Orvokin kuva mielessä kohti kesää

Ladataan...
Kalliokaksio Kalliokaksio

Juoksen pitkin kapeaa hiekkatietä. Tien molemmin puolin kohoaa tiheä, synkkä metsä. Jalkani tuntuvat enemmän tahmeilta spageteilta kuin joustavilta vietereiltä. Jatkan kuitenkin juoksemista. Tiedän alamäen odottava kohoavan ylämäen takana. Taivaalta tipahtelevat sadepisarat virkistävät kasvojani ja sekoittuvat hikipisaroihin. Tunnen, kuinka raikas ilma kulkee sisälläni. Unohdan väsyneet jalkani. Tuntuu kuin juoksisin luonnon rakentamassa pomppulinnassa. Maa vaikuttaa pehmeältä ja ilma...

Share

Ystäväkirja-paljastuksia

Ladataan...
Kalliokaksio Kalliokaksio

Ystäväkirjat oli best, siksipä teimme sellaisen myös tänne! Lukemalla vastauksemme pääset taas hieman enemmän perille siitä, keitä me olemme. 

Nimi: Minea Nurmi

Lempinimi: Minttu

Ikä: 23

Työ / opiskelu: Freelancer...

Share

Voiko elämästä nauttia liikaa?

Ladataan...
Kalliokaksio Kalliokaksio

Herään auringonpaisteeseen. Tunnen ihmeellistä energiaa ympärilläni. Laitan Gasellien uusimman levyn pyörimään. Fiilistelen hetken musaa ja aurinkoa. Pyyhin pölyjä, kuuntelen musaa, fiilistelen. Imuroin, kuuntelen musaa, fiilistelen. Syön, kuuntelen musaa, fiilistelen. Lähden ulos, kuuntelen musaa ja fiilistelen.

Tiedän, oon ehdoton nautiskelija. Jotkut hetket, päivät tai viikot on vaan sellaisia, että niitä on pakko pysähtyä fiilistelemään. Usein joku hetki saa vaan tajuamaan, kuinka...

Share

Koti on siellä missä sydän on

Ladataan...
Kalliokaksio Kalliokaksio

Mä oon aina halunnut asua Helsingissä.

Mun on jotenkin hirveän vaikea tuntea syvää kotiseuturakkautta Espoota kohtaan, vaikka oonkin sieltä kotoisin. Totta kai Espoossa on mulle monia rakkaita paikkoja, kuten esimerkiksi Laurinlahden ranta. Mutta kaupunki on muuten kovin persoonaton ja koostuu monista erilaisista alueista. Espoolla ei ole mitään keskustaa tai mitään erityistä kaupunkikulttuuria. Se on ollut hyvä paikka lapselle elää ja kasvaa, mutta jo yläasteella...

Share

Miten päädyimme opiskelemaan journalismia?

Ladataan...
Kalliokaksio Kalliokaksio

 

Tutustuimme toisiimme, kun päädyimme kumpikin samalle luokalle opiskelemaan journalismia. Oli melkoinen sattumusten summa, että näin kävi. Kumpikaan meistä ei nimittäin ollut ajatellut toimittajan uraa itselleen.

Minea:

Mun ei ollut tarkoitus mennä lukioon,...

Share

10 faktaa elämästä

Ladataan...
Kalliokaksio Kalliokaksio

Olen opetellut elämistä lähes 23 vuotta. Ensin tarkkailin ja tunnustelin maailmaa, hahmoja ympärilläni. Sitten opettelin nousemaan jaloilleni. Yritin sanoakin jotain. Ja yhtenä päivänä astelinkin jo omia polkujani. Niiden polkujen varrelle on kertynyt tuhansia sanoja, tuhansia ihmisiä, tuhansia kokemuksia. Polkujen varrella olen pysähtynyt ihmettelemään tätä maailmaa elein, ilmein, sanoin ja liikkein. Olen istahtanut alas ja muistellut elämääni. Välillä kun se tuntuu niin suurelta ja...

Share

Sanotaan unelmat ääneen

Ladataan...
Kalliokaksio Kalliokaksio

Sisällä kuohuu. Ulkona sataa. Takana mahtava viikonloppu, edessä iltavuoro. Oon kohtalaisen onnellinen, samalla sisällä sykkii jokin tunne, jota on vaikea kuvailla. Siinä on lusikallinen surua, kauhallinen haikeutta ja ämpärillinen epätietoisuutta, myös pieni hiven kateutta. Kateutta jotakin kohtaan, mitä en osaa edes nimetä. Mulla on ikävä tulevaisuutta. Sitä tulevaisuutta, josta olin joskus niin varma. Sitä, mikä oli jo kertaalleen paperille suunniteltu. Tiedän, että huomista ei voi...

Share

Turkuikävä

Ladataan...
Eliette Koiruudet mielessä

Tulipa kova ikävä Turkuun! Nyt olisi aika irtisanoa aso-kämppä sieltä jos aikoo kesän viettää jossain ihan muualla. Vuokralaiseni muuttavat pois toukokuussa. Meinaa vaan iskeä luopumisen tuska. Kun ajattelen, etten enää pääsekään halutessani takaisin asuntoon, josta tykkään ihan älyttömästi, alkaa kaipaamaan kaikkea muutakin mitä on tapahtunut ja mitä on pelkästään Turussa. Jokiranta, metsäreitit joilla koiran kanssa on tallattu menemään, kuntosalit joilla tykkään käydä, kasa kavereita joita...

Share

Motivaatiokato sairastelun jälkeen

Ladataan...
ellunkahvihuone Coachellu

Hei taas pitkästä aikaa. Blogiriepuni on roikkunut täällä blogisfääreissä täysin toimeettomana jo yli kuukauden, eikä sille ole oikeastaan mitään hyvää syytä. Edellisen postauksen jälkeen alkoi yli kuukauden mittainen sali- ja treenitauko, johtuen osittain meidän joululomasta ja sen jälkeen mun sairastelusta. Työt loppuivat 23.12., jonka jälkeen lähdimme iloisin mielin Helsingin hoodeille viettämään joulua.

Leikittelin etukäteen jo sillä kauhuskenaariolla, että mitä jos lihonkin viisi...

Share

Elämä on suoritus - voitatko sinä?

Ladataan...
ellunkahvihuone Coachellu

Henkilökohtaiset blogikirjoitukset ovat mun mielestä kaikkein haastavimpia kirjoittaa, sen takia niitä ei varmaan hirveästi ole tässä blogissa ollutkaan. Nyt haluan kuitenkin tarttua sellaiseen aiheeseen, joka on jo muutaman viikon ajan hallinut mun ajatuksia ja tunteita. Aiheelle ei ole konkreettista sanaa, mutta tätä ajatusta tai tunneta voi kai parhaiten kuvailla sanalla suorittaminen. Eikä vain yhden kurssin, työrupeaman tai koulutuksen vaan nimenomaan elämän suorittaminen. Aihe...

Share

Pages