Ladataan...

Saara Hopean Nyppylä-kulho on helppo tunnistaa. Siinä yläosa on tasaista lasia ja alaosa täynnä nyppylöitä. Kulhon virallinen nimi on tuotenumero 5371, mutta kansan suussa se kulkee tosiaan Nyppylä- tai Näppylä-kulhona.

Näitä kulhoja on valmistettu Nuutajärven lasissa vuosina 1952-1976. Kulhoa on ainakin kahta mallia ja väreinä olivat kirkas, harmaa, turkoosi, vihreä, sinivihreä ja sininen. Minulla on vain tämä kirkas, mutta näitä haalin varmasti vielä lisää. Tämä kulhon malli on yksi suurimmista suosikeistani.

Kulhon alla on Marimekon Fokus-kangas, joka on Anna Danielssonin käsialaa. Tätä kangasta näkee jonkin verran sisustustauluina ja se sopii siihen tarkoitukseen varsinkin valkoisena hyvin. Kuosi kokonaisena muodostaa pisteistä koostuvan suuren ympyrän, johon katse kiinnittyy helposti.

Nyppylä-kulhon lisäksi toinen röpelöinen ihanuus on Kastehelmi-purkki, joka on käsittääkseni tämän vuoden tuote. Oma purkkini on vaaleanharmaa, mutta näyttää tässä kuvassa huomattavasti tummemmalta.

Purkin alla oleva kangas on Vallilan Mandariini, jonka on suunnitellut Tanja Orsjoki. Tämä kangas on varmaan monelle ennestään tuttu.

Ei mennä kuitenkaan tällä kertaa Vallilan kankaisiin, koska pidän niistä kovasti ja on paikallaan tehdä niille kokonaan oma postaus myöhemmin.

Ladataan...

Vanhat emali-ja peltitavarat jakavat mielipiteet. Aikaisemmin itsekin pidin niitä kamalana romuna, kunnes huomasin että niissä oma viehätyksensä.

Kukan alla Aarikan Riemuraita-tarjotin ja takana peltipurkki, jossa on myyty Marianne-karkkeja. Luulisin että molemmat ovat 70-luvulta.

Suomalaista emalia valmistettiin Finel-tuotemerkillä Järvenpäässä. Finel oli Wätsilä-konserniin kuuluneen Arabian tuotemerkki.

Antti Nurmesniemen Pehtoori-kahvipannu on suunniteltu vuonna 1957 ja se on suosittu edelleen. Pannua on kahta kokoa ja useaa eri väriä.

Emalin valmistus rantautui Ruotsista Suomeen 1950-luvulla. Emalin kulta-aikaa elettiin 1950-1960-luvuilla. Suomalaisen emalin suosio räjähti kun ymmärrettiin palkata kotimaisia muotoilijoita suunnittelemaan tuotteita ja niiden kuviointeja.

Neptun-kattiloiden kuosin on suunnitellut Esteri Tomula. Valkoinen kattila löytyi vasta pari päivää sitten. Nyt siinä on makeisia, mutta se on riittävän hyväkuntoinen oikeaankin käyttöön.

Ritari kahvipannu on myös Finelin tuote. Kuosin pannuun on 1970-luvulla suunnitellut Raija Uosikkinen. Pannu oli ostettaessa melko puhdas ja kauniskuntoinen.

Nyt taikasienellä puhdistuksen ja pesun jälkeen se kelpaa kahvin tarjoiluun. Pitää joskus kokeilla keittää siinä kunnon pannukahvit.

Ladataan...

Kipsistä tehdyt seinäreliefit ovat erittäin hienoja, mutta hiukan raskaan tuntuisia. Tähän alla näkyvään Aarre Aaltosen työhön törmäsin sattumalta ja sen myötä sain tutustua myös teoksen mielenkiintoiseen tarinaan.

Taulussa itsestään selvisi tekijä, vuosiluku ja viittaus talvisotaan vuosilukujen 1939-1942 muodossa. Lisäksi teoksen leijona muistuttaa kovasti Suomen vaakunaleijonaa. Kipsitaulun takapuolelle oli kirjoitettu vanhalla kaunolla: Tämä on kipsi kissa. Tässä olivat siis vihjeet taulun alkuperän selvittämiseen.

Pikkuhiljaa leijonan salaisuus alkoi aueta. Teos on nimeltään talvisodan haavoittunut leijona. Helsingin kalliosta löytyy puisto, jossa seisoo obeliski-muistomerkki kyljessään sama kuva. Tämä Alli Tryggin puistossa oleva muistomerkki on pystytetty Jalkaväkirykmentti JR 11:n kaatuneiden ja haavoittuneiden muistoksi.

JR 11 oli koottu Kallion ja Sörnäisten miehistä. Rykmentti käytti myös nimeä Ässärykmentti. Oliko nimen alkuperänä sitten sotilaspiirin suunnittelussa peitetunnuksena käytetty S-kirjain vai korttipakan korkein kortti. Ehkä molemmat.

Kalliossa on myös katu, jonka nimi on Ässänrinne. Mietitkö koskaan katuja kulkiessasi niiden nimien alkuperää? Jos Helsingin katujennimet kiinnostaa, suosittelen kirjaa: Kenen kadulla asut? Kirjan on kirjoittanut Antti Manninen. Mutta yritetään pysyä aiheessa eli tässä taulussa.

En tiedä minkä verran näitä kipsireliefejä on valmistettu ja onko näitä saatu esim. muistoksi tai onko näiden myynnillä rahoitettu muistomerkkiä. Joka tapauksessa teos on hieno ja sillä on kiinnostava tarina.

Olin alunperin menossa ostamaan lähikirppikseltä Marimekon Fandango-kankaista pöytäliinaa. Pöytäliina oli jo myyty, mutta sen sijaan sain palan historiaa ja tarinan.

Pages