Kodin raivaus, pään raivaus

Ladataan...

 

Joskus on hyvä miettiä, miksi haluaa niitä asioita, joita haluaa. Pätee vähän kaikkeen.

 

 

Luen Kon Maria vähitellen eteenpäin ja järjestän kotiani osissa.

Kirja neuvoo lajittelemaan aina tietyn lajin asiat kerralla. Aloitin ruoasta, jatkoin vaatteisiin ja nyt olen päätynyt kosmetiikan kautta kirjoihin. Niitä on paljon. Suurimman osan olen jo kantanut vintille, säilytettävien pinossa on ainoastaan sellaisia, jotka uskon vielä lukevani tai jotka vain kuuluvat hyllyyni.

Rudyard Kiplingin Viidakkokirja (ikivanha painos, joka on ehkä kuulunut isovanhemmilleni), Richard Adamsin Ruohometsän kansa, Tolkienin, Westön ja Austenin tuotantoa, Langin ja Christien dekkareita, Jonathan Saffran Foeria ja monta kaunista hyvän elämän kirjaa. Nämä saavat jäädä tänne, sillä ne tuovat mukanaan iloa. 

Ja vain sellaiset esineet kannattaa säilyttää.

 

 

Samalla tavalla kuin tyylini selkeni siivotessani vaatekaappiani, olen kotiani raivatessa ymmärtänyt siitä jotain.

Olen ajatellut, että täällä on ihanaa ja kaunista, mutta jokin vielä vähän väärin. Nyt tiedän, mikä se on. Hempeys. Samoin kuin ne kukkamekot kuuluivat jollekin toiselle Annalle toisena aikana, myös valkoiseen yhdistetyt hillityt puuterisävyt on vähän nähty. Nekin ovat sellaisenaan jotain toista Annaa, ehkä vähän kuvitteellista sellaista.

(En syytä teitä, jos nyt ajattelette minun seonneen. Mutta antakaas, kun taas selitän.)

 

 

Täällä on harmonista ja lempeää, sanoisin. Vähän söpöä.

Paha vain, että minä en kauheasti pidä söpöstä. Se kukkamekko-Anna piti (tai luultavasti ei edes pitänyt, kuvitteli vain pitävänsä, se oli vähän hukassa, nääs).

En tajunnut sitä ennen kuin aloin raivata. Poimin käteeni tavaran toisensa jälkeen ja mietin, tahdonko sen todella. Aika montaa en tahtonut. Ne ovat nyt vintillä.

Jossain vaiheessa viime viikonlopun kuluessa koti alkoi muuttua mielessäni ja sitten ihan konkreettisesti. Piilotin osan pikkuesineistä kaappiin, vein massiivisen kirjahyllyn tukkimaan ullakkokomeroni ja nostin kenkähyllynä toimineet vanhat puulaatikot eteisestä olohuoneeseen tasoksi (se onnistui, kun karsin ensin kenkiäni...).

 

 

Raivatessani kotiani olen raivannut myös päätäni. Olen edelleen sillä polulla, jonka aloitin vuodenvaihteessa. Hoidan keskeneräisiä asioita kuntoon ja tunnustelen, mitä oikein todella haluan. Luulen, että se selviää tässä matkalla. Ainakin olen jo ymmärtänyt, etten halua elämääni näin suurta tavaramäärää ja jossain takaraivossa jyskyttävää hoitamattomien tehtävien listaa. Oli ihmeen vapauttavaa saada hammaslääkäri varattua. Ja oliko telkkarin ja läppärin välisen johdon ostaminen oikeasti niin vaikeaa, että siihen meni vuosi, kysyn vaan?

Kon Mari tuntuu auttavan vähän kaikenlaisessa järjestelyssä. Sen lukeminen ja tekeminen on jollain tapaa kovin puhdistavaa.

 

 

Se auttaa myös näkemään asiat, joita todella rakastaa. Niin esineet kuin kaiken muunkin. 

Koska tästä piti tulla sisustusjuttu, kerrottakoon niistä esineistä. On vanha itämainen matto, jonka ostin eräältä kesäkirppikseltä. On sinapinkeltainen tyyny, jolle ei koskaan tunnu löytyvän paikkaa, mutta jolle silti on aina paikka. On vaaterekki ja pinkki paperipallo. Kuparia ja rosoista puuta. Kukkia, viherkasveja ja epätäydellisyyttä.

Sitä sellaista, joka tekee kodin, tiedättehän.

 

Share

Kommentit

ElinaPK
Sataman valot

Tosi hyvä postaus samoin kuin se 30+ vaatekaappikin! Minulla on meneillään samansuuntainen asioiden järjestely. Koti on muuttunut koko ajan selkeämmäksi. Aiemmin pidin boheemista mummola-tyylistä ja väreistä, nyt väripaletti sen sijaan on muuttunut hillitymmäksi ja tyyli muutenkin selkeämmäksi ja rouheammaksi. Vaatekaappi on vuorossa seuraavaksi. 

Anna Vihervaarasta

Kiitos ihana.<3 Se on jännää, miten maku muuttuu iän mukana. Tai oikeastaan tykkään ajatella, että se ei muutu, se kehittyy enemmän omaksi. 

Järjestely on jokatapauksessa ihanaa. Ennustan, että oma kotini on kesään menessä melkoisen avara.

ElinaPK
Sataman valot

Tosi hyvä postaus samoin kuin se 30+ vaatekaappikin! Minulla on meneillään samansuuntainen asioiden järjestely. Koti on muuttunut koko ajan selkeämmäksi. Aiemmin pidin boheemista mummola-tyylistä ja väreistä, nyt väripaletti sen sijaan on muuttunut hillitymmäksi ja tyyli muutenkin selkeämmäksi ja rouheammaksi. Vaatekaappi on vuorossa seuraavaksi. 

Jeba
Tuuliajolla

Kon Mari kuulostaa koko ajan vaan kiinnostavammalta kirjalta, pakko hommata se itsellekin! :)

Anna Vihervaarasta

Suosittelen, se on ihan huippu.:)

Kommentoi

Ladataan...