Hyviä päiviä ja huonoja päiviä

Joskus on hirveän hyviä päiviä. Ja joskus on hirveän huonoja päiviä. Minun kohdalleni on lähiaikoina sattunut molempia.

Synkistelin eräänä päivänä asialle, jolle en siinä hetkessä voinut tehdä yhtään enempää kuin olin jo tehnyt. Silti märehdin sitä päässäni ja annoin sille sillä tavalla lisää voimaa. Sitten päätin sanoa stop. Keskittyä johonkin hyvään.

Niinpä kerronkin teille nyt yhdestä hirveän hyvästä päivästä.

Muistatte ehkä, että olen päättänyt sisustaa tämän uuden kotini vähän kerrallaan. Silloin, kun siltä tuntuu ja sellasilla esineillä, joihin ihastun. Ehkä koti on vähän suurempi luova projektini. Jotain, josta saa muovata ihan omannäköiseni. Eikä sellaista sovi tehdä hätiköiden tai väkisin. Koko jutun juoni kun on olla kepeä.

Ajattelen, että ne oikeat asiat – niin huonekalut kuin ihmisetkin – tulevat vastaan, kun on oikea hetki. Sinä yhtenä erityisen hyvänä päivänä kävi juuri niin. 

Se oli eräs päivä ihan vähän aikaa sitten, kun tallustelin ystäväni kanssa Korkeavuorenkatua. Helsingin pariisilaisin katu, sanoi joku. Ja ihan varmasti onkin.

Sää ei tosin ollut erityisen pariisilainen. Räntää vihmoi niin kuin vain Helsingissä voi vihmoa, suoraan kasvoille, kovaa ja raa'asti. Mutta sen räntäsateen keskellä pilkotti avoin porttikongi.

Sen porttikongin takaa löysin pienen, mustan metallikaapin. Se tuntui kuiskivan: ”Tahdon mukaasi”. Ja jos joku kuiskii niin, se kannattaa viedä kotiin. Eikö?

Minulla oli sinä päivänä olallani kangaskassi. Ihan söpö kassi, toki. Siinä sanotaan ”Sweet as Sugar”. Silti mielessäni oli käväissyt, että uusi käsilaukku voisi olla hyvä juttu. Sellainen pieni, musta, olan yli vedettävä pussukka, johon mahtuisi vain lompakko, puhelin ja huulipuna. Tiedättehän te sellaiset?

Ja arvaatte varmaan myös, mitä seuraavan oven takaa löytyi?

Kaappia ja käsilaukkua rikkaampana (ja erinäisiä satasia köyhempänä) astuin sisään vielä yhdestä ovesta. Sen jälkeen kävelin kotiin selkä vääränä peläten koko ajan kolauttelevani vastaantulijoita päähän uudella vaaterekilläni.

Joinain päivinä kaikki onnistuu ja onni hymyilee. Ne päivät kannattaa muistaa niinä toisenlaisina päivinä.

Aurinkoa on, sadetta on. Ne vähän vuorottelevat.

Pus.

Kaappi Fasaani Antiikki, laukku Urban a, vaaterekki Granit

 

Share

Kommentit

somewhere

Ihanasti ajateltu. Ja juuri noinhan se on - onneksi. Koska olisihan paljon tylsempaa jos aina aurinko paistaisi. Synkkia paiviakin siis tarvitaan.

Todella kaunis loyto tuo kaappi! Aivan ihana.

http://www.jemijams.com/

Anna Vihervaarasta

Kiitos somewhere! Minustakin kaappi on melko ihana.:) On ihan parasta, kun joku vain tuntuu oikealta – oli sitten kyse mistä tahansa.

Välillä on harmaita päiviä, mutta sateen jälkeen paistaa aina aurinko. Elämä on jatkuvassa liikkeessä, muistetaan se.

Kivaa viikkoa!

Paperikaupan tyttö

Voi mikä onnenpäivä ja mitä löytöjä! Aivan ihan tuo kaappi! :)

Anna Vihervaarasta

No eikö! Vähän samanlainen juttu kuin se matto Loviisassa, muistatko? Ja vihdoin mun ylimääräisille tavaroille on jokin järkevä säilytyspaikka.:)

Pus!

Paperikaupan tyttö

Joo se oli kans ihan mahtava löytö :) ja niin hyvä päivä muutenkin!

tyllerö (Ei varmistettu)

Kun ekan kerran näin blogisi, fiilikseni oli "JEA!" Tämä tietenkin johtui blogisi nimestä, koska anna-fanaatikkona se, noh, pisti silmään.
Ja nyt kun sun juttuja jonkun aikaa olen lukenut, tuo samainen fiilis nousee joka kerta, kun tätä luen.
Vaikutat mielettömän fiksulta ja vähän sellaselta, millanen ite haluan isona olla.
Tsemppiä sadepäiviin!
t. sinun 14-v lukija

Anna Vihervaarasta

Voi tyllerö, kiitos! <3

On todella ihanaa, että siellä ruudun toisella puolella on sinun kaltaisiasi lukijoita. Sain tästä kommentista taas hirveästi voimaa.

Ja luulenpa, että parasta, miksi jokainen meistä isona voi tulla, on aito, oma itsensä. Ajattelen, että kun kuuntelee itseään ja pyrkii elämään niin kuin uskoo oikeaksi, kasvaa vähitellen siksi parhaaksi versioksi itsestään. Sitä minäkin kovasti yritän, kaikkien kommellusten, mokien ja pohdiskelujen kautta.

Suloista viikkoa ja toivottavasti kuulen sinusta jatkossakin!

Kommentoi