243 kirjoitusta myöhemmin

Mietin, miten helposti kaikki voi muuttua.

Koskaan ei tiedä, mitä seuraavassa hetkessä tapahtuu ja mikä siihen vaikuttaa: kaikki se, mitä on sitkeästi rakentanut vaiko pelkkä sattuma, se että on tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Muutoksen voi saada aikaan pitkään harkittu päätös, nopeasti kirjoitettu lyhyt viesti tai puolihuolimaton sydän-napin painallus raksin sijaan. Joskus alkaa jutella oikealle ihmiselle, juuri sille, jota tarvittiin johonkin uuteen. Joskus saa vain pisaran liikaa, lasi tulvii yli ja mieli muuttuu. Joskus kirjoittaa 242 tekstiä, ja 243. koskettaa uskomattoman monia. 

Emme voi tietää mikä muuttaa, ketä ja mitä.

Se on lohdullinen ajatus. Mutta myös ajatus, joka saa arvostamaan tätä hetkeä ja rohkaisee pitämään sinnikkäästi kiinni omasta jutustaan ja seuraamaan intuitiotaan.

Mietin tätä kaikkea, kun katsoin lauantaina Point Breakin. Alkuperäinen Myrskyn ratsastajat oli aikoinaan suosikkini. Tämä ei ollut ihan yhtä hyvä, mutta se kannattaa katsoa maisemien ja sydämentykytyksen (ja parrakkaiden sekä parrattomien tatuoitujen miesten) vuoksi. Ja tämän viisauden:

Jokaisella ihmisellä on murtumispisteensä ja jokainen kantaa vastuun omista valinnoistaan – ja vain niistä.

(Hyvä opetusleffa kilteille tytöille.)

Myöhemmin mietin, miten ihanaa on, kun jotkut asiat eivät muutu kovin helposti:

Appelsiinit. Ne noudattavat samanlaista rytmiä kuin elokuiset kuumailmapallot. Kypsyvät joka vuosi samaan aikaan.

Helsingin kattojen ylle nouseva kevättalven aurinko, joka viipyilee taivaalla joka päivä kauemmin. Ei ole enää pimeää.

Niiden kattojen alla sijaitseva Cafe Engel, jossa saa aamiaista pitkälle iltapäivään ja jossa on aina hyvä kirjoittaa.

Aamiainen, päivän paras ateria.

Lumimyrskyt, jotka eivät koskaan saavu joulukuussa, kun niitä odottaa. Ne puhaltavat silloin, kun niitä ei enää odota. Niin kuin monet asiat elämässä.

Kukkakauppa, johon tallustelen joka toinen viikko ja sanon: se kympin kimppu. Ja sitten valitsemme kukkakauppiaan kanssa hartaasti juuri oikean yhdistelmän, ja saan taas samat ohjeet: vaihda vesi usein ja pidä kukat kaukana hedelmistä. Kauneutta kympillä, ajattelen.

Kaikki nämä asiat tekevät minut onnelliseksi.

Se on tärkeää: olla hyvä itselleen.

Sitä mietin, kun luin Voi Hyvin -lehdestä Emilia Vuorisalmen haastattelun. Emilia keittää aamuisin kardemumma-kookosöljykahvia ja sanoo, että koska hänellä ei ole stressiltä suojelevaa parisuhdetta, hänen on suojeltava itseään itse. 

Juuri näin se on, oli parisuhde tai ei. Pienillä hyvillä asioilla, kuten kukkakimpuilla ja kardemummakahvilla, voi tehdä jokaisesta päivästä kauniimman.

Ja kun päivä muuttuu kauniimmaksi, tulee itse iloisemmaksi. Ja kun itse tulee iloisemmaksi, on kiltimpi muille. Sitten he tulevat iloisemmiksi. Ja ovat kiltimpiä muille.

Eikä kiltteyttä ole koskaan liikaa.

Ja niin pienistä asioista tuleekin aika suuria.

Share

Kommentit

Hymyileoletupea

Kuten appelsiinit ja kuumailmapallot, niin yksi asia mikä ei kovinkaan helposti muutu on se, että kun käy täällä lukemassa sun postauksia, niin päivä muuttuu iloisemmaksi :) 

Ja sitten sitä on kiltimpi muille. Kiitos! Kilteyttä ei toden totta ole ikinä liikaa :) 

Anna Vihervaarasta

Toinen muuttumaton asia on se, miten tällaiset kommentit saavat mut hymyilemään. :)

Kiitos!

Nettanen

Ihana sinä<3 Tuntuu että mun ajatukset on olleet viime aikoina ihan tukossa eivätkä ole virranneet kovinkaan vapaasti, mutta sun kirjoitukset saa mut aina ajattelemaan! Kiitos siitä.

Miten se onkin niin, että niin usein kun jotain toivoo ja odottaa hartaasti, mitään ei tapahdu. Ja sitten heti kun vähän "luovuttaa" asian suhteen, jättää sen taka-alalle, niin sitten se putoaakin syliin. Mikäköhän laki tässäkin on takana?

Anna Vihervaarasta

Ehkä silloin kun päästää jostain hetkeksi irti, sillä on tavallaan tilaa toteutua? Monia asioita kun ei oikein voi pakottaa tapahtumaan. Ja silloin kun keskittyy muihin, hyviin juttuihin elämässään, on yleensä onnellisempi kuin keskittyessään johonkin, mitä elämästä puuttuu. Ja onnellisena vetää hyviä juttuja puoleensa.

Jotenkin näin se on, luulen.:)

Kardemummakahvi <3

Anna Vihervaarasta

Todellakin.<3 Kaneli ja vaniljakin toimii.

Elsa P. (Ei varmistettu) http://elsa-p.blogspot.fi

Wau Anna! Upea kirjoitus. Itselläni on pyörinyt mielessäni samantapaisia ajatuksia nyt pitkin tammikuuta, erityisesti nuo appelsiinit. Ne ovat kuin kaukomaiden aurinko, täynnä vitamiineja!
Olen onnellinen, että klikkasin itseni taas tänne, täydellinen ajoitus. Kiitos. xx

Anna Vihervaarasta

Elsa. <3 Kiitos kun luet. Ja appelsiini päivässä pitäisi kuulua jokaisen ruokavalioon näin kevättalvella.

Kommentoi