Doula

Ladataan...

Minusta tuli doula, ainakin paperilla. Kahden viikonlopun koulutuksen jälkeen sain todistuksen, joka oikeuttaa minut kutsumaan itseäni koulutetuksi doulaksi ja osallistumaan doulana synnytyksiin. En varsinaisesti pitänyt mitään valmistujaisbileitä, vaikka vinoilinkin miehelle, että se oli jo toinen tutkinto, jonka puolen vuoden aikana taputtelin valmiiksi. Olen toisella kädellä valmistellut pienen sivutoimisen doulabisneksen käynnistelyä, kuun taas toinen käsi on varattu pään...

Share

Synnytys

Ladataan...
neila Aavistus sinusta

Mulla oli muutamia toiveita synnytystä kohtaan, joista kirjoitinkin aiemmin. Eivät ne ihan toteutuneet, mutta silti synnytyksestä jäi ihan hyvä fiilis. Ei siis traumoja, vaikka mies taisi niitä saadakin.

Synnytys alkoi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Kipeitä supistuksia oli tullut silloin tällöin oikeastaan jo parin päivän ajan. Pääsiäissunnuntaina siivottiin ja saunottiin ja nukkumaan käydessä supistukset alkoivatkin säännöllistyä. Valvoin ja kellottelin supistuksia. Kolmen...

Share

Sairaalakassi

Ladataan...
neila Aavistus sinusta

Ihan käsittämätöntä, että teen postausta sairaalakassin sisällöstä, kun vielä viime keväänä pelkäsin, että saankohan koskaan omaa lasta. Tässä kuitenkin ollaan, viimeisillään raskaana ja äitiyden kynnyksellä. 

Mullahan supistelut alkoivat jo aika varhaisessa vaiheessa, joululomalla. Aluksi ne olivat satunnaisia ja kivuttomia. Töihin palatessa supistukset muuttuivat kipeämmiksi ja niitä saattoi tulla pahimmillaan 10-15 minuutin välein. Heräilin öisinkin supistuksiin. Kävin...

Share

Doulakoulun "pääsykokeet" + kirjavinkki

Ladataan...

Pölynhaisuisen historiantutkijan lisäksi minussa asuu se vihersmoothie-mutsi, joka etsii omaa tapaansa toteuttaa terveyden ja hyvinvointialan kutsumustaan uhraamatta akateemisia urahaaveitaan. Kun silmiini viime syksynä osui ilmoitus Tampereen doulapiirin doulakoulutuksesta, ajattelin...

Share

Synnytys mielessä

Ladataan...
neila Aavistus sinusta

Viime aikoina olen ollut ihan tosi väsynyt ja blogin päivittäminen on jäänyt vähemmälle. Facebookiin olen kuitenkin laitellut kuulumisia vähän useammin. 

Synnytys on ollut tosi vahvasti mielessä. Mähän olen kärsinyt päivittäisistä supistuksista ihan vuoden alusta asti. Jos teen mitään sohvalla makaamista kummempaa, supistusten määrä lisääntyy huomattavasti. Kävin kaverin kanssa syömässä viime viikolla ja seuraava yö menikin supistusten kanssa valvoessa. En oikein uskalla enää tehdä...

Share

Alle kuukausi jäljellä!

Ladataan...
neila Aavistus sinusta

Tänään tuli täyteen 36 raskausviikkoa. Viikon päästä vauva on jo täysiaikainen! Aika on kulunut tässä raskaudessa ennätysvauhtia ja eipä ole enää montaa viikkoa tai päivää siihen, kun tapaan poikani. 

Olen aiemminkin maininnut, että vuoden vaihtuessa minuun iski pieni paniikki. Alkuraskaus meni...

Share

Liike lähtee lantiosta - Synnytyksestä palautuminen

Ladataan...

Minikko jumppaa

Kun kroppa on puuhannut uutta ihmistä yhdeksän kuukautta, on selvää, että tapahtuneet muutokset eivät maagisesti peruunnu synnytyksen yhteydessä. Joo, kyllä, synnytyksessä kropasta poistuu about kolme kiloa vauvaa ja pari kiloa istukkaa sekä vettä ja verta + itse synnyttämisen aikainen kalorinkulutus...

Share

Mistä äidit puhuvat, kun puhuvat synnyttämisestä

Ladataan...

Hyvä ystäväni synnyttää pian ensimmäistä kertaa. Välillä täytyy oikein purra kieleen, etten vahingossa/puolitahallaan livauttaisi suustani jotain, mikä pahentaisi jo ennestään jännittävää lähitulevaisuutta. Koska kuten kuka tahansa jo synnyttämisensä synnyttänyt äiti, minä pääsen kosketuksiin oman synnytysjännitykseni ja synnytykseni kanssa vain puhumalla siitä. Viimeisimmästä synnytyssalivierailustani on alle vuosi, oma vauvamahaton kroppa tuntuu edelleen vähän vieraalta,...

Share

Vauvavuodet eivät ole veljeksiä

Ladataan...

Ennen esikoiseni syntymää olin täynnä ahdistusta, pelkoja ja hermostuneisuutta. Pelkäsin synnytystä valtavan paljon: Kestäisinkö sen kivun? Menisikö kaikki hyvin? Mietin, miten osaisin käsitellä omaa vauvaani, ja miten ihmeessä onnistuisin olemaan hyvä äiti. Murehdin, miten jaksamiseni ja voimani riittäisivät vetämään vauvavuoden läpi. 

Synnytys oli helvetillisen kivulias, mutta sentään nopea. Muistoksi jäi episiotomia-arpi, jonka paranemiseen tarvittiin aikoinaan yksityisellä...

Share

Pages