Klik klik: bloggaaja paljastaa kohutaustat blogitauolle!

Ladataan...
Kahvittelija Kahvia, kiitos!

Hei pitkästä aikaa! Joululoman mittaiseksi ajattelemani blogitauko venyikin aika pitkäksi, kun on ollut niin paljon kaikkea jännää ja uutta tässä. No ei kai: toimistotyöläisen niskajumi, kipeät ranteet ja nopeasti leimahtanut palapelihimo ne ovat pitäneet minut pois tietokoneelta iltaisin. (Palapelisaldoni viimeisen kymmenen päivän ajalta: 2 x 500 palan palapelejä, joista toinen oli hauska koko perheen palapeli, jota teimme idyllisesti yhdessä parina arki-iltana...

Share

Äidin perjantai & isän perjantai

Ladataan...
Kahvittelija Kahvia, kiitos!

Äidin perjantai:

Herätyskello soi 5.50. Olen aina herätessäni väsynyt (kukapa ei olisi tuohon aikaan), mutta tasan tunnin kuluttua heräämisestäni olen jo suoriutunut aamupesuista, aamupalasta, pukeutumisesta ja kävellen taittamastani työmatkasta, ja saavun keskustassa sijaitsevalle toimistollemme ihan pirteänä ja reippain mielin. 

Ensimmäisessä kuvassa ylävasemmalla on se kosmetiikka, jolla...

Share

Ajatuksen tasolla

Ladataan...
Kahvittelija Kahvia, kiitos!

Miten voi olla, että kirjoitan blogia mielessäni päivittäin, mutta kun istahdan tähän koneelle ja klikkaan Lisää blogipostaus -toimintoa, kaikki ajatukseni karkaavat? Yksi juoksee tuolla ympäri olohuonetta kaukosäädin kädessä, toinen on napannut Kindleni ja kolmas käpertyi juuri sohvannurkkaan vilttini alle lueskelemaan muiden blogeja.

...
Share

Känkkäränkkä katosi metsään

Ladataan...
Kahvittelija Kahvia, kiitos!

Nämä harmaat, seiniä pitkin valuvat, tylsääkin tylsemmät sunnuntaipäivät. Kun tietää, että tätä se nyt sitten on, yhtä pitkää päättymätöntä ei-mitään-tekemistä-sunnuntaita marraskuun alusta maaliskuun loppuun. 

Näissä ajatuksissa pakenin aamulla sohvannurkkaan viltin alle oman elämäni ankeuttajana, pyytäen lapsia olemaan hiljempaa/rauhallisemmin/kinastelematta/pitämään pienempää ääntä/pimpauttelemaan kassakonetta vähemmän/leikkimättä apinoita....

Share

Kadonnut: perheenäidin oma aika

Ladataan...
Kahvittelija Kahvia, kiitos!

Poliisi sai myöhään perjantai-iltana ilmoituksen turkulaisen perheenäidin kadonneesta omasta ajasta. Asianomaisen perheenäidin mukaan poliisi ei ollut lainkaan yllättynyt katoamistapauksesta vaan kertoi äidille oman ajan katoamisen olevan yksi poliisille useimmiten raportoiduista ongelmista. Poliisiasemalla äidille valkenikin kauhistuttava totuus: oma aika katoaa vanhemmilta jatkuvasti, eikä vain Turussa, vaan ympäri Suomen! Itse asiassa kyseessä on...

Share

Mukavaa arkea

Ladataan...
Kahvittelija Kahvia, kiitos!

Paluu arkeen on ollut mukavaa, stressitöntä, vauhdikasta, sosiaalista ja raskastakin. Jälkimmäistä lähinnä pitkäksi venähtäneen aikaerorasituksen, kuumeilun ja enterorokon takia (sormenpääni eivät ole vieläkään täysin toipuneet rakkuloista, vaikka olen muuten ollut terve jo kaksi viikkoa), muuten minua on suorastaan hämmästyttänyt se, miten vaivattomasti tämä lokakuu on soljunut eteenpäin. 

Kesäloma teki oikeastikin ihmeitä. Toimiston oven sulki...

Share

Heinäkuuta

Ladataan...
Kahvittelija Kahvia, kiitos!

Kuopus täyttää huomenna kaksi. Helpotus ja haikeus ovat jo pitkään tanssineet pääni sisällä sekopäistä tangoa, tällä hetkellä haikeus vie ja helpotus vikisee. En tarkoita, että minulla olisi vauvakuume, ei nimittäin todellakaan ole. Mutta jonkinlainen nostalgiakuume taas vaihteeksi. Samalla kun toinen käteni pinoaa pois vietäväksi pieneksi jääneitä vaatteita ja vauvoille sopivia kirjoja, toinen käteni tarraa pieniin nuttuihin ja luukkukirjoihin. Haluaisin rakentaa niistä...

Share

Ylimääräinen vapaapäivä

Ladataan...
Kahvittelija Kahvia, kiitos!

Ylimääräinen vapaapäivä, varsinkin kun se on perjantai, on yksi parhaista asioista ihmisen elämässä. Kun on ylimääräinen vapaapäivä, voi hyvillä mielin:

- kasailla aamupalapöydän täyteen hyvää syötävää, juoda kahvia rauhassa ja lueskella Turun Sanomia

- lähteä ex tempore Myllyyn ostamaan kuopukselle synttärilahjaksi potkupyörää ja kypärää

- pysähtyä leikkipaikalle kahdesti, koska mihinkäs meillä on kiire...

Share

Siitä on jo vuosi

Ladataan...
Kahvittelija Kahvia, kiitos!

Katsoin äsken kalenteriin ja tajusin, että olen ollut töissä jo vuoden. Esikoinen täyttää kuukauden päästä neljä, kuopus on nyt vuoden ja yhdeksän kuukautta. Kun viime toukokuun alussa halasin kyyneleet silmissä lapsia aamuvarhaisella ennen uudelle työpaikalle lähtöä ja toivotin miehelle tsemppiä, kuopus liikkui vielä ryömimällä. Nyt hän juoksee, kiipeää portaat itse liukumäkeen, puhuu monisanaisiakin lauseita, syö itsenäisesti, osallistuu innolla Musta Petteri -...

Share

Pages