Uusimmat maalaukset ja ajatukset

Ladataan...
sanninen Sairaan Ihana Sanni

Ihmeellistä, miten nopeasti aika kuluu. Kirjoitan aina uuden maalauksen taakse päivämäärän ja ensimmäisestä on jo kohta puoli vuotta. Näissä uusimmissa olen tavoittanut sellaista tekemistä, jota olen kaivannut. Teen nopeasti enkä nyhvää, jälki on paikoittain haluamallani tavalla maalauksellista. Olen päässyt enemmän irti pikkutarkkuudesta ja arastelusta. Silti työskentely on usein hyvinkin tuskaisaa, suorastaan väkipakolla suoritettua. Tämä varmasti liittyy fyysisiin kipuihini, joita tunnen...

Share

Syysaskartelua lasten kanssa

Ladataan...

Syksyllä ulkona on paljon askartelumateriaalia jota voi hyödyntää ihan ilmaiseksi. Lapset innostuvat kyllä mistä tahansa vessapaperirullanhylsyistä, että siinä mielessä askartelu ei ole kovin hankalaa 3,5- ja vajaa 2-vuotiaiden kanssa. Minusta on kuitenkin kiva käyttää luonnosta saatavia materiaaleja aina kun niistä vaan jotain keksin. Nyt teimme painokuvia...

Share

Hyvästit punaiselle seinälle

Ladataan...
Tommi K Isyyspakkaus

Olemme vihdoin saaneet liki seitsemän vuotta sitten alkaneen remonttimme päätökseen.

Sen viimeinen vaihe oli olohuoneen seinän ja listojen maalaaminen, joka jäi tekemättä putki- ja keittiöremontin yhteydessä ja johon oli kovin vaikea tarttua myöhemmin. Todella vaikea. Nyt olemme kuitenkin hyvästelleet olohuoneemme punaisen seinän...

...

Share

Jaksan laittaa (joskus) huulipunaa

Ladataan...
sanninen Sairaan Ihana Sanni

Olen ollut hiljaa, koska en ole pystynyt kirjoittamaan ja kertomaan. Ajattelin, että voin hyvin. Viimeisen kahden vuoden aikana tapahtuneet asiat (fyysiset vammat, homesairaus, migreeni, ero) tuntuivat olevan ns hallinnassa. Olin menettänyt, surrut, kohdannut ja hyväksynyt. En vältellyt asioiden käsittelyä. Siis ajattelin: voin olosuhteisiin nähden ihan hyvin. 

Silti minuun kai on pakkautunut joitakin asioita, joita en ole edes huomannut. Olen ehkä kohdistanut huomioni vääriin...

Share

Ympärillä on hiljaisuus

Ladataan...
sanninen Sairaan Ihana Sanni

Tässä loput heinäkuun maalaukset.

Kumpa voisin tuntea vähemmän. Joskus sydän ei meinaa kestää onnea ja seuraavana sekunttina surua. Tämän kuun maalaukset tuntuvat harmailta, vaikka sinä et sitä näe. Kesäkuun maalauksissa on samat värit, mutta minulle niissä näyttäytyvät iloisemmat sävyt. Taiteeni on ollut aina omaelämäkerrallista, tämä teos on sitä eniten. Mietin, voiko teos muuttua itselle epämieluisaksi? Kotona ollessa työ on nyt aina läsnä, koska koti on tämän teoksen ainoa raja....

Share

70 pientä maalausta

Ladataan...
sanninen Sairaan Ihana Sanni

Tänään maalasin viimeiset osat valmiiksi. Tarkoituksena oli saada valmista viikonlopun aikana, mutta se ei vaan onnistunut. Tällä viikolla nimittäin pitää saada "tuunattua" yhdet teokset kehystyskuntoon, jolloin kerkiän saada ne kehystettyinä takaisin ennen toukokuun näyttelyä. Kyseiset teokset on aikaisemmin ripustettu suoraan seinään, mutta tulevassa näyttelyssäni ei ole seiniä. Aika outoa!!! Halusin siis saada yhden vaiheen (maalausvaihe) valmiiksi ennen seuraavaa työtehtävää- näin...

Share

Valon tila

Ladataan...
minttumari Taiteilijaelämää

Työhuonenäyttelyni Maunulassa itsenäisyyspäivän tienoilla oli ihana kokemus, kuin loppukaneetti tälle vuodelle. Tilan siivoaminen teki hyvää, ja näyttelyn rakentaminen oli mielenkiintoinen kokemus - enhän ole itse juurikaan saanut tehdä ripustuksia. Valon tila houkutti parikymmentä...

Share

Risteys Galleria Hopassa

Ladataan...
iirisswann HeitäNopeeJotain!

Risteys -näyttely ja prosessitila avautui eilen Galleria Hopassa Jyväskylässä. En ole ikinä ollut näin tuskissani näyttelyn avautumisen suhteen (valehtelen: olen ollut mm. tilanteessa, jossa soittelen sairaalasta puolen vuorokauden ikäisen lapseni luota ripustusohjeita näyttelytyöryhmälle).

Tässä näyttelyssä avajaisia ei oikeastaan edes pidetty; avaaminen myöhästyi erinäisistä syistä kaksi päivää; ja paikalla olevat teokset ovat pitkälti eri kuin mitä oli tarkoitus. Kuulostaa joko...

Share

Taidetta lähiössä - tervetuloa!

Ladataan...

Siitä lähtien, kun sain työtilakseni vanhan paperikaupan Helsingin Maunulassa, olen halunnut pitää siellä näyttelyn. Sitä ei vain vuosien varrella ole koskaan tullut, sillä työtilani on aina ollut jonkinsorttisessa prosessissa - täynnä keskeneräisiä teoksia, pigmenttipölyä, tinnerinhajuista kangasroskaa, erittäin tärkeitä kananmunankuoria, hakkuujätettä, likaisia villasukkia ynnä muuta taiteen tekemisessä tuiki tarpeellista sälää. Lisäksi koko ajan on tuntunut, että teoskokonaisuus elää, ei...

Share

Pages