Ladataan...

Tänään ajattelin jakaa teille mun päivän yliopisto-opiskelijana! Kyseinen päivä oli aika täysi ja menorikas, mutta yleensä ei kuitenkaan ihan näin ole. Paljon aikaa siis menee itsenäiseen työskentelyyn luentojen ja muun ulkopuolella. Jaan päivän siitä syystä, että se motivoisi jaksamaan lukukevään loppuun, kun tietää vähän mikä syksyllä odottaa! Tälläisiä on itsestä ainakin ollut kiva päästä lukemaan. :)

8.00 Herään ja kuuntelen podcastia aamutoimien ohessa. Tykkään siitä, että saan rauhassa herätä ja touhuta ennen kotoa lähtemistä.

9.45 Bussilla yliopistolle.

10.15 Päivän ensimmäinen luento. Mulla alkoi psykologian perusopintojen viimeinen kurssi eli kliininen psykologia 1. Perusopinnot ovat Psykonet-luentoja eli luennoitsijat tulevat ainakin Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen psykologian laitoksilta. Näin jokaiseen yliopistoon taataan samanlaatuinen opetus. Verkkoluennoissa on paljon hyvää esimerkiksi joustavuuden suhteen, mutta toisaalta kontaktiopetus motivoi saapumaan paikalle ja tällöin useita luentoja ei jää roikkumaan ennen tenttiä. Itse olen pyrkinyt tästä syystä menemään yliopistolle seuraamaan luentoja. 

11.50 Lounas yliopistolla. Yliopiston eri kampuksilla on useita eri ravintoloita, joista saa hyvää ruokaa hintaan 2,60 €. Jokaiselle siis pitäisi löytyä mieluinen vaihtoehto ruokalistalta! Myös Kortepohjan ylioppilaskylään avattiin nyt keväällä Sonaatin ravintola eli siellä asuvilla ei periaatteessa tarvitsisi tehdä kotona lämmintä ruokaa enää lainkaan. :D Ruokailut on ihana hetki viettää ystävien kanssa aikaa ja höpötellä milloin mistäkin. Sen takia syömässä vierähtääkin aikaa, jos ei ole kiire minnekkään. 

12.35 Ihastellaan auringonpaistetta matkalla Agoralle. Auringosta tulee niin hyvä mieli!

12.45 Odotellaan kliinisen lukupiirin alkamista Mielentilassa eli Stimuluksen (Jyväskylän psykologian opiskelijoiden ainejärjestö) ainejärjestötilassa. Sinne saa mennä hengailemaan, opiskelemaan tai vaikka pelailemaan. :)

13.00 Kliinisen lukupiiri. Lukupiirit on yliopistossa tosi hyödyllisiä, kun kirjoja on useita ja aikaa rajallisesti. Harvoin pystyt lukemaan itseksesi kaikkea, joten tiivistelmät on jees! 

14.00 Riennän työhyvinvoinnin johtamisen luennolle, joka alkaa 14.15. Teen sivuaineena henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta kauppakorkeakoulun puolelta ja tämä kurssi on yksi osa sitä. Luento kestää 17.30 saakka, joten kahvin voimin mennään! 

17.30 Kävelen kirjastolle lainaamaan pari kirjaa. Ihanan keväinen tunnelma ulkona!

Loppuillalle tiedossa oli vielä Stimuluksen järjestämää VIP-shoppailuiltaa Vero Modassa. Stimulus järjestää paljon kivoja tapahtumia ympäri vuoden ja niihin kyllä kannattaa osallistua. Esimerkiksi viime maanantaina käytiin testaamassa ilmajoogaa, joka oli ihan sairaan siistiä!!

Tämä päivä tosiaan oli aika kiireinen, mutta yleensä päivään kuuluu mulla korkeintaan yksi luento. Opiskelu on siis aika itsenäistä ja vie kyllä aikaa, vaikka kalenterista löytyisi vain pari luentoa viikossa. Oon tykännyt ihan hirveästi opiskelijaelämästä. Se on tietyllä tapaa niin huoletonta, mutta samalla vaatii myös kovaa itsekuria. Myös se, että oon löytänyt niin ihania ystäviä opintojen ansiosta on sellainen asia, josta oon onnellinen joka päivä. Jyväskylästä on tullut mulle ihana koti. <3

Millaisia kokemuksia teillä on uudelle paikkakunnalle muuttamisesta opintojen tai töiden perässä? Tai odotatteko innoissanne, jos se on edessä? :) Mä kannustan positiivisin mielin vaihtamaan paikkakuntaa, vaikka kaupunki ei ensimmäinen valinta olisikaan. 

Tsemppiä!

Katariina

Share

Ladataan...

Naurahdan aina, kun näen somessa Pänttää-sivuston mainoksen, jossa lukee "3 kaljaa vai korkeakoulutus? Valitse perkele nyt oikein." :D Niimpä, elämä on valintoja täynnä. Kannattaako pääsykoekevään arvokas vapaa-aika viettää juhlien vai olisiko syytä tietoisesti pitää taukoa, jos tapana on ollut käydä juhlimassa tietyin väliajoin? Monelle tauko on onneksi ihan itsestäänselvyys, kun tavoitteet ovat niin kirkkaana mielessä. Silloin ei yksinkertaisesti ole aikaa tai kiinnostusta moiseen. Urakkaa kun voi jossain määrin verrata kilpaurheiluun, enkä usko, että kukaan urheilija valitsisi levon sijasta baareissa myöhään roikkumista.

Toki, jos kaverilla vaikka on synttärit ja haluat osallistua, niin eihän se sitä estä. Voit osallistua alkuillasta ja ehkä jopa jatkaa ulos, mutta kannattaa miettiä, onko järkeä juoda tai olla kamalan myöhään. Alkoholi kuitenkin aiheuttaa seuraavaan päivään väsymystä, saamattomuutta ja muuta ikävää, joten päivä usein menee hukkaan. Se laskee myös serotoniinitasoja ja tuo siten turhaa pahaa mieltä. Ja vaikka et joisikaan, mutta tulet kotiin kolmen neljän aikaan yöllä, tuskin silloinkaan jaksat seuraavana päivänä kunnolla mitään.

Joku saattaa ajatella, että lähtee juhlimaan, sillä seuraavana päivänä on vapaapäivä. Kuitenkin juhliminen vaatii veronsa väsymyksen muodossa, etkä todellakaan palaudu vapaapäivän tavoin, vaikka makaisitkin koko päivän sängyssä. Se päivä menee edellisestä illasta palautumiseen, ei työviikosta palautumiseen. Jos sinulla on varaa kahteen vapaapäivään, niin se on ehkä eri asia, sillä toisen päivän voi viettää sitten muuten lepopäivänä. En kuitenkaan kovin usein suosittelisi tuotakaan tekemään, sillä luultavasti tuona yhtenä hukkapäivänä olisit saanut paljon muita asioita tehtyä, mitä ei arjessa priorisoi heti tehtäväksi.

Kun asioita jää tekemättä sen takia, että viettää darrapäivää sängyssä makoillen, se voi aiheuttaa huonoa omaatuntoa ja lisätä stressiä. Stressiä et todellakaan kaipaa lisää, sillä sitä sinulla on varmasti riittämiin pääsykokeen takia. Kannattaa pohtia etukäteen, mikä mahdollisesti aiheuttaa "turhaa ja ylimääräistä" stressiä. Miten minun kannattaa toimia, jotta välttyisin sellaiselta? Kumpi on tärkeämpää sillä hetkellä, se korkeakoulututkinto vai hauskan pitäminen? Pääsykoekevät on vain pieni hetki sun elämästä ja VOIN LUVATA, että opiskelijana saat bilettää enemmän kuin tekee mieli. Kun tänä keväänä jaksat pitää nenän kirjassa, niin ensi keväänä saat hyppiä haalareissa ja ylioppilaslakki päässä ympäri tulevaa opiskelukaupunkiasi! Jos siis haluat, ei todellakaan ole pakko. :D

Miten vapaapäivät sitten kannattaa viettää?

Miten haluat ja mitä ikinä keksit. Mieluiten jotain sellaista, mikä lisää fyysisiä ja henkisiä energiatasoja, ei laske niitä. Sellaista, minkä ansiosta nouset seuraavana päivänä hyvillä mielin taas lukemaan. 

Herääminen ilman herätyskelloa, aamupala sängyssä, brunssi, kävelyt auringossa, rennot hetket perheen ja kavereiden kanssa, dinneri kumppanin kanssa, mieluisan kirjan lukeminen (ei opiskeluun liittyvä!), kynsien lakkaaminen, seuravan viikon ruokien preppaaminen, pyykkääminen, netflix, liikunta... 

Joku saattaa miettiä, miksi lasken pyykkäämisen mukaviin vapaapäivän aktiviteetteihin. En näe sitä uhkana sen takia, että se on kuitenkin joskus tehtävä. Vapaapäivänä voin tehdä sen rauhassa, eikä arjen kiireen keskellä tarvitse yrittää järjestää aikaa. Puhtaiden pyykkien lajittelu on sitä paitsi ihan mukavaa samalla kun katsoo vaikka netflixiä. :D 

Mun vapaapäivät menee suunnilleen seuraavasti. Aamut pysyy melkein aina samanlaisina, mutta päivän tekemiset vaihtelee.

  • Herään ilman herätyskelloa (laitan usein kuitenkin herätyksen viimeistään klo 10, sillä haluan ottaa kaiken ajan irti vapaapäivästä)
  • Selaan puhelinta sängyssä 10-30 minuuttia
  • Hymyilen onnellisena siitä, että auringon paistaessa on ihanan valoisaa (ihana kevät!!)
  • Hampaiden pesu ja kasvojen puhdistus
  • Keitän kaksi kuppia kahvia ja teen aamupalaksi puuroa tai paahdettuja ruisleipiä
  • Syön aamupalan sängyssä tai sohvalla ja katson ohjelmaa
  • Kun olen hengaillut tarpeeksi (joskus useitakin tunteja heräämisestä), tsekkaan kalenterin ja ensi viikon suunnitelmat
  • En yleensä tee vapaapäivänä kouluhommia, mutta jos on inspistä niin saatan hetken tehdä jotain niihin liittyvää
  • Kirjoitan blogia / otan blogiin kuvia lauantaisin tai sunnuntaisin
  • Pyykkään ja valmistan ensi viikolle ruoat - kuuntelen samalla podcasteja tai videoita Youtubesta
  • Käyn suihkussa
  • Hyppään puhtaisiin lakanoihin (parasta!)
  • Katson ohjelmaa, selaan somea, viestittelen kavereiden kanssa...
  • Nukahdan

Toivottavasti osaatte nauttia vapaapäivistä! Ahkeran lukemisen lomassa ne todella on ansaittuja päiviä ja boostaa myös seuraavan viikon suoriutumista. Älä siis tunne huonoa omaatuntoa päivinä, kun saat ottaa täysin rennosti. :)

Tsemppiä!

Katariina

Share

Ladataan...

Tänään ajattelin kertoa mun mietteitä artikkeleista, mihin itse kiinnittäisin huomiota ja mitkä on mun lempparit tänä vuonna! Moni on varmasti kerennyt jo ihmettelemään sitä, että tänä vuonna pääsykoeartikkeleita on puolet vähemmän kuin viime vuonna. Artikkeleita julkaistiin siis vain seitsemän kappaletta, mikä toki osittain johtuu siitä, että aikaa artikkeleiden lukemiseen on 26 päivää vähemmän. En kuitenkaan olisi kuvitellut, että määrä laskee ihan noin paljon. Ilmassa onkin kysymyksiä siitä, painotetaanko tämän vuoden kokeessa tästä johtuen enemmän matikkaa. Saattaahan olla, että suhde artikkeleiden ja matikan kesken pysyy samana, mutta kysymyksiä tulee useampi samasta artikkelista. Jännä nähdä, miten koe muuttuu.

Artikkelit koostuvat neuropsykologian, kehityspsykologian, työ- ja organisaatiopsykologian sekä kliinisen psykologian sektoreista. Lisäksi hieman yllättävänä lisänä on katsausta psykologian historiaan. On myös hassua, että nyt sektoreittain on vain 1-2 artikkelia, kun viime vuonna oppimiseen liittyen oli jopa viisi artikkelia ja neurostakin muistaakseni kolme. Lähden käymään artikkeleita läpi yksi kerrallaan ja tuon esille, mitkä asiat ovat keskeisiä omasta mielestäni kyseisen artikkelin kohdalla. Pohdin myös, mitä ajatuksia artikkeli minussa herättää. 

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa (Jehkonen & Saunamäki)

Kyseessä on teoriapainotteinen artikkeli, jossa käsitteet ovat oleellisessa osassa. Mielestäni otsikot kertovat jo selkeästi sen, mitä kaikkea tulee osata. Siis muun muassa mitä ovat hermoston osa-alueet, mitä niissä tapahtuu ja miksi? Mitä häiriöt tietyllä aivoalueella tai tietyn välittäjäaineen toiminnassa aiheuttavat? Millaisia erilaisia aivokuvantamismenetelmiä on ja miten ne eroavat toisistaan? Artikkelista löytyy myös paljon numeerista tietoa. Itse lähtisin tekemään isoa mindmappia hermoston rakenteesta, poimisin jatkuvasti tekstistä tietoa ja lisäisin sitä esimerkiksi tarralappujen avulla tietyn hermoston osan kohdalle. Hyödyntäisin visuaalisuutta myös siinä, mikä asia liittyy oikeaan aivopuoliskoon ja mikä vasempaan.

Artikkeli muistuttaa viime vuoden muistisairauksiin liittyvää artikkelia, josta sain tehtyä 100 flashcardsia... Ne taitavat olla myös samasta kirjasta. Artikkeli informaatiomääränsä takia on kovatöinen, mutta jostain syystä silti mun lemppari! Johtuu varmaan siitä, että näen artikkelin tietyllä tapaa selkeänä. Neuron artikkelit olivat myös viime vuonna suosikkejani, vaikka en välttämättä näe itseäni työskentelemässä kyseisellä sektorilla. Asiat muistuttavat neuron ensimmäistä kurssia, jonka suoritin itse syksyllä. :)

ReadAll-peli - digitaalinen apu lukutaidon varhaiskehityksen tukemiseen ja arviointiin (Nieminen, Hautala, Heikkilä, Rantanen, Latvala & Richardson)

Artikkeli on katsaus lukemiseen prosessina ja siihen, miten kyseinen ReadAll-peli toimii. Mitä liittyy lukemiseen prosessina, miten ihmiset eroavat, millaisia ongelmia lukemisen vaikeudet voivat aiheuttaa? Mikä on pelin sisältö, kritiikki? Mitkä ovat uuden opetussuunnitelman yhteydet peliin?

Artikkeli vaikuttaa helposti luettavalta, mutta "helppous" voi yllättää. Olisiko kokonaisuuksien muodostaminen tärkeämpää kuin yksityiskohdat tässä artikkelissa? Ehkä, ehkä ei.

Uupumusasteisen väsymyksen pysyvyys kahden vuoden aikana: yhteydet työstä palautumiseen vapaa-ajalla (Kinnunen, Feldt, Korpela, Mauno & Sianoja)

Artikkeli on tutkimusartikkeli, jossa oleellisena ovat numeerinen tieto, osallistujat, sukupuolijakauma, keski-ikä, koulutus, tutkimuskysymykset, hypoteesit, menetelmät, muuttujat, mittarit, analyysimenetelmät, tulokset, pohdinta... Tutkimusartikkeleiden tiedon järjestää helposti otsikoita seuraamalla. Myös korrelaatiot ovat tärkeässä osassa: miten muuttujat vaikuttavat toisiinsa? Tärkeää on myös erotella johdannon tieto ja tutkimuksessa saatu tieto. Molemmat ovat oleellista tietoa! Tässä hyötyy taulukoista, jotta tiedon saa organisoitua esimerkiksi muuttujittain järkeväksi kokonaisuudeksi. 

Kummallista, että kyseinen artikkeli on ainoa varsinainen tutkimusartikkeli materiaaleissa. Viime vuonna niitä oli useampi.

Uudet lupaavat työhyvinvointi-interventiot (Lappalainen, Lappalainen, Puolakanaho, Salonen & Hyvönen)

Artikkeli on katsaus erilaisiin terapiamenetelmiin ja työhyvinvoinnin interventioihin. Kyseiset terapiamenetelmät, interventiot ja niiden erot tulee siis tietenkin osata. Kiinnittäisin huomiota interventioiden sisältöön, tutkimuksiin niiden takana ja kriittisyyteen. Artikkelista löytyy myös paljon erilaisia nimiä ja käsitteitä.

Kyseessä on luku Tykkää työstä -kirjasta, jota on hyödynnetty muun muassa työ- ja organisaatiopsykologian kurssikirjana. Kyseisessä luvussa yksi kirjoittajista on Raimo Lappalainen, josta olen kuullut paljon positiivista kliinisen psykologian kurssilaisilta. HOT eli hyväksymis- ja omistautumisterapia on ollut paljon esillä ja tutustuin siihen itse vasta viime syksynä. Artikkeleiden tiedosta on siis varmasti hyötyä tulevissa opinnoissanne. :) 

Väkivaltatyö miesten kanssa (Holma & Nyqvist)

Kyseessä on katsausartikkeli miesten kanssa tehtävään väkivaltatyöhön. Mielestäni keskeisiä ovat taustateoriat, suomalaiset ja kansainväliset ohjelmat/menetelmät väkivallan vähentämiseen, menetelmien tuloksellisuus, käsitteet ja väkivallan määritelmät. Artikkelissa on numeerista tietoa ja useita tutkimuksia, joten niiden erottelu on tärkeää. Historiaakin löytyy jonkun verran, joten aikajana tms. voi olla hyödyllinen.

Artikkelista löytyy viime vuoden artikkeleista tuttu Vaihtoehto väkivallalle -ohjelma, joten siitä on jo joillain aikaisempaa tietoa. Artikkeli on omasta mielestäni mukavan selkeä ja siitä on helppo lähteä tekemään esimerkiksi mindmappeja.

Yksin jääminen satuttaa - katsaus kokeelliseen ostrakismitutkimukseen (Syrjämäki, Lyyra & Hietanen)

Artikkeli on katsausartikkeli ostrakismin tutkimukseen, joten oleellista on tietenkin ymmärtää ostrakismi käsitteenä, sen erilaiset määritelmät ja erottaminen muista läheisistä käsitteistä. Keskeistä ovat erilaiset mallit ja tutkimukset, joita löytyykin paljon. Pyri siis erottelemaan tieto toisistaan ja kiinnitä huomiota eroavaisuuksiin ja ristiriitoihin. Mikä on katsauksen tavoite ja mitä ostrakismi saa aikaan ihmisessä?

Artikkelin haastavuus syntyy siitä, että siinä on niin paljon erilaisia tutkimuksia ja malleja muistettavana. Varsinkin tässä artikkelissa flashcardsit ovat kova juttu! Taisin viime vuonna opetella vain ne tutkijat, joiden nimi mainittiin tekstissä. En siis niitä, jotka olivat sulkeiden sisällä. 

Psykologian ensimmäisestä oppituolista 80 vuotta (Pulkkinen)

Viimeinen artikkeli on katsaus historiaan. Keskeistä luultavasti ovat vuosiluvut, henkilöt ja paikkakunnat, jotka itse sijoittaisin todella visuaaliselle aikajanalle. Tekisin myös mindmapit henkilöittäin ja ehkä artikkelin otsikoittain. Myös Pulkkisen aikaansaamat asiat Jyväskylän yliopistossa voivat olla oleellisia.

Mielestäni hieman erikoinen artikkeli kyseessä, sillä se koostuu lähinnä historiasta. Muistan lukeneeni artikkelia viime kesänä Psykologia-lehdestä, kun otin aurinkoa. En lukenut sitä loppuun, sillä se vaikutti melko puuduttavalta. Nyt selasin artikkelin läpi ja koen, että Pulkkisen aikaansaannoksista oli mielenkiintoista lukea, sillä hän on täällä melko kunnioitettu henkilö myös opiskelijoiden keskuudessa. Säästäisin artikkelin kuitenkin ajankohtaan, jolloin tiedät jaksavasi keskittyä. Artikkeli ei onneksi ole kovin pitkä!

Alla artikkelit mun suosikkijärjestyksessä 

  1. Jehkonen & Saunamäki: Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa
  2. Holma & Nyqvist: Väkivaltatyö miesten kanssa
  3. Kinnunen ym.: Uupumusasteisen väsymyksen pysyvyys kahden vuoden aikana: yhteydet työstä palautumiseen vapaa-ajalla
  4. Lappalainen ym.: Uudet lupaavat työhyvinvointi-interventiot
  5. Syrjämäki ym.: Yksin jääminen satuttaa - katsaus kokeelliseen ostrakismitutkimukseen
  6. Nieminen ym.: ReadAll-peli - digitaalinen apu lukutaidon varhaiskehityksen tukemiseen ja arviointiin
  7. Pulkkinen: Psykologian ensimmäisestä oppituolista 80 vuotta

Mitkä on teidän lempparit? Onko artikkelit olleet mieluisia vai aiheuttaneet ärsytystä? :D

Tsemppiä!

Katariina

Share

Pages