Rajatonta ystävyyttä

Laura de Lille

Kun vähän aikaa sitten tiedustelin teiltä ulkomaille muuttamiseen liittyviä kysymyksiä, monia tuntui askaruttavan se, miten uudessa maassa tuntemattomien ihmisten ja paikkojen keskellä löytää ystäviä. Miten luoda sosiaalinen verkosto maassa, jonka kieltä puhuu välttävästi tai ei välttämättä ollenkaan?

Tässä muutamat omat vinkkini:

1. Ole avoin ja tartu tilaisuuteen

Itse olen tavannut jotkut parhaimmista kavereistani (sekä miekkosehdokkaista) aivan sattumalta. Nyrkkisääntö on seuraava: kaikilta siisteiltä tyypeiltä pyydetään puhelinnumero. Sitä kun jälkikäteen harvoin onnistuu kalastelemaan, mutta virhearvioiden sattuessa sen saa kyllä poistettua puhelimesta mukavan nopeasti. Ja sitten vain tekstiviesti matkaan ja kahvittelemaan!

Ja vielä pieni kannustuksen sana kielitaitoaan murehtiville - ystävyys katsoo onneksi vain harvoin kieltä tai hätäpäissään tehtyjä kielioppivirheitä. Hyvät tyypit pärjäävät aina!

2. Kutsu itsesi bileisiin

Sitten kun jalka on saatu oven väliin puhelinnumeron ja kahvittelun verran, kutsu itsesi hienovaraisesti uuden tuttavasti illanviettoihin. Tällä lailla tapaat helposti kasan samanikäisiä -ja henkisiä tyyppejä. Hyväksi todettu uusi kaveri on yleensä jokseenkin edustava esimerkki myös muista vieraista. Jalat maassa kulkevalla rentoilijalla kun on harvoin kovin pinnallista kaveripiiriä. Tosikaveruutta etsivälle sanon nimittäin tämän: opiskelijakotibileet ovat yleensä loistava idea, mutta vältä klubeja. 

3. Mene opiskelemaan

Viimeinen tehoystävystymiskeino: mene paikalliseen kouluun opiskelemaan, ja ystäviä tulee ovista ja ikkunoista. Sillä ehdolla tietenkin, että avoin asenne löytyy edelleen myös sieltä omasta takataskusta. Ja kaikkien ystävä ei tarvitse eikä edes pidä olla, mutta ystävällisyys ei maksa mitään, ja toisinaan voi yllättyä myös positiivisesti.

Tämän etapin jälkeen tarvitseekin sitten vain toistaa kahta ensimmäistä kohtaa, ja hyvä tulee. Kotimaan kavereita voi totta kai tulla aina välillä kulttuurishokin myllerryksissä ikävä, mutta kyllä niitä oikeasti loistavia tyyppejä on Suomen rajojen ulkopuolellekin ripoteltu ihan mukava määrä. Uskokaa tai älkää!

Share

Kommentit

riitu

Tosi kiva ja mielenkiintonen juttu. Totta joka ikinen kohta!

 

Laura Pollari
Laura de Lille

Kiitos :)

La Vita è Bella (Ei varmistettu)

Totta Laura, avoin ja ystàvàllinen asenne on kaiken a ja o. Kukaan ei tule sinua kotoa hakemaan, vaan itse on oltava myòs ahkera tehdessà tuttavuutta uusien ihmisten kanssa ja olla oikeasti kiinnostunut mità tulee uuteen tuttavuuteen. Ulkomaille làhtiessà ujous ja en-minà-kehtaa-asenne tàytyy jàttàà ehdottomasti kotimaahan ja ottaa tilanne utelias asenne.

SaraP (Ei varmistettu)

Olen noista kohdista melko samaa mieltä, tosin tuo kakkoskohta eli "kutsu itsesi bileisiin" ärsyttää mua. Mä en tykkää ihmisistä, jotka kutsuu itse itsensä jonnekin juhliin :D Jos mä en pyydä jotain henkilöä sinne, en häntä haluakaan, joten se on rasittavaa jos se sitten on jotenkin että "niin kai mäkin pääsen sinne?". :D Tietysti jos asian osaa esittää jotenkin oikeasti hienovaraisesti, on ihan eri asia, mutta tuollainen selkä itsensä kutsuminen on ärsyttävää.

Laura Pollari
Laura de Lille

Näitä nyt ei kannata ottaa kovin kirjaimellisesti :) Yleensähän se kutsu tulee ihan itsestään, jos jonkun kanssa tulee hyvin toimeen.

Pointti oli lähinnä osoittaa, että avoin ja utelias asenne palkitaan!

Kommentoi