Jatkoa seuraa...

Ladataan...

Ajattelen tätä hetkeä vuoden alkupisteenä.

Synnyin syksyllä, ihan tasan 34 vuotta sitten. Blogi syntyi syksyllä, kaksi vuotta sitten. Tämä on aika, jolloin kesä loppuu, sen raukeus päättyy, ja uudet projektit odottavat. Pidän valtavasti siitä tunteesta.

Tänä vuonna vain tuntuu oudosti siltä, ettei ole tarvetta suurille muutoksille. Ei ainakaan sellaisille, jotka voin itse suoraan järjestää. En kaipaa uutta tukkaa, en uutta sisustusta, en uutta työtä, en uutta kotia. 

En sano, että elämä olisi nyt jotenkin täydellistä, valmista ja joka päivä helppoa. Ei tietenkään, ei elämä sellaista ole. Sadut ovat. Elämä on ehkä pikemminkin jatkokertomus. Aina välillä menee hyvin, sitten vähän huonommin, sitten tapahtuu jotain yllättävää, ja sitten tulee teksti: to be continued. Tuleva on avoin, sitä ei ole vielä kirjoitettu. Tai oikeammin kirjoitamme sitä tai osaa siitä joka päivä itse.

Ja vaikka juoni ei aina kulje ihan käsikirjoituksen mukaan (tai ikinä siis, tapahtuuko muka mikään koskaan juuri niin kuin siitä ajattelee?), niin arvelen että sen kiemuroissa auttaa yksi asia: se että seisoo tekojensa takana.

Kun oppii erottamaan, mitkä asiat tuntuvat oikeilta ja mitkä eivät, ja pyrkii sitten niiden oikeilta tuntuvien asioiden luokse, tietää ainakin yrittävänsä. Silloin valintojaan ei epäile. Ja kun tietää tekevänsä parhaansa, vastatuulet ja epävarmuus on helpompi kestää.

Näiden 34 vuoden aikana olen havainnut, että oman tien seuraaminen voi olla hirveän rankkaa ja pelottavaa. Mutta paljon pelottavampaa, hitaasti näivettävää, olisi sen seuraamatta jättäminen. Siitä tiedosta saa palkkioksi jännän rauhan. Ja tunteen siitä, että uusia alkuja ei juuri nyt tarvita. Hetken voi vain olla ja elää.

 

Share

Kommentit

Helmi K
sivulauseita

Paljon on piilotettu päivien tasaiseen kulkuun.

Anna Vihervaarasta

On. Ja vaikka ennen näitä muutoksia ahdistuin erityisesti juuri arjesta, nyt se tuntuu täysin oikealta. Kai se kertoo aika paljon. <3

annam_
anna k.

Paljon onnea, Anna! <3

Anna Vihervaarasta

Kiitos ihana Anna.<3

maariapaivinen (Ei varmistettu) http://www.maariapaivinen.com

Onnittelut! Minulle tuli rauha kun aloin sytytellä kynttilöitä jokin aika sitten iltaisin, asunto jossa asuin, muuttui kodiksi kuin taikaiskusta. Elämä puskee muutoksia eteen itsestään mutta olin syvällä paniikkiahdistussuossa, kuvittelin että jonkin täytyy muuttua radikaalisti. Riitti se, että päätin jättää päätösten teot ja mennä sydämen mukaan. Ja kuten sanot, rauha siitä virtasi.

Anna Vihervaarasta

Kiitos.<3 Elämässä on hetkiä, joina jonkin todella täytyy muuttua isosti. Mutta sitten on näitä toisenlaisia aikoja, joina voi vain rauhassa kulkea eteenpäin hetken ja katsoa, mitä tuleva tuo tullessaan.

Jeba
Tuuliajolla

Ihana kuva ja paljon onnea! <3

Anna Vihervaarasta

Kiitos Jeba! <3

mellukka (Ei varmistettu) http://www.muutosarkkitehdit.fi/blogs/news

Hei ihana Anna! Selasin melkein koko sun blogin tekstit äsken, mutta sitten tuli nälkä ja piti mennä syömään. Ja sitten tulin takaisin. Kun kamujen kanssa tykkää jonkun tekemisestä, sanon aina: pidä toi. Ni mä sanon sulle: Pidä toi! Ihanaa Sunnuntaita!

Anna Vihervaarasta

Hei ihana Mellukka!

Pidän tämän, promise. Superkiitos kannustuksesta ja kivaa iltaa!<3

Aura
Hyvä yritys

Tekstikin on ihana mutta kuva kyllä voittaa kaiken! En KESTÄ tuollaisia ihania koirakuvia missä kaunis nainen ja ihana koira istuvat vierekkäin luonnon helmassa, koirakuume pingahtaa heti niin korkeaksi että huh huh! Pitää siis siristellä koirakuvat vaan ihan varovasti sormien lomasta ja keskittyä sun hienoihin teksteihin ;)

Anna Vihervaarasta

Tähän en voi sanoa muuta kuin: koirat on parhautta. Mutta toki ne myös vaatii aika paljon ja sitoo sitäkin enemmän. Mutta hirmuisen ihania otuksia ovat. <3

Kommentoi

Ladataan...