Erilaisia kohtaamisia, erilainen kulttuuri

Ladataan...
Minä kö Minä(kö?)

 

18.12.2017 Marketti // Miami // Yhdysvallat

Tunnen jonkun osuvan minuun takanani, ei paljoa mutta vähän. Saatoin peruuttaa niin että osuin häneen takanani. Oitis tapahtuneen jälkeen hän on pahoillaan tapahtuneesta ja pahoittelen takaisin. Hän ei välitä siitä kumman vika törmääminen on. Ei käytä aikaa syyllisten etsimiseen vaan pahoittelee tapahtunutta. Samanlaisen...

24/12/2017/Florida

Ladataan...
Minä kö Minä(kö?)

Suomesta käsin otin paineita Jouluaatosta Tampassa. Olimme suunnitelleet matkamme niin että Joulupäivän matkustamme Tampa-Orlando väliä, koska etukäteen tutkiessamme huomasimme kaikissa paikossa maininna ettei Joulupäivänä ole hirveästi auki paikkoja (paikalliset juhlivat 25. päivä Joulua). Eli Joulupäivälle ei ollut stressiä. Jouluaatton vietimme Tampassa. Selasin...

St. Augustine, Fl

Ladataan...
Elina U. Lentoaskeleita

Minulta jäi aivan raottamatta teille mielenkiintoista kaupunkia alkukesän road tripiltamme: en ole vielä kertonut teille St. Augustinesta. Kaupungin historia ulottuu jopa 1500-luvulle ja Espanjan siirtomaa-aikojen alkuun. St. Augustine on Yhdysvaltojen historiassa siinä mielessä harvinainen kaupunki, että sen keskustan vanhat linnat ovat yhä paikallaan, eikä kaupungin keskusta ole amerikkalaiseen tapaan levittäytynyt sinne tänne pitkien automatkojen päähän vaan keskittynyt yhdelle alueelle...

Matkanumerot

Ladataan...
Elina U. Lentoaskeleita

Kirjoitan teille taas autosta, tällä kertaa keskeltä Floridan maaseutua. Auton lämpömittari näyttää ulkolämpötilaksi kolmekymmentäkuusi ja siltä se kyllä tuntuukin. Pysähdyimme ränsistyneelle huoltoasemalle tankkaamaan sekä syömään matkan viimeiset jäätelöt ja ilma tuntui paahtavalta varjossakin. Navigaattorin mukaan matkaa on vielä jäljellä 364 mailia, viisi tuntia, neljä ja puoli takana. Olimme valmistautuneet pilkkomaan matkan moneen osaan ja vaikka yöpymään tarvittaessa, mutta...

Äidin miniloman kuvasaldoa

Ladataan...
Anjuska Ripaus elämäämme

Noniin. Tänään oli ensimmäinen päivä jolloin arki osui täydellä tehollaan vasten kasvoja. Aamulla sitä jaksoi herätä hyvissä ajoin, jo kuuden aikoihin, mutta voi hyvänen aika kun kello saavutti tuon puolen päivän, niin sulkemalla silmät työpisteeni ääressä olisin aivan satavarmana nukahtanut siihen! Väsytti niin maan älyttömästi, mutta onneksi se meni ohitse. Tosin tämän päivän tein hieman lyhyempänä, kun töiden teko vaikutti olevan niin osasuoritteista ettei siitä oikein tullut mitään. ...

Pages