Anyone who rides a bike is a friend of mine

Pumpui

Takatalvi ei latistanut keväistä mielialaani, sillä poljin tuiskussa duuniin upouudella fillarillani.

Kuvan pyörillä ei ole yhteyttä kirjoitukseen. (Kuva Corbis)

Kuten edellisestä kirjoituksestani kävi ilmi, päätin hylätä uskollisen rautaratsuni ja siirtyä kevyempään ja monin verroin ketterämpään hybridipyörään. Ensimmäiset ajot ovat kehnosta kelistä huolimatta olleet mahtavia. Kuinka sitä voikin unohtaa muutamassa kuukaudessa, kuinka hauskaa pyöräily on?

Ostosten teossa piilee aina oheisostosten vaara. Kuten tälläkin kertaa. Lokarit sentään kuuluivat pyörään, mutta muut osat seisontatukea, kelloa ja valoa myöten piti hankkia. Ja tarakka. Ja kypärä. Ja nyt huomasin ettei minulla ole välikausipyöräilyyn sopivia vetimiä. Eihän uudella bränikällä fillarillaan nyt voi rumassa vanhassa ulkoilutakissa ajaa, eihän?

Loppuisipa tuo takatalvi pian, haluaisin mennä tekemään ensimmäisen pidemmän lenkin. Sitä odotellessa pitänee keksiä fillarilleen nimi. Rakkaan ystävän Konan nimi on Musta kostaja, ja jostain syystä olen nimennyt omani Musta kostaja II:ksi. Ehkä jokin muu nimi olisi tarpeen, etteivät fillarit ihan mene sekaisin kesän pyöräretkillä.

Share

Kommentit

Miia_pau
Kolmas linja

Hyvä kun otit puheeks, täytyy muistaa lähiaikoina lähteä oheisostoksille. Lokarit on miullakin, ja valo löytyy, mut viime kesän menin ilman seisontatukea (semitarpeeton kun fillarin joutuu joka tapauksessa hirttämään kauheella kettingillä tolppaan, ettei kelmi vie), soittokelloa (sitä ois kyllä välillä tarvittu) ja tarakkaa.

Nyt ois kuitenkin ostoslistalla tarakka ja vielä tarakkalaukut, niin pääsee vaikka retkelle. Tiiä sitten, että lähenkö Biltemaan vai alan liikkeeseen :) Hyvä myös että ostit kypärän ni ei tuu päähän pipi. Ko. turvavälineen tarpeellisuudenhan allekirjoittanut testasikin viime kesänä.

Terv. Musta Kostaja Sr.:n omistaja

Lotta Katariina
Pumpui

Mietin ite kans tarakkalaukun hankkimista. Tarakkakaan ei tosin oo vielä kiinni kun en osannu kiinnittää :D

Kommentoi