Mitä jäi käteen

Rokkiviikko päättyi eilen Ultrabran keikkaan umpitäydellä Laulurinteellä. Itseäni ei kiinnostanut jälleen kerran yksi uudelleenlämmitetty nuoruusmuisto, joten nautiskelin oman pihamaan paahteesta, kuuntelin joen mukanaan tuomia kaikuja musiikista ja tiirailin pihamaan kukkia ja pienelämää.

Tapahtumia täysi viikko vei toki minutkin useampana päivänä keskustaan, jossa tarjontaa riitti yllinkyllin piti sitten ihan mistä vain.

Iltarientoihin viitsin vain parina päivänä ja silloinkin olin liikenteessä vesilinjalla.

Perjantaina hippaloin viikon aloittaneesa Ilovaarissa, josta teinkin oman postauksensa, viikonlopun vietin lilluen Heposelän vesillä uudessa puhallettavassa vesilelussani ja palasin kaupunkiin vasta tiistaina.

Botanialla järjestettävä "Piilevän musiikin festivaali" on hyvällä säällä ihana tapahtuma. Isossa puutarhassa ja kasvihuoneilla voi pasteerailla ympäriinsä ja nautiskella istutuksista sekä siellä täällä esiinpompahtavista esiintyjistä. Kuljeskellessa ei voinut tietää, mihin törmää...
Itselleni oli "pääesiintyjä" Tekramûtischin häkkikeikka, jossa Duo soitti papukaijahäkin sisällä munakellon ajastaman keikkansa ;)

Kengät pois jalasta, ruohikolla istuen oli mukava kuunnella varsin vallatonta esitystä. Ei nyt ihan heidän parhaita keikkojaan, mutta viihdyttävä kuitenkin.

Sateisena ja tuulisena keskiviikkoiltana suuntasin Pielisjoen rantaan Tuulaakiin, jossa esiintyi Tuhmat Tädit & quest stars, hurmaava Helly Kitty ja charmikas Harley Darling...

Tuhmat Tädit vetivät hulvattoman keikan, jossa tiivistä tunnelmaa lisäsi se, että koko homma oli ahdettu Tuulaakin katoksen alaiseen osaan vesisateen vuoksi. Ahdasta oli, mutta eipä haitannut.

Jos et vielä tunne Tätejä, kannattaa heihin tutustua, varsinkin biisi "Se ei pane joka valkkaa", on klassikko jo syntyessään!

Torstaina ja perjantaina hiipailin keskustassa, kuuntelin muutamaa bändiä Taidemuseo Onnin pihassa ja vaeltelin puistoissa ja jokirannassa, mutta en viitsinyt änkeytyä täysille klubeille.

Vaikka perjantaiaamuna näytti vielä siltä, että sää viikonloppuna ei olisi paras mahdollinen festivaalia ajatellen, niin säiden jumalat käänsivät suopeat silmänsä rokkikansan puoleen ja la-su ei olisi voinut parempaa säätä saada.
Yleisöennätykset paukkuivat, mutta tokihan itse festarikin oli tänä vuonna kolmipäiväinen, joten suru olisi puseroon tullut jos yleisömääristä olisi jääty.

Tänä aamuna sitten satoikin. Kaupunki tuntuu hiljaiselta kuin huopatossutehdas, vaikka väsyneitä rokkareita vielä hiipiikin kaduilla kotimatkaa aloitellen. Ensi vuonna uudestaan?

 

 

 

 

 

 

 

Share

Kommentit

Tiikerikatti
Väriterapiaa

Oi, Ultra Bra. Tykkään kovasti Ultra Brasta enkä ole heitä koskaan livenä nähnyt. Niin vain kävi että into ja energia ei riittänyt hankkiutua heidän comebackkeikoilleen. Teillä on ollut siellä todella mielenkiintoinen viikko, häkkikeikka munakellon tahtiin kuulostaa hyvin persoonalliselta. :)

Kommentoi