Koska olen nainen

Muistatteko vielä nättityttösyndrooman? Se on sitä, että on kiinnostunut kepeiksi ja naisellisiksi mielletyistä asioista ja pelkää sen tähden leimautuvansa pinnalliseksi tyhjäpääksi. Pelkäksi nätiksi tytöksi.

”Pidätän oikeuden meikata ja poseerata niin paljon kuin huvittaa ja silti kokea olevani syvällinen ihminen”, kirjoitti eräs nainen, ja samaa sanon minä. Naisia on aina arvosteltu ulkonäön perusteella. Ja jos taipuu ajatukseen, että syvällinen ihminen näyttää tietynlaiselta, taipuu jälleen arvosteltavaksi ulkonäön perusteella. Eikö vain?

Väitän, että ulkoinen olemukseni ei määritä muita kiinnostuksen kohteitani, älykkyyttäni tai syvällisyyden tasoani. Katsomalla minua, et voi tietää juuri mitään ajatuksistani. Jos joku kuvittelee tietävänsä, niin eikö se ole juuri ahtaaseen muottiin sullomista – ja sen hyväksyminen samaa sisäänrakennettua säyseyttä, jonka tähden naiset ennen survoivat itsensä korsetteihin ja antoivat miesten päättää.

”Entä kiltteys, se tietty nöyryys, joka minussa on; se, joka saa minut toisinaan toimimaan kuin säyseä nukke, vaikka pitäisi huutaa ja vaatia itselleen tilaa hengittää? Luulen, että kiltteys minussa on osin perua siitä vuosisataisesta jatkumosta, joka on saanut naiset kaikkialla maailmassa nyökkäilemään, nielemään vastalauseensa.”

Lainaus on Riikka Pulkkisen Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän -kirjasta, jonka juuri luin. Se on kirja rakkaudesta ja naiseudesta. Se on myös kirja itsensä löytämisestä ja arvostamisesta.

”Minä halusin opettaa sekä Josefinalle että oppilailleni, Emmalle ja sadoille muille tytöille täällä sen, mitä Marja-Liisa julistaa ja mistä minäkin olen saanut hauraan käsityksen: ettei naisen tule olla yhtäkään miestä varten, ei asettaa yhtäkään miestä onnensa ehdoksi.”

Viisas Iiris Lempivaara. Vaikka jokainen meistä kai toivoisi rakkautta elämäänsä, olisi hyvä olla kokonainen myös ihan yksinään. Oltava ensin itseään varten. Nyt me nimittäin voimme olla. Nyt me voimme päättää.

Jossain keskellä Amsterdamin kanavia luin myös toisenlaisen kirjan naiseudesta: Raija Orasen Auroran, joka kertoo Aurora Karamzinin elämäntarinan. Aurora oli 1800-luvulla elänyt helsinkiläinen seurapiirikaunotar. Hän oli vahva ja älykäs nainen, josta tuli Venäjän keisarinnan ystävä ja Helsingin diakonissalaitoksen perustaja. Hän eli pitkän ja mielenkiintoisen elämän, oli kahdesti naimisissa ja pohti (kirjassa), että onko sosiaalisesti hyväksytty, varakas avioliitto naisen ainoa tie eteenpäin maailmassa.

”Siinä tekin seisotte hienossa puvussanne suoraan tarjolla. Teidän ainoa tehtävänne on löytää täältä aviomies joka voisi elättää teidät ja antaa teille arvoaseman ja jolle teidän on määrä synnyttää lapsia, jotka sitten pitää naittaa ja saada arvoasemaan...”

Aurora oli poikkeuksellinen nainen aikana, jona naisilla ei ollut uraa, synnytykseen kuoleminen oli arkipäivää, ja jos liikkui yksin jossain, maine oli mennyttä. Mutta meillä, meillä on monia teitä, oikeastaan ne melkein kaikki ovat avoinna, jos vain haluamme. Elämme aikaa, jollaista ei ole koskaan ennen ollut. Naisilla ei ikinä ole ollut yhtä paljon mahdollisuuksia elää elämäänsä juuri omalla tavallaan. Ja silti me niin usein pienennämme itsemme ja rajoitamme itseämme, niin kuin naiset kautta aikojen ovat tehneet.

Kaksi hyvin erilaista kirjaa, jotka saivat minut ajattelemaan samaa asiaa: kuinka ihanaa on olla nainen tänään.

Niinpä saatte jälleen asukuvia, koska olen nainen, ylpeä siitä, ja kepeydet tekevät minut iloiseksi. Kuvien mekko on taas yksi uudeksi ajateltu vaatekappale. Ostin sen joillain roposilla ystävältäni. Se oli kokoa liian suuri, joten kuroin siihen vyötärön ohuella vyöllä. Tyttömäiset hihat leikkasin raa'asti pois. Ja niin toisen hylkäämästä vaatteesta tuli toisen aarre. Uusi lempimekkoni. Ja tietenkin myös kepeään pakettiin puettu viesti ympäristön ja eettisemmän kuluttamisen puolesta, mutta senhän te jo tiesitte.

Pysykää ihanina – juuri sellaisina kuin olette.

(Kuvan ajatus J.K. Rowling)

Share

Kommentit

miiajohanna
miiajohanna

Pysy sinäkin Anna <3

Nähdään keskiviikkona!

-M

Anna Vihervaarasta

Jee, kiva nähdä! <3

Helmi K
sivulauseita

Ihanainen Anna, I like your style.

Anna Vihervaarasta

Samat sanat sulle, ihana Helmi. <3

jennajohannasi
Pirtti

Ihania kuvia, soma mekko ja mekonkantaja! Ja hienosti kirjoitettu. Tuli fiilis lukea Aurora uudestaan, edellisestä kerrasta on kauan.

Anna Vihervaarasta

Kiitos. <3 Aurora oli tosi hyvä, viihdyttävä ja ajatuksia herättävä. Luen varmasti uudestaan joskus.

Sanna Tuulia (Ei varmistettu)

Loistava kirjoitus, kiitos.
Niin lempeä, niin tarkkanäköinen ja niin kirkkaasti suoraan asian ytimeen useasta suunnasta osuva teksti.

Sydämeni ilahtui.

Anna Vihervaarasta

Kiitos Sanna Tuulia.<3

Minun sydämeni ilahtui kommentistasi.

Nica
Klassikko viikossa

myönnän, että olisi hauska joskus tuntea, miltä tuntuu tulla koetuksi epäuskottavaksi kauneuden takia. minusta nimittäin vain tuntuu, että maailma arvostaa pohjattomasti juuri mainstream-heteroseksuaalista naiseuden representaatiota. jokainen saa valita ulkomuotonsa vapaasti, mutta harva käyttää sitä oikeutta muuhun kuin valtavirran myötäilyyn. blogimaailma kuohuu kun pitkätukkainen nainen leikkaa hiuksensa olkapäille ulottuviksi, "rohkea veto"... jos leikkaa hiuksensa vielä lyhyemmiksi, niin se vasta "rohkeaa" onkin.

tähdennettäköön vielä, että minulla ei ole mitään pitkiä hiuksia ja huulipunia vastaan, enkä usko että mikään esteettinen mieltymys tai karvoituksen senttimäärä on mikään suora osoitus henkilön henkisestä kapasiteetista. minua vain kyllästyttää se kapeus, jolla sukupuolta vielä tälläkin vuosituhannella representoidaan.  

Anna Vihervaarasta

Oscar Wilde sanoi, että määrittely on rajoittamista. Sen halusin tällä kirjoituksella sanoa: naisen pitäisi saada näyttää juuri siltä, mikä tuntuu itsestä hyvältä, joutumatta määrittelyn kohteeksi.

Mikä vielä tärkeämpää, muiden mielipiteiden ei saa antaa vaikuttaa siihen, mitä itse ajattelee omasta itsestään ja olemuksestaan. Ei saa kadottaa itseään saadakseen hyväksyntää muilta. Naiseus ja kauneus ovat monimuotoisia käsitteitä. Ei ole yhtä oikeaa. Tärkeää on se, mikä tuntuu itsestä oikealta.

 

annam_
anna k.

"kuinka ihanaa on olla nainen tänään." Sinäpä sen sanoit, Anna! Jokainen saa olla sellainen kuin haluaa, oli se sitten ns. mainstreamia tai ihan jotain muuta. Se on aika kiva juttu.

Anna Vihervaarasta

Ihanaa, eikö? Kivaa viikkoa, Annaseni.<3

koti rinteessä

Ihana kirjoitus!! I feel you, täällä toinen nättityttösyndroomainen! :D Hyviä kuvia ;)

Anna Vihervaarasta

Kiitos ihana. <3 Kuvista myös.;)

Paperikaupan tyttö

Ihana kirjoitus ja ihana mekko! <3

Anna Vihervaarasta

Kiitos ihana.<3

Kommentoi