Sano kyllä!

Suomessa naapureille ei edes puhuta,
täällä niiden kanssa voi viettää vahingossa pitkän baari-illan, kun törmää viattomasti tiistai-iltana teekaupan edessä.
Olen kirjoittanut tällaisen lauseen tullessani kotiin eräänä yönä kello kaksi. Onhan se vähän...
Istun kahvilassa, jalkoja särkee. Kun kurotun hieman, saan otettua palasen red velvet -kakkua. En jaksa enää shoppailla. Chillaan vain. Vastapäätä istuu yksi hyvin tuttu neiti ja yksi johon tutustuin aamulla.
Olen Tallinnassa. Ihan ex tempore.
Pyysin aamulla kaveria seuraksi keikalle. Sain vastaukseksi "En pääse, menen Kikin kanssa Tallinnaan." Ja vähän ajan päästä "tule sinäkin?" Mietin hetken, laskin ehdinkö, pohdin mitä olisi pitänyt tehdä tänään ja naputtelin nopeasti...