Ladataan...
Äidiksikö?

Niin se vaan ensimmäinen kolmannes vetelee viimeisiään ja päästiin jo käymään nt-ultrassakin. Näyttäisi siltä, että kaikki on kuten pitää. En tiennyt, että nt-ultra olisi noin perusteellinen! Meidän pikkuiselta katsottiin kaikki aina sisäelinten paikasta, niskaturvotuksesta, aivojen kehityksestä ja istukan sijainnista lähtien. Ultrassa menikin lähes tunti ja sen teki aivan ihana kätilö. Jäi todella hyvä fiilis tuosta.

Oli myös ihanaa nähdä, että siellä tosiaan on jo ihan pikkuihmisen näköinen tyyppi pyörimässä. Ja hirveä vauhti päällä! Kovasti heilutteli jalkoja ja käsiä, pyörähteli ja näytti muutenkin eloisalta. :D Tuli itselle - mutta erityisesti miehelle - vielä todellisemmaksi koko juttu. Nyt uskaltaa jo vähän uskoa siihen, että elokuussa meille tosiaan muuttaa pieni ihminen <3  huojentunut ja onnellinen olo. 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Äidiksikö?

Itse ainakin yritysvaiheessa (ja vuosien varrella monia kertoja "vahinkoa" pelätessäni) olen goolettanut sanoilla alkuraskauden oireet ennen plussaa. Sen vuoksi lienee tarpeen kirjata ne nyt ylös, kun ne vielä muistaa. Kuvittelin aina, että ensioireina olisi pahoinvointia ja rintojen kipeytymistä. Ei kuitenkaan minun kohdallani.

Siispä, oireet ennen plussaa/ennen kuin menkkojen olisi pitänyt alkaa, eli noin 3+2 alkaen:

  • Hengästyminen. Tää oli aivan hullua, ihmettelin jo, että mikä keuhkosairaus mulle on iskenyt, kun happi tuntui loppuvan jo ääneen lukiessa. Myös liikkuminen ja puhuminen yhtä aikaa aiheuttivat ongelmia.
  • Olin häkellyttävän onnellinen ja seesteinen siihen nähden, että mun pms tarkoittaa normaalisti otsassa kasvavaa uloketta ja loputonta vitutusta. 
  • Hirveä nälkä. Aivan loputon nälkä. 
  • Pissahätä.
  • Ilmavaivat.
  • Vatsa kovana.
  • Se, että rinnat eivät kipeytyneet, kuten mulle normaalissa kierrossa tapahtuu jo noin viikko ennen odotettuja menkkoja. 
  • Alavatsan juilimiset: vähän kuin menkat olisivat alkamassa.

Oireet plussan/menkkojen oletetun alkamispäivän jälkeen:

  • Rintojen kipeytyminen ja turpoaminen suunnilleen niihin aikoihin, kun menkkojen olisi pitänyt alkaa.
  • rv 5+2 aikoihin alkoi pahoinvointi. Sopivasti joulupöydässä oksetti. Ruoka ei maistunut, mutta oli pakko syödä koko ajan, ettei oksentaisi.
  • Pahoinvoinnin kanssa samoihin aikoihin alkoi myös tappoväsymys. Aloin mennä nukkumaan klo 19-20.
  • Yölliset heräämiset ja "pakkosyömiset". Herään joka yö vähintään kerran siihen, että vatsalaukku huutaa tyhjyyttään ja on pakko mennä syömään, vaikkei yhtään tekisi mieli.
  • Yleinen vetämättömyys ja halu erakoitua kotiin peiton alle on ollut myös viime aikoina todella vahvana. 

Nyt rv 8+0 tuntuu siltä, että pahoinvointi olisi helpottamaan päin: ei enää okseta koko ajan ja ruoka maistuu paremmin. Toisaalta ihanaa, toisaalta miettii, onko kaikki kunnossa. Aina joku huolettaa :D sitä kai tämä tulee olemaan loppuun asti.

Sellaisia oireita tänne. Muilla vastaavia?

Share
Ladataan...

Ladataan...
Äidiksikö?

Viime viikolla ultrassa ei löytynyt sykettä ja vietinkin muutamia aika synkkiä öitä peläten keskenmenoa. Mennyt viikko oli yksi elämäni pisimmistä. Tänään kävin uudestaan ultrassa ja voi sitä helpotuksen (ja itkun) määrää, kun syke löytyi. 

Kaikki näytti olevan kunnossa, hän on elossa ja hänellä on sykkivä sydän <3 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Äidiksikö?

Täällä alkujärkytys on vaihtunut muutamien euforisten päivien jälkeen etomiseen, väsymykseen ja keskenmenon pelkoon. Minulla on muutaman päivän ajan tuhruttanut rusehtavaa vuotoa ja eilen illalla verta holahti enemmänkin. Pääsin tänään äitiyspäivystykseen ja ultraan. Mitään hälyyttävää ei löytynyt, mutta toisaalta ei löytynyt myöskään sykettä. Se ei ole mitenkään tavatonta, ettei näillä viikoilla vielä sykettä näy, vaikka kaikki olisi kunnossa, mutta kyllä se silti pelottaa. Viikon päästä uusi ultra ja silloin saadaan tietää, onko siellä ketään elossa. Tällä hetkellä lohduttaudun ajatuksella, että onpahan ainakin kohdun sisällä ja jos tämä meneekin kesken, niin todennäköisesti se sujuu normaalisti. Ja että pystynpä ainakin tulemaan raskaaksi. Jes.

Tulee kyllä helvetin pitkä viikko. Ei ole heikkohermoisten hommaa tämä.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Äidiksikö?

Sain tosiaan lauantaina tietää, että olen raskaana. Hyvin alussa vielä, nyt vasta rv 4.

Kun plussa piirtyi tikkuun, olin suoraan sanottuna järkyttynyt ja paniikissa - eli kaikkea muuta kuin olin kuvitellut tuossa tilanteessa olevani. Hain mieheni sängystä ja kysyin, että näkeekö hän saman kuin minä. Revin suunnilleen hiuksia päästäni, koska olin juonut alkoholia edellisiltana pikkujouluissa ja mietin vain, että olen jo pilannut tulevan lapseni. Olin siis tehnyt myös pikkujoulupäivän aamuna (dpo10) testin ja silloin se näytti puhdasta negaa. Lisäksi tieto miehen alentuneesta hedelmöityskyvystä johti järkeilyyn, että ei tässä mitään raskaana olla, eli ei haittaa, jos muutaman lasin kiskaisee naamaansa pikkujouluissa. Ja minä kun en tosiaan juo kuin muutaman hassun kerran vuodessa.

Taitaa tosiaan pitää paikkansa, että raskaus iskee juuri silloin, kun sitä vähiten odottaa. Ja niin oli tässä kierrossa. Sen lisäksi, että saatiin tieto miehen laiskoista siittiöistä, meidän piti alunperin pitää tämä kierto taukoa yrittämisestä ja jatkaa vasta tammikuun lopussa. Alkuvuodesta meillä on niin paljon menoja ja reissuja tiedossa, että järkeilin, ettei ole kiva olla pää pöntössä silloin. Ei kuitenkaan pidetty taukoa, koska ei suoraan sanottuna ollut uskoa raskautumiseen. Lisäksi tilasin viikko sitten jättipaketin ovulaatio- ja raskaustestejä, että riittää nyt ainakin kesään asti, kun kerran yritys näyttää venyvän. Ja mitä vielä...

Olen raskaana, kaikista epäilyksistä huolimatta. Plussauspäivän aamu meni tosiaan järkytyksen tiloissa huonoa omaatuntoa potien, mutta hiljalleen olen rauhoittunut ja päättänyt uskoa, ettei yksi kevyehkö juopotteluilta noin aikaisessa vaiheessa vielä pilannut mitään. 

Järkytys on siis vaihtunut onnelliseen ja hämmentyneeseen oloon. Tätä on vielä vaikea uskoa todeksi, mutta hiljalleen se ajatus alkaa iskostua.

Meillä tosiaan saattaa olla vauva ensi elokuussa.

Share
Ladataan...

Pages