Ladataan...
Aivan hyvä blogi

Tartuin Lilyssäkin kiertäneeseen haasteeseen, jossa kysymyksiin vastataan kirjahyllystä löytyvien kirjojen nimillä. Oli pakko, koska kirjoja on hitosti ja noh, tämmöisiä on hauska lukea. Oli tätä ihan kiva tehdäkin.

  1.  Oletko mies vai nainen? How to be a woman
  2.  Kuvaile itseäsi? One last thing before I go
  3. Mitä elämä sinulle merkitsee? Totta
  4. Kuinka voit? Kunkku
  5. Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi? Paras mahdollinen maailma
  6. Mihin haluaisit matkustaa? Central Parkin oravat ovat surullisia maanantaisin
  7. Kuvaile parasta ystävääsi? Loistava ystäväni
  8. Mikä on lempivärisi? Kauneudesta
  9. Millainen sää on nyt? Taivaslaulu
  10. Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika? Illan tullen
  11. Jos elämästäsi tehtäisiin tv-sarja, mikä sen nimi olisi? Järjestäjä
  12. Millainen on parisuhteesi? Yhtä matkaa
  13. Mitä pelkäät? Kun aika loppuu
  14. Päivän mietelause? Tee työtä ja rakasta
  15. Minkä neuvon haluaisit antaa? Emme enää usko pahaan
  16. Miten haluaisit kuolla? Someday, someday, maybe

Joihinkin löytyi vastaus heti ja helposti, toisiin ei sitten millään. 

Share

Ladataan...
Aivan hyvä blogi

Yksin matkustelu pompahtaa aina välillä pintaan ja viime aikoina olen törmännyt muutamiin aihetta käsitteleviin juttuihin. Olen matkustanut yksin kerran ja nyt ajattelin kirjoittaa, mitä tuosta reissuta jäi käteen.

1. Joskus on hyvä mennä sieltä mistä aita on matalin.

Matkustin yksin loppukesällä 2015 Italian Alassioon. Paikka tuntui olevan lähinnä italialaisten turistien suosiossa, enkä enää muista miten päädyin kyseisen kohteen valitsemaan. Halusin aurinkoa ja paikan, jossa on rantaa, tuolla oli. Kuitenkin kun jälkikäteen miettii, olisin voinut valita kohteen, jonne olisi ollut hitusen helpompi päästä. Alassioon päästäkseni lensin ensin Nizzaan, missä menin bussilla lentokentältä juna-asemalle. Junamatka Nizzasta Alassioon sisälsi yhden vaihdon, joten kyseessä ei tosiaan ollut kaikista suoraviivaisin matka. Lisäksi ainakin paluulennolla oli välilasku. Hyvin selvisin sekä meno- että paluumatkan, mutta jos nyt lähtisin yksin reissuun, valitsisin kohteeksi sellaisen, jonne pääsee huomattavasti helpommin. 

2. Ihmisiä kiinnostaa lähinnä oma napa.

Luulen, että monia mietityttää turvallisuuden lisäksi yksin reissaamisessa ainakin jonkin verran se, mitä muut minusta ajattelevat, kun matkustan yksin. Saattaa jännittää mennä yksin syömään tai tehdä ylipäänsä mitään yksin (mä en varsinaisesti kuulu näihin ihmisiin, jos mulla on nälkä, syön, ihan sama onko seuraa vai ei). No, tämän yhden reissukerran perusteella sanoisin, että ei ketään kiinnosta mitä teet. Jo se, että itse miettii, mitä muut minusta ajattelevat, kertoo oleellisen: eivätköhän ne muutkin pohdi ihan vain omaa napaansa ja elämäänsä. 

3. Suurin osa ihmisistä tahtoo toisilleen ensisijaisesti hyvää.

Kun sitten uskaltauduin rannalle - yksin, tietenkin - meni monta tuntia biitsiajasta sen miettiessä, uskallanko jättää tavarani paikalleni ja mennä uimaan. Epäluuloisena ihmisenä pelkäsin, että tavarat pöllitään. (Mulla oli varalta mukana joku epämääräinen vedenpitävä pussukka, johon avaimen ja puhelimen olisi saanut laitettua, mutta sen käyttö toisaalta vähän nolotti.) Siinä vaiheessa, kun viereisessä rantatuolissa istunut nainen oli jättänyt puhelimensa kaikkien näkösälle keskelle rantatuoliaan ja viihtynyt meressä tunnin, eikä puhelinta tai mitään muutakaan ollut viety, uskaltauduin itsekin veteen. Kannatti, mitään ei varastettu ja uskoni ihmisiin parani kertaheitolla. 

4. Parasta on vapaus.

Lähdin lomalle pitkälti sillä idealla, että haluan ladata akkuja duunikesän jälkeen ennen opintojen jatkumista. Jos hitusen stressaavaa paikasta toiseen siirtymistä ei lasketa, loma onnistui tässä asiassa. Yksin matkustaessa parasta oli se, ettei tarvinnut miettiä kenenkään muun aikatauluja. Jos teki mieli mennä keskellä päivää ottamaan päikkärit, saattoi mennä. (Usein reissussa tulee sellainen olo, että ei halua tuhlata paitsi omaa lomaa myöskään lomaseuralaisten lomaa siihen, että ottaa päiväunia.) Jos teki mieli istua päivä rannalla lukemassa ja käydä välillä uimassa olematta yhtään sosiaalinen, sekin sopi. 

5. ...mutta matkustan ehkä silti mieluummin jonkun kanssa.

Tuon reissun jälkeen en ole yksin matkustanut. Vaikka vapaus tehdä mitä halusi milloin halusi oli ihanaa, kaipasin joka päivä sitä, että kokemansa asiat saattoi jakaa jonkun kanssa. Puhua siitä, miltä ruoka maistuu tai kuinka lämmin on tai mitä mieltä on lukemastaan kirjasta. Olin aina ajatellut, että olen vähän erakkoluonne ja viihdyn yksin, mutta oikeastaan teki hyvää huomata, että kyllä sittenkin kaipaan lähelleni muita ihmisiä. 

 

Kuvat Alassion-reissultani elo-syyskuulta 2015.

Share

Ladataan...
Aivan hyvä blogi

Maaliskuun lempparit tulevat hitusen myöhässä, koska kuun vaihtuessa olin ulkomailla ja viime päivät olen ollut kipeänä. Pikkuhiljaa alkaa olo parantua, tällä hetkellä haaveilen siitä, että pääsen siivoamaan.

Lempparisafka

Vuosipäivän kunniaksi kävin poikaystävän kanssa Rouxissa, Lahdessa. Emme osanneet päättää, mitä syömme, joten otimme maistelumenun. Kannatti! Kaikki oli tosi hyvää, mun suosikeiksi nousivat alkupaloista porotartar ja pääruuista paistettu ankanrinta voipapupyreellä. Nam!

Lempparikahvila

Vietin talviloman Lahessa vanhempieni luona ja yhtenä päivänä kävin testaamassa melko uuden Horus Café & Eateryn lounaan. Ensinnäkin kahvila oli ihanan näköinen, tuli vahvat Berliini-vibat. Lisäksi ruoka (tuolloin pasta carbonara) oli paitsi maukasta myös kauniisti aseteltu. Peukku ja pitkää ikää tälle paikalle, ihanaa kun Lahteen tulee kaikkea uutta kivaa.

Lempparikirja

Luin maaliskuussa ennätyspaljon, kahdeksan (!) kirjaa. Kivaa oli sekin, että suurin osa oli tosi hyviä. Suosikkini oli Joël Dickerin Baltimoren sukuhaaran tragedia, joka piti otteessaan loistavasti. Musta tää oli parempia kuin Dickerin ensimmäinen.

Lempparileffa

En ole varma katsoinko kovin montaa elokuvaa maaliskuun aikana, mutta Kaunottaren ja hirviön kävin katsomassa. Tykkäsin kovasti, eikä tästä oikeastaan ole mitään sellaista sanottavaa, mitä ei olisi jo sanottu. 

Lempparikeikka

Irina Björklund teki pienen kiertueen Suomessa, ja kävin kuuntelemassa häntä Lahen Katu-klubilla. Finlandais-kiertueellaan Björklund esitti tunnettuja suomalaisia kappaleita, jotka hän on ranskantanut. Esimerkiksi Poika nimeltä Päivistä ja Elämä on juhla -kappaleesta kuultiin keikalla ranskalaiset versiot. Björklund on levyttänyt kaksi levyä näitä suomalaisia kappaleita ranskankielisinä versioina, ja olen kuunnellut molempia aika paljon. Oli ihana päästä kuulemaan musiikkia myös livenä, ja tykkäsin Björklundin lavapresenssistä paljon: välispiikit olivat sopivan teatraalisia menemättä överiksi, huomaa että kyseessä on ammattiesiintyjä. 

Lemppariuutinen

Maaliskuussa sain lisäksi tietää saaneeni kesätöitä. Mikä parasta, kyseessä on 7 viikon pesti, joten aikaa myös gradun kirjoittamiselle jää hyvin. Tämä teki tosi iloiseksi.

Lempparitapahtuma

WOW Finland -festivaali! Tapahtuma täynnä inspiroivia ihmisiä, jotka saivat ajattelemaan asioita uusilta kanteilta. Toivottavasti tämä tulisi uudelleenkin Tampereella.

 

Paljon kaikkea kivaa tapahtui maaliskuussa. Huhtikuussa tiedossa on toinenkin ulkomaanreissu, kun pääsen moikkaamaan ystäviä Bremeniin ja Groningeniin, jee! 

Share

Pages