Heivaa turhuus, saat taikaa

Ladataan...

Sulje silmäsi ja keskity. Mikä on ihanaa nyt? Mistä olet onnellinen? Mitä odotat? Mistä innostut?

Jos tahtoo olla onnellinen, elämässä kannattaa keskittyä siihen, mikä on hyvin, ei siihen, mikä puuttuu. Tehdä ja ajatella sitä, mikä ihastuttaa ja innostuttaa, ja antaa muun mennä. Heivata suorittaminen ja ajatus siitä, että jotain täytyy saavuttaa. Etsiä tästä hetkestä sitä tunnetta, joka saa silmät loistamaan ja värit kirkastumaan.

Se tunne ohjaa oikeiden asioiden luokse. Niiden, joista jokin sisällämme todella syttyy. Eikä sitä tunnetta voi pakottaa. Ehkä siksi mitään muutakaan ei pitäisi yrittää saavuttaa väkisin. Ne parhaat jutut löytävät luoksemme yleensä aivan outoja reittejä. Ilmestyvät elämään silloin, kun niitä vähiten odottaa. Eivät silloin, kun niiden löytämiseen on keskittänyt kaiken energiansa.

En tarkoita, etteikö unelmiensa eteen kannattaisi tehdä täysillä töitä. Ehdottomasti kannattaa. Mutta niitä ei pidä väkisin yrittää vääntää tapahtumaan speedygonzalesin vauhtia. Joskus voi tehdä hyvää päästää niistä vaikka hetkeksi ihan irti. Keskittyä niihin asioihin elämässä, jotka soljuvat kevyesti eteenpäin. Silloin elämä tuntuu kepeämmältä. Ja kun unohtaa keskittyä pulmiinsa, palaset saattavat loksahdella yllättäen paikoilleen.

Keskittyminen auttaa myös karsimaan turhuuksia. Usein säntäilemme sinne tänne, yritämme tänään tuota ja seuraavana päivänä tätä, eikä mistään tule sen enempää. Ei tietenkään tule, sillä emme ole siinä täysillä mukana. Mutta miksi tuhlata aikaansa mihinkään, joka ei herätä suurta ja kestävää ihastusta?

”I realized that I just cannot do it all. So I will choose to do what I can,
fabulously.”

Söisitkö mieluummin yhden täydellisen konvehdin kuin 10 ihan hyvää? Pukeutuisitko mieluummin silkkipaitaan, jossa tuntisit itsesi aina kauniiksi, vai ostaisitko kaksi ihan kivaa tekokuitupaitaa? Kuuntelisitko mieluummin hissibiisiä vai sitä, joka saa sydämesi lyömään nopeammin?

Pieniä asioita. Suuri vaikutus.

Keskittyminen luo taikaa.

(Sitaatti Clinton Kelly)

Share

Kommentit

Hillevi (Ei varmistettu)

Taas kolahti!
Näitä ihan samoja asioita on tullut tässä viime aikoina kovastikin mietittyä kun on alkanut väsyä siihen kaikkeen mitä "pitäisi"... Yksinkertaistaminen ja karsiminen tuntuvat auttavan keskittymiseen ja sama toisin päin. Tämä tuntuu pätevän kaikkeen materiaan, tekemiseen ja sosiaaliseen elämään ympärillämme. Mitä vähemmän on, sitä enemmän siitä vähästä nauttii :-)
Asiaa sivuten, joko sinä olet tutustunut KonMarin siivousoppeihin?!

Anna Vihervaarasta

Ja parasta on, kun ymmärtää, mitä oikeasti elämäänsä tahtoo. Ja sitten keskittyy siihen.

En ole lukenut KonMaria, mutta se tuntuu tulevan nyt joka paikassa vastaan. Ja niihin asioihinhan yleensä kannattaa tarttua, eikö? Ehkä sitten seuraavaksi siivousta...:)

maariapaivinen (Ei varmistettu) http://www.maariapaivinen.com

"Mikä on ihanaa nyt? Mistä olet onnellinen? Mitä odotat? Mistä innostut?

Jos tahtoo olla onnellinen, elämässä kannattaa keskittyä siihen, mikä on hyvin, ei siihen, mikä puuttuu."

Niinpä. Minä niin haluaisin olla entinen minä, joka oli juuri tuollainen. Huomasin tänään, kun heräsin väärällä jalalla ja kävin myöhemmin rauhoittumassa tuntureilla, etten osaa enää pahoina päivinä positiivistella. En vaikka miten kaunista olisi ympärillä. Ajattelin vain huolia ja tulin entistä kiukkuisemmaksi. Mutta parhaani silti yritän. Keskittymisessä siihen, mitä on.

Anna Vihervaarasta

Minä taas en nuorempana osannut tätä lainkaan. Jos jokin oli elämässäni huonosti, niin sitten oli koko elämä huonosti.

Minulla on toki myös hyvin pahoja päiviä. Mutta harvemmin ne ovat kokonaan enää pahoja. Minua auttaa, kun ajattelen, että se kurjuus on vain hetkellistä, tunne joka menee ohi jossain vaiheessa. Annan itselleni luvan tuntea välillä huonoja tunteita, kiukutella ja olla vähän huono. Samalla ajattelen, että kunhan en jää rypemään huonoihin fiiliksiin, ne eivät määritä minua tai elämääni. Ja usein pääsen niistä eroon sen ajatuksen avulla.

Tsemppiä! Ja blogisi on ihana. <3

Enne

"Keskittyminen luo taikaa." Jess, niin osuvasti kiteytetty! Saman teeman parissa olen itsekin piehtaroinut koko syksyn. Keskittyminen, läsnäolo, havainnointi, aistit auki kulkeminen, fokusointi ja siihen yhteen, toisinaan pieneen, hetkeen pysähtyminen - asioita joita toitotan itselleni joka päivä. Jotta muistaisin. Jotta antaisin itselleni luvan nauttia. Syksy on ollut niin täynnä tekemistä –mielekästä ja ihanaa sellaista toki– että välillä hukun siihen itse tekemiseen niin vahvasti, että pelkään etten enää osakaan pysähtyä nauttimaan siitä kaikesta, minulle niin inspiroivasta ja tärkeästä. Kun vaan muistaisi astua hetkeksi itsensä ulkopuolelle ja todeta: hei vitsi miten makeita juttuja nyt tapahtuu, ja miten hyvin olen niistä suoriutunut!

Anna Vihervaarasta

Minullakin on taipumus haalia elämääni paljon kaikenlaista kivaa. Sitten ryntäilen suuna päänä minne sattuu, enkä oikein ole kunnolla missään.

Olen heivannut tänä syksynä elämästäni asioita, joista en enää innostu tarpeeksi. Jostain on pakko karsia välillä, jotta sitten voi keskittyä niihin parhaisiin juttuihin.

Ihania, inspiroivia päiviä sinne!<3

Mia K.

:D tän mä allekirjoitan! Juurikin taas eilen tein noin, kuten mun vaisto kuiskasi: odota, malta ja ole ja katso... ja, tadaa.. tänään tuli ihan parhaita uutisia! Mutta, silti jos olisin antanut periksi, ei tätä tapahtumaa todentuisi ;) kiireessä harvoin tapahtuu mulle mitään oikeaa hyvää, mutta heti kun malttaa pysähtyä.. Voil`a! 

Anna Vihervaarasta

Ihanaa! Vaistoa kannattaa kuunnella. <3

Meri (Ei varmistettu) http://laivatjotkakuiskivat.blogspot.fi/?m=1

Miten osuva postaus jälleen kerran! Juuri tätä tarvitsin ja näitä olen miettinyt viime aikoina, alkoi ihan itkettää tätä lukiessa.
Suoritetusta elämästä puuttuu usein tunne ja se tunne saa juurikin elämään, hengittämään syvemmin. Kiitos tästä. &lt;3

Anna Vihervaarasta

<3 Suorittaminen on onnen tuho. Siihen on vain niin helppo sortua. Mutta onneksi siitä voi myös päästää irti. Kiitos sinulle, kun luit ja kommentoit.

Katja - Tässä ja Nyt (Ei varmistettu) http://aarrekarttani.blogspot.com/

Mahtava teksti &lt;3

mystery
Vision One

Juuri nyt mulla on just tää vaihe elämässä! Oon halunnut kiireisten opiskeluvuosien ja vaihtojen ja ulkomaiden jälkeen heti perään ihan sikana lisää actionia, tylsistynyt jo muutaman kuukauden tasaisen arjen takia. Pyörinyt kuin kissa kuumalla katolla että pakko saada taas lisää hulluna sisältöä elämään! Ja sitten ihan yhtäkkiä rakastuin pysähtyneisyyteen, ihan vaan omaan kämppääni ja vanhoihin ystäviini. Suunnittelen kyllä ulkomaanreissuja mutta ihan rauhassa ja ilman kiireistä aikataulua. Ja tää on ihanaa :) mihin mulla on muka kiire.

Kommentoi

Ladataan...