Ladataan...

Mitkä ihmeen soveltuvuuskokeet? Miksi niitä järjestetään, mitä ne sisältävät ja miten voin valmistautua niihin? Nämä kysymykset pohdituttavat useita, joiden pääsykoeurakka ei pääty vielä kirjalliseen kokeeseen. Soveltuvuuskokeet ovat keino mitata hakijan kouluunpääsyn motivaatiota kasvokkain. Siinä tilanteessa myös paineensietokykyä ja vuorovaikutustaitoja testataan. Sinulla ei kuitenkaan tarvitse olla mikään tiettyyn muottiin sopiva luonne, jotta voisit läpäistä soveltuvuuskokeet. Arvioinnissa katsotaan kokonaisuutta, ei mitään tiettyä piirrettä. Kaikille ei kuitenkaan voida tarjota koulupaikkaa, joten suuri osa potentiaalisistakin hakijoista karsiutuu pois. Tästä ei pidä lannistua varsinkaan ensimmäisellä kerralla, vaan yrittää seuraavalla kerralla uudelleen.

Soveltuvuuskokeet koostuvat kirjallisista tehtävistä sekä tilanteista ryhmässä ja parin kanssa. Varmasti jokaista hakijaa jännittää kamalasti, kun ei tiedä tarkalleen, mitä päivältä odottaa. Olette jokainen samassa tilanteessa, joten voit keskittyä siihen, että teet vain parhaasi. Se riittää. Pieni jännitys on hyväksi, mutta yritä vakuutella itsesi mahdollisimman rauhalliseksi. Panikointi ei johda mihinkään, eikä siihen ole mitään syytä, sillä sinulla ei ole mitään hätää. Voit olla onnellinen siitä, että olet päässyt kokemaan tämän päivän. Jännityskin saa näkyä muille, kunhan kuitenkin pystyt kertomaan itsestäsi ja ajatuksistasi. Joka vuosi koulupaikkoja saa todelliset ekstrovertit, mutta myös ne ujommat ihmiset. Ujous ei siis sulje mitään pois. Jos kuitenkin tunnistat tämän piirteen, voit tietoisesti tarkkailla itseäsi, että saat varmasti haluamasi sanottua koetilanteessa. 

Mun TOP 5 -vinkkiä soveltuvuuskokeisiin

1. Mieti, kuka olet

Millaisilla konkreettisilla asioilla voisit perustella luonteenpiirteitäsi? Älä siis vain listaa niitä. Mitä elämässäsi on tapahtunut ja onko nämä tapahtumat kehittäneet sinua jotenkin ihmisenä?

2. Mieti, millainen persoona olet ryhmätilanteissa 

Jäätkö usein muiden jalkoihin vai jääkö muut sinun persoonasi alle? On tärkeää olla oma itsensä, mutta ujo ihminen ei voi pelkästään pysyä hiljaa kuunnellen muita tai räikeä persoona puhua 90 % ajasta. Tuo rohkeasti ajatuksiasi esille, mutta anna myös muille tilaa. Olen itse uusissa tilanteissa aika ujo ja siitä syystä kiinnitin erityistä huomiota siihen, että uskalsin aktiivisesti ilmaista itseäni. Mun jännitystä on aina helpottanut myös se, että aloitan keskustelut, jos siihen tarjoutuu luonnollinen tilaisuus.

3. Mieti, miksi ala kiinnostaa sinua

Oletko tehnyt uravalintasi kauan sitten vai vasta hiljattain? Mikä sinua erityisesti kiinnostaa? Mitä voit tarjota alalle ja mitkä ovat mahdolliset heikkoutesi?

4. Tutustu muihin ihmisiin soveltuvuuskokeissa

Älä ajattele ympärillä olevia ihmisiä kilpailijoina, sillä se saa aikaan turhia negatiivisia viboja. Kun tutustut ihmisiin, helpottaa se varmasti myös jännitystä. Pienen tutustumisen jälkeen ryhmätilanteetkin tuntuvat luonnollisimmilta. Jotkut ovat saattaneet kokeen jälkeen vielä jatkaa yhdessä päivää ennen kotiin lähtemistä. Opiskelukavereiden kanssa on sitten hauskaa muistella kenen kanssa vietti soveltuvuuskokeet, kun koulupaikka vihdoin aukeaa. :)

... Kenenkään ei ole kuitenkaan pakko olla sosiaalinen koepäivänä, jos se tuntuu itsestä huonolta! Tärkeintä on, että tunnet olosi mukavaksi. Muiden ihmisten kanssa juttelu voi auttaa, vaikka se aluksi jännittäisikin. 

5. Rentoudu edellisenä päivänä, nuku hyvät yöunet ja vietä rauhalliset pari tuntia ennen koetta

Psykan sovet alkavat aikaisin aamulla, joten pyri rauhassa syömään aamiainen ja saapumaan koepaikalle. Kaikista kamalinta olisi lisätä jännitystä aiheuttamalla turhaa kiirettä!

6. Hymyterapia

Tästä olen puhunut monesti aikaisemminkin. :) Kävele hymyssä suin koepaikalle ja hymyile myös muille hakijoille. Pyri pitämään yllä hyvää ilmapiiriä. Aivosi virittyvät positiiviseen tilaan ja uskon, että se näkyy positiivisella tavalla myös ulosannissasi. Tämä laski jännitystä ainakin mun kohdalla! 

Tee parhaasi, se riittää. 

Tsemppiä!

Katariina

Ladataan...

Pettymykset. Miksi kohtaamme niitä? Löysin hetki sitten Mika Poutalan tekemän videon pettymyksestä liittyen hänen epäonnistumiseen olympialaisissa. Haluan nostaa videolta esiin muutamia mielestäni hienosti sanottuja seikkoja. Eilen 120 Jyväskylän psykalle hakevaa on saanut sähköpostiinsa kutsun saapua soveltuvuuskokeisiin. Hirveästi onnea teille, olkaa ylpeitä itsestänne! Kuitenkin lähes kymmenkertainen määrä joutui ottamaan vastaan viestin siitä, että jatkopaikka ei auennutkaan, vaikka töitä oli tehty hirveästi. Pettymys on tällöin varmasti sanoinkuvaamaton.

Kun kovasti odottamamme asia ei pääty niin, miten toivomme, joudumme pettymään. Puolen vuoden säännöllinen valmistautuminen kolmen tunnin kokeeseen on vaatinut henkisesti paljon, ja jokainen määrätietoisesti opiskellut tietää, että on tehnyt parhaansa. Jos tietää pystyvänsä parempaan, voi siitä ammentaa motivaatiota seuraavaan vuoteen. Tietyille aloille hakemisessa pelottavaa onkin se, että vaikka sinulla olisi kuinka hyvät mahdollisuudet onnistua tekemisen puolesta, et ole ainoa, jolla se mahdollisuus on. Tänäkin vuonna Jyväskylän suosituin hakukohde oli psykologia, johon haki 1962 hakijaa. Tietenkään kaikki eivät osallistu pääsykokeeseen tai hae ensisijaisena vaihtoehtona, mutta hakijoita on kuitenkin paljon ja kilpailu on kova.

Pettymyksen tunne on sitä suurempi, mitä isompi vaikutus sillä on elämäämme. Kun on elänyt pääsykoekuplassa viimeiset kuusi kuukautta, saattaa tuntua siltä, että elämä romahtaa. Se on inhimillinen tunne, varsinkin jos on joutunut pettymään uudelleen ja uudelleen. Mieti kuitenkin, mikä on pahinta mitä voi tapahtua, jos et nyt onnistunut tai tule onnistumaan. Luultavasti tässä tilanteessa voit vain voittaa, et hävitä. Elämäsi pysyy sellaisena kuin se oli ennen pettymystäkin. Toki ymmärrän myös sen, että jollekin elämän pysyminen samana ahdistaa eniten. Olisin itse luultavasti ajatellut tuolla tavalla. Haluan kuitenkin uskoa, että kaikella on tarkoituksensa, eikä elämän ole tarkoitus tuollaisissa tilanteissa vielä muuttua. Jos sinun aikasi ei ole nyt, sinun aikasi tulee olemaan myöhemmin.

Haluan, että jokainen tietää, että saavutukset tai muut ulkoiset seikat eivät määrittele sinua ihmisenä. Silloin kun tiedostat tämän itse, pettymyksiäkin on helpompi käsitellä. Kun suhde omaan itseensä on kunnossa, pettymykset horjuttavat ajattelua, ei itsetuntoa eli sinua ihmisenä. Sinä olet arvostettu ja rakastettu, vaikka tapahtuisi mitä. Totta kai pettymyksen tunteita saa kokea, eikä niitä pidä sulkea pois. Tunteet eivät kuitenkaan ole niin "korkeassa asemassa", että ne saisivat määritellä sinua epäonnistujaksi ihmisenä. Ihmisellä on tarve kokea tunteet tunteina, jotta ne voi päästää menemään. Tällöin olet vapaa jatkamaan elämää ja tavoittelemaan sitä, mitä ikinä haluatkaan tavoitella. <3 

Kehotan sinua miettimään viisi asiaa, joista olet onnellinen nykyisessä elämäntilanteessasi. Mitä hyvää voi seurata siitä, että elämäsi pysyy vielä hetken samana?

Tsemppiä!

Katariina

Ladataan...

Ensinnäkin paljon onnea kaikille Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle hakeneille, joiden pääsykoe on nyt takana! Ootte tehnyt kovan työn ja nyt on aika huokaista helpotuksesta, ainakin hetkeksi ennen tulosten julkaistamista. H-hetki lähenee myös Jyväskylään ja Joensuuhun hakevilla. Tänään kerron mun vinkit viimeiseen viikkoon ennen kirjallista pääsykoetta.

Tässä vaiheessa työ on periaatteessa jo tehty. Enää ei ole aikaa suurempiin ihmeisiin, vaan päivät tulisi viettää rennosti kertaillen ja asioita mielessä ylläpitäen. Jos matikka vielä mietityttää, niin kannattaa panostaa ainakin todennäköisyyslaskuihin. Vikalla viikolla mä laskin juurikin noita todennäköisyyksiä, kertailin flashcardseja, piirsin ja kirjoitin artikkeleista muistin varassa asioita (mm. numeerista tietoa pyrin muistamaan) sekä tein alkuviikosta vielä viimeiset kaksi harjoituskoetta. Harjoituskokeet toimi mulla hyvänä itsetunnon kohottajana. Niiden avulla pystyin lähteä hyvillä mielin kohti oikeaa koetta.

Lukeminen suositellaan lopetettavan pari päivää ennen koetta. Mä kyllä kertailin pieniä asioita vielä viimeisenäkin päivänä, mutta vain hetken. Älä missään nimessä ainakaan yritä opetella mitään uutta, sillä se vain sekoittaa jo olemassa olevaa tietoa. Varasin Jyväskylästä Airbnb-asunnon muutamaksi päiväksi ennen koetta, jotta sain tutustua kaupunkiin ja rentoutua ennen koetta. Olin kaksi ensimmäistä yötä yksin ja viimeisenä yönä mun kaveri, joka myös kävi psykan pääsykokeessa, liittyi mun seuraan. Jyväskylässä oli aivan ihana kesäinen sää tuohon aikaan ja aamulla oli mukavaa kävellä kokeeseen auringon paisteessa. Muistakaa hymyillä matkalla, niin aivot virittyy positiivisesti! 

Viimeisinä päivinä kuuntelin paljon jo aiemmin mainitsemani Fearless Motivationin tsemppipuheita Spotifystä. Ne sai kyllä asettumaan oikeeseen moodiin. "When you walk through those doors you can't be human anymore. A human effort is not good enough. You must turn into a beast. A machine. I always do my job. I'll get the job done. I can achieve everything I programme my mind to do. I am everything I say I am. I will become everything I believe I will become. I'm 100 percent focused on my vision. I will remain focused until I have completed my mission successfully. This is my life. It's more than competition. It's everything. Think you can stop me? No chance. I'm a mirror of the hard work I put in. And no one puts more hard work in." 

Vikoina päivinä sun pitää antaa sun aivojen ja koko kropan levätä, jotta pääsykoepäivänä pystyt antaa kaikkesi. Paniikki hävittää ja sekoittaa tietoa. Työ on nyt tehty ja sulla on kaikki tieto hallussasi.

Jyväskylään hakijat tulkaa moikkaamaan mua yliopistolla, jos satutte näkemään pääsykoepäivänä. Ollaan siellä tsemppaamassa ja jakamassa karkkia!

Ihan hirveästi tsemppiä! <3 

Katariina

Pages