Blogisynttärit ja mitä opin vuodessa

Ladataan...

Blogi täytti pari viikkoa sitten vuoden.

Siitä, kun kirjoitin tänne ensimmäiset sanat tuntuu kuluneen pieni ikuisuus. Niin paljon mahtuu yhteen vuoteen. Niin monia ihmisiä on tullut, joitain mennyt. Uusi työ, uusi koti – uusi minä, tavallaan.

Mitä ikinä sitten tapahtuukin, muistan tämän vuoden varmasti yhtenä elämäni merkityksellisimmistä. Vuotena, jona puristin silmät kiinni ja hyppäsin tuntemattomaan. Vuotena, josta en kadu mitään.

Olen myös monta kertaa tämän vuoden aikana miettinyt, että on omituista kirjoittaa ajatuksiaan tänne. Monesti olen ajatellut tuhoavani koko blogin. Ja monesti minulle on sanottu: ”Luin blogistasi...” ja olen tajunnut, että hei, myös tuntemani ihmiset lukevat tätä.

Kreisiä. Jep.

Mutta arvatkaas mitä sitten mietin? On aika kivaa olla vähän kreisi.

”Have I gone mad?”

”I'm afraid so. You're entirely bonkers. But I'll tell you a secret. All the best people are.”

Tai oikeastaan: on kiva olla sellainen kuin on.

Ostin joskus alkukesästä ehkä maailman räikeimmät bikinit Kööpenhaminan lentokentältä. Ostin ne heti sen jälkeen, kun olin ihastellut tanskalaisten hillittyä tyyliä ja vähän suunnitellut muuttavani omaani siihen suuntaan. Mutta minkäs teet, pidän väreistä. Ja niistä bikineistä.

Samoin haaveilin minimalistisesta kodista. Valkoista, harmaata, muutama harkittu designkaluste. Arvaatte varmaan jo: sohvani on täynnä koiria ja värikkäitä tyynyjä, päätin rakentaa itse sohvapöydän, sekalainen astiakokoelmani ei mahdu kaappeihin ja mitään punaista lankaa sisustuksessa ei todella ole. Mutta täällä näyttää koko ajan enemmän minulta.

Ensimmäinen asia, jonka tänä vuonna opin oli siis tässä: kannattaa olla aito itsensä. Siihen päätyy nimittäin lopulta kuitenkin.

Seuraava juttu on armollisuus. Kaikessa ei tarvitse olla täydellinen, ei edes hyvä. Eikä kaikkea tarvitse tehdä niin hyvin kuin voi. Tärkeintä on, että tekee parhaansa niiden asioiden suhteen, jotka todella merkitsevät. Tämä aikamme on hirveän armoton, maailma reippaiden. Mutta jokainen on joskus heikko. Jokainen on joskus voimaton. Jokainen on joskus vähän surkea. Ja se on ihan ok. Olet juuri oikeanlainen myös sellaisena.

Tiedättekö, mitä teen silloin, jos kaikkea on vain liikaa, jokin asia elämässäni vaatii paljon energiaani tai olen vain väsynyt? Priorisoin. Jos työni esimerkiksi tarvitsee normaalia enemmän huomiotani, yritän keskittyä siihen ja olla murehtimatta syömiäni korvapuusteja, heitteille jätettyjä juoksulenkkareitani tai muita pieniä asioita. Kuten eräs ystäväni sanoi: ”Onko sillä mitään väliä, miltä se kakkusi näyttää? Se maistuu varmaan kuitenkin hyvältä.”

Niinpä. Täydellisyys on tylsää ja sen tavoittelu syvältä.

Kolmas ja viimeinen asia on luottamus. Kaikki järjestyy ja meitä autetaan siinä. Kyllä. Usko pois.

Olin yhtenä iltana vähän allapäin ja epäilin, mihin valintani minut lopulta vievätkään. Minulla oli kesken eräs kirja. Avasin sen, ja ensimmäinen lause, jonka luin, oli:

”Älä anna rahan tai turvallisuuden määrätä, millaisia valintoja elämässäsi teet.”

Mitään parempaa kukaan ei olisi siinä hetkessä varmaan voinut sanoa.

Aitous, armollisuus, luottamus. Ne opin tänä vuonna, blogi on vielä tässä ja te olette siellä.

Ihanaa, kun olette.

Puss.

Englanninkielinen lainaus Lewis Carroll, Liisa Ihmemaassa.

Toinen lainaus Rhonda Byrne, Sankari.

Share

Kommentit

annam_
anna k.

Onnea 1-vuotiaalle blogille!

Tärkeitä asioita olet oivaltanut. Armollisuutta itseäni kohtaan voisin kyllä vähän harjoitella, se on ollut vähän sellainen kompastuskivi minulla.

Ps. Ihanaa, kun kirjoitat!

Anna Vihervaarasta

Kiitos Anna!

Ihan sama kompastuskivi täällä, mutta opettelen.:) Itseltään on niin helppo vaatia enemmän kuin keneltäkään muulta tulisi mieleenkään pyytää.

Haleja!

Laura T.
Missä olet Laura?

Sinä rohkea nainen.

 

Anna Vihervaarasta

Itse olet. Paljon rohkeampi. <3

SiniKe (Ei varmistettu) http://sinike.blogspot.fi/

Kiitos tästä kirjoituksesta. Ihana! Hyvää ja aurinkoista viikonloppua :)

Anna Vihervaarasta

Kiitos Sini! Ihanaa viikonloppua!

Eiksjoo
(pikkuseikkoja)

Hyviä ajatuksia! Onnea 1-vuotispäivään! =)

Anna Vihervaarasta

Kiitos ihana! Suloista viikonloppua!

Paperikaupan tyttö

Vau! Hullua ajatella, että siitä on jo vuosi! Onnea :)

Anna Vihervaarasta

No niinpä! Se oli heti viime vuoden Loviisan jälkeen. Kauheeta, miten aika menee.:)

Halit!

Toimitus
Toimitus

Ihanaa että olet täällä! Hurjan paljon onnea :)

Anna Vihervaarasta

Niin minustakin. Ja kiitos ihanat! <3

Tasty Living Helsinki (Ei varmistettu) http://www.tastylivinghelsinki.com

En voi uskoa, että siitä on jo vuosi! Onnea! Huomenna kippistetään.

Anna Vihervaarasta

En mäkään, ja sit toisaalta voin. Vuodessa ehtii tapahtua niin paljon. 

Huomenna pokspoks! Jippii! Mä täällä leivon...ja oon taas kerran vahvasti sitä mieltä, että hyvä, etten ole ruokabloggari.;)

Anunpuutarha (Ei varmistettu) http://anunpuutarha@blogspot.fi

Hirmu tärkeitä asioita olet oppinut, minä opettelen...
Onnea yksivuotiaalle!

Anna Vihervaarasta

Kiitos Anu!

Ihanaa viikonloppua sinulle!

NJ (Ei varmistettu) http://entajosalkaisit.blogspot.fi/

Hyvin kirjoitettu jälleen. Onneksi olkoon 1v. blogillesi, jatka samaan malliin! Pakko laittaa sinulle eräs aforismi, joka puhutteli minua tänään: " I tried to be a normal once, worst two minutes of my life".

Anna Vihervaarasta

Arvaa mitä: tuo lause lukee Facebookin kansikuvassani! Hyvä ajatus, ehdottomasti.:)

Kommentoi

Ladataan...