Teini: tule vain media-alalle

Rönsy

Koska tutuissani on valtavasti toimittajia, Facebookini on tänään täyttynyt tämän nettikolumnin suositteluista. Toimittajat siis suosittavat nuorille, että älkää ruvetko toimittajiksi. En tajua.

Tässä kolumnissa, ja käsittääkseni yleisesti muutenkin, pääasiallinen argumentti on, että media-alalle koulutetaan moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin on työpaikkoja. Se on toki ihan fakta, mutta silti en ole koskaan pystynyt täydestä sydämestäni sanomaan alalle haluavalle, että älä tule.

Minä sanon että tule vain, jos journalismi on kutsumuksesi (jos haluat julkkikseksi, on tosiaan helpompiakin väyliä). Tämä on mahtava ammatti, jossa pääsee vaikka mihin ja saa vielä kertoa kokemastaan muillekin. Sanon toki senkin, että työllistyminen on vaikeaa eikä palkka ole erityinen. Mutta kun esteet on ylitetty, niin en usein kuule kollegoiden valittavan. Kumma kyllä, nämä älä tule -neuvojat tuntuvat vielä olevan niitä, joilla on itsellään käynyt hyvin ja on löytynyt hyvä vakityöpaikka.

Harvoin ammatinvalintaa tehdään sen perusteella, millä alalla on kysyntää työvoimasta. Jos tykkää toimittamisesta, silloin on ruvettava toimittajaksi, piste. Sitten kannattaa tietenkin valita opintonsa järkevästi, eikä mennä mihin tahansa opistoon, joka on keksinyt opintolinjan, jonka nimessä mainitaan media.

Share

Kommentit

Hannamari Rahkonen
HaLo

Puhut asiaa Joanna. Jos on palo tehdä jotain, oli se sitten mitä tahansa, aina löytyy keinot sen toteuttamiseen. Omaan itseensä pitää uskoa eikä pysähtyä vain miettimään synkkiä tilastoja :)

Reetta Nurmo (Ei varmistettu)

Mahtavaa Joanna! Olen totaalisen kettuuntunut keskusteluun media-alan koulutuksen liikatarjonnasta ja pelon ilmapiiristä, jota nykyisille opiskelijoille luodaan. Mediaa on enemmän kuin koskaan, myös alan ammattilaisia tarvitaan enemmän kuin koskaan. Jos osaa katsoa maailmaa vähän vaaleanpunaisemmin, niin mahdollisuuksia löytyy yllin kyllin.

Se on totta, että perinteiseen lehtitoimittajan hommaan pääsy ei ehkä ole yhtä taattua kuin ennen, mutta sen sijaan verkossa taitavia kirjoittajia ja viestinvälittäjiä todella kaivataan.

Ja kuten sanoit, omia fiiliksiään on kuunneltava. Eihän tässä elämässä ole mitään iloa, jos aina yrittää miettiä kaiken järjen kautta.

Kiitos tästä kirjoituksesta, pelastit päiväni ja toivottavasti monen muunkin!

Nimetön tyyppi (Ei varmistettu)

Tosi hyvä kirjoitus. Totta puhut!

Joanna Palmén
Rönsy

Kiitos! Tähän voi toki lisätä, että muutamakin jenkkeihin muuttanut toimittajaystävä on kauhistellut, kuinka siellä ei enää yksinkertaisesti tule toimeen toimittajan töillä. Esim freet saavat tehdä kaiken ilmaiseksi, sitä vastaan, että "saavat näkyvyyttä". Jos sama meininki tulee tänne, niin sitten voi tietysti itse kukin joutua miettimään alanvaihtoa.

Noora Katariina (Ei varmistettu)

Tuossa kolumnissa oli aika moni asia pielessä, ärr. Esimerkiksi yliopistokoulutuksen suhteen homma menee oikeasti niin, että yliopistosta valmistuneet saavat media-alalla oikein hyvin töitä. Ongelma koskee enemmänkin toisen asteen oppilaitoksia ja ammattikorkeakouluja, joiden tutkintoja ei usein työpaikoilla arvosteta yhtä korkealle. Lisäksi toteaisin, että yliopisto-opettajilta ei tarvikaan kysellä mitään tuoreimpia juttukeikkoja, sillä yliopistolla painotetaan - ja kuuluukin painottaa - tutkimusta.

Onneksi Suomessa on vielä sellainen tilanne, että kyllä niitä töitä tarpeeksi pitkän free-tahkoamisen jälkeen saa.

Ongelma ei ole muuten pelkästään media-alan riippakivenä - ihan sama mitä ajattelee alkavansa opiskelemaan, kun joku kuitenkin lyttää jostain että "älä kun et kuitenkaan työllisty". Poikkeuksena ehkä terveydenhuoltoala, mutta sielläkin töitä tehdään sitten pätkissä ja alipalkattuna.

Mitä tästä opimme: älä opiskele, kun et kuitenkaan saa työtä! 70% korkeakoulutettu kansasta, my ass...

Reetta Nurmo (Ei varmistettu)

Hmmm... Noora kommentoi, ettei amk- ja toisen asteen tutkinnoilla työllisty toimittajaksi. Itse työskentelen pääosin verkkopuolella ja väitän, että verkko-osaajia nimenomaan tullaan tarvitsemaan jatkossa enemmän ja enemmän. Kysymys kuuluukin, että tarvitseeko verkkotoimittajan todella opiskella yliopistossa viisi vuotta kyetäkseen työhönsä hyvin?

Tärkeintä on monen lehden toimituksessa napata aiheeseen kiinni ja "suorittaa" annettu tehtävä annetulla näkökulmalla mahdollisimman nopeasti. Silloin tärkeintä on kyky ottaa ohjeistus vastaan ja tuottaa tehokkaasti tekstiä. Sitä me harjoittelimme AMK:ssa todella ahkerasti.

Väitän, että AMK:sta valmistuneella toimittajalla on käytännöläheisempi suhde työhönsä ja kyky tuottaa tehokkaasti. Yliopistotaustasta on varmasti mieletön hyöty esimerkiksi syvällisessä politiikan- ja taloustoimittamisessa tai hyvin erikoistuneilla aloilla, kuten ympäristöjournalismissa. Mielestäni monessa toimittajan tehtävässä yliopiston käyneen tiedot ja taidot menevät hukkaan – homman voisi hoitaa erinomaisesti vähemmälläkin, ei-akateemisella koulutuksella.

Paikkansa siis kullakin. Olen myös aika kyllästynyt loputtomaan AMK- ja toisen asteen toimittajien mollaamiseen. Tervetuloa kaikki tutustumaan osaamiseemme! SITTEN voidaan keskustella lisää aiheesta.

Noora Katariina (Ei varmistettu)

Ah, kirjoitinkohan vahingossa liian tiiviisti, jos ymmärsit pointtini noin pahasti väärin... :) Siis en missään nimessä kritisoinut AMK-koulutusta tai arvottanut yliopistoa korkeammalle. Totuus vain ainakin täällä omalla paikkakunnallani on se, että medianomeja on niin paljon, että (kärjistetysti) melkein minkä tahansa alan maisteri saa toimittajan paikan helpommin. Monissa lehdissä tykätään yliopistotutkinnosta enemmän, vaikka olen ehdottomasti sitä mieltä, että medianomiksi opiskellut hallitsee hommat paljon paremmin kuin joku sattumanvaraista pääainetta yliopistossa lukenut. Käytännönläheisyys on totta kai AMK:n ja toisen asteen koulutuksen etu.

Joanna Palmén
Rönsy

Hmm. Mun mututeoria on, että työnantajatkin on vähän pulassa, kun halukkaita työntekijöitä niin monilla eri koulutuksilla on niin paljon eikä välttämättä AMK-tutkinnotkaan ole oikein tuttuja vanhemmalla porukalle. Niinpä varmuuden vuoksi otetaan mieluummin yliopistoihmisiä, riippumatta siitä, mikä olisi soveltuvin koulutus juuri siihen hommaan. Tämä mutu on syntynyt lähinnä lehtitoimituskokemuksista, verkkopuolella saattaa olla ja toivottavasti jo onkin erilainen tilanne. Sillä siellä yliopistossa ei todellakaan opeteta mitään käytännön työstä (no Tampereella tiedotusopissa ja Jyväskylässä journalistiikassa ehkä, mutta ei muualla), ja kuten Noora Katariina jo huomautti, tuokin asia oli siinä kolumnissa pielessä.

Kommentoi