Ladataan...
All work, no play


Viime aikoina olen ratkonut seuraavanlaisia ongelmia: työnhaku, asunnonhaku, alanvaihto, avio-ongelmat ja verkkohuijaus. Näitä ongelmia yhdistää se, etteivät ne ole omiani. On tavattoman helppo neuvoa muita ja jakaa heille ohjeita. Vaikka itse tuskailen päätösten kanssa yökaudet läpeensä, toiselle on helppo sanoa, että otat tietenkin vastaan työn A koska B ei sovi sinulle. Ja niin edelleen. Ihan viimeksi tänään olen antanut ohjeita työhakemuksen laatimiseen ja hakenut netistä asuntoilmoituksia toiselle. Olen varsinainen ratkaisukeskeinen keittiöpsykologi ja life coach kun sille päälle satun. Ja jos oikein kyökkidiagnosoin vielä itseäni, ehkä toisten ongelmiin paneutuminen vie sopivasti huomion pois omista ongelmista. (Jotka taas joku toinen ratkaisisi tuossa tuokiossa.)

Kuvassa siristelen muuten Helsingissä Suomenlinnassa. Osallistuin pohjoismaiseen freelanceseminaariin, mistä sain entisestäänkin tukea sille päätökselle, että pitäydyn tällä yrittäjän statuksella, freelancerina. Ainakin toistaiseksi. Vaikka ongelmia on tässäkin, kuten seminaarissa todettiin. Enemmän kuitenkin mahdollisuuksia.
 

Share
Ladataan...

Ladataan...
All work, no play


Kirjoitin pari viikkoa sitten siitä, että media-alan jengi ei halua töihin. Se haluaa olla oman elämänsä tj. Tässä pari tuoretta todistetta siitä, että juttuni ei ollut pelkkää sanahelinää:

Ensin Julia:
http://www.lily.fi/blogit/juliaihminen/urakriisin-ratkaisu

Sitten Visual Diary:
http://www.lily.fi/blogit/visual-diary/apua-paatos-tehty
 

Miten muuten tuntuu, että näitä tarinoita pompahtelee juuri naisiin liittyen? 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
All work, no play


Etenkin dekkareissa, mutta myös muussa kirjallisuudessa kännykät ovat ongelma. Miten selittää, että hahmo on nalkissa vanhassa linnassa tai metsässä, mutta ei saa sanaa kenellekään. Tai se, että hahmon poikaystävä ei saa etukäteen tietoa, että tytsy on sittenkin tulossa sinne kotibileisiin. Nykyäänhän kun tiedämme minuutin tarkkuudella toistemme tekemiset. Ratkaisu on: sijoita tapahtumat vuoteen 1996, kuten mainiossa My mad fat teenage diary -sarjassa. Sarja perustuu Rae Earlin kirjaan. Jos Rae haluaa tavata kavereitaan, hän astelee baariin, jossa joukko ilotteleekin eikä kukaan hipelöi puhelimiaan. Ne kun ovat kotona (kengän mallisina) kiinni pistokkeessa.

Tässä kuitenkin vahva sarjasuositus teille Skam-vieroitusoireissa kurjisteleville. Toisaalta sarja on aivan erilainen kuin Skam, mutta Skamin lailla aika samastuttava. Myös näin täti-ikäiselle. Yle Areenasta!

Share
Ladataan...

Pages