Luovuudesta

Ladataan...

On kaksi asiaa, jotka saavat minut unohtamaan itseni ja kaiken ympärillä olevan. Toinen on kirjoittaminen. Toinen valokuvaaminen. Se maailman unohtaminen on flow.

Olin vähän aikaa sitten kuuntelemassa luovuusvalmentaja Krista Launosta. Hänen mukaansa flow-tila on jotain, johon ihmisen pitäisi pyrkiä, sillä sieltä löytyy onni. Olen ihan samaa mieltä. Ne hetket, joina unohdan ympäröivän maailman, ovat hetkiä, joina olen ehdoitta onnellinen. 

Launonen määrittelee luovuuden kyvyksi luoda uutta ja epätavallisia asioita. Itse ajattelen, että se luominen riittää. Se, että luo jotain sellaista, jota täällä ei ilman sinua olisi. Se voi olla tekstiä, valokuvia, taidetta, käsitöitä. Tärkeää on, että niissä on jotain itsestä. Sillä ilman sitä palasta ne ovat vain lisää asioita tähän täpötäyteen maailmaan. Niiltä puuttuu sielu.

Luovuuden ongelma on, että sillä ei sinänsä ole mitään tekemistä hengissäpysymisen kanssa. Se vain luo onnea, mutta hengissä pysyäkseen ei tarvitse olla erityisen onnellinen. Käytännöllisesti ajattelevalle insinöörimielellemme luovuus on siis melkoisen turha juttu. Launonen sanookin, että tuo mieli pitäisi kytkeä pois päältä. Sille ei koskaan riitä mikään, ja se pelkää.

Pelko taas on usein suurin este meidän ja onnen välissä. Sille ei saa antaa periksi, sillä jos ei koskaan ota riskejä, ei koskaan voi saavuttaa mitään uutta. Ja luovuus on uuden luomista.

Pelkoa on monenlaista. Ehkä pahin ja petollisin on epäonnistumisen pelko. Se, että jättää jotain tekemättä sen tähden, että pelkää epäonnistuvansa. Sillä mikä olisikaan kamalampaa kuin se, että antaa kaikkensa ja epäonnistuu silti? On helpompi olla kokonaan yrittämättä. Silloin voi ajatella, että olisi saattanut onnistua. Silloin ei epäonnistu. Mutta silloin ei myöskään koskaan onnistu.

Ollakseen luova on siis oltava hieman rohkea. Luovuus on nimittäin myös asenne, ei pelkkä lahja tai taito. Ja mitä enemmän luo, sitä helpompaa luomisesta tulee.

Omaa luovuuttaan voi myös edistää. Luovuutta lisäävät:

Uni. Kuinka moni on joskus herännyt aamulla mieli kirkkaana niin, että ratkaisu johonkin asiaan on löytynyt yön aikana? Minä olen. Satoja kertoja. Annan usein teksteille aikaa muotoutua yöllä. Kirjoitan jotain edellisenä päivänä ja tiedän, että se ei ole vielä valmis. Palaset ovat olemassa, mutta jotain puuttuu. Nukkuessani alitajunta ratkoo pulman puolestani, ja aamulla tiedän, mitä tehdä.

Oheistoiminta. Mikä tahansa muu kuin ongelman ratkominen: neulominen, hiekkalinnojen rakentaminen, kävely. Oheistoiminnan aikana alitajunta työskentelee eivätkä pelot pääse hallitsemaan. 

Luonto. Se on aina harmoninen. Luonnossa keho mukautuu ympäröivään rytmiin, joka on rauhallisempi kuin se, missä vietämme suuren osan päivistämme. Sydämen syke hidastuu ja hengitys helpottuu. Luonnossa huomaa, miten pieni itse on ja miten paljon kauneutta maailmaan mahtuu. Oletteko koskaan oikeasti katsoneet vaikka valkovuokkoja? Niissä on uskomattomia yksityiskohtia. Ja se miltä ne näyttävät, riippuu siitä, mihin aikaan on liikkeellä. Keskipäivällä terälehdet ovat auki, ne kurottuvat kohti aurinkoa. Illalla ne painuvat suppuun ja paljastavat vaaleanpunaisen puolensa. Luonnossa on ihmeellistä taikaa.

Puhuminen. Se auttaa pulmaan kuin pulmaan. 

Näkökulma. Launonen sanoo, että jotta voisi ymmärtää jotain täysin, sitä pitää katsoa vähintään kolmesta eri näkökulmasta. Voin ajatella tätä tekstiä esimerkiksi omasta kulmastani, kuvitteellisen lukijani kulmasta ja vaikka ystäväni kulmasta. Jokainen lukee tämän eri lailla ja jokainen antaa tekstille ja kuville eri merkityksen.

Ihan lopuksi annan teille vielä Pinterestistä ryöstetyt luovuuden säännöt:

1. Tee enemmän kuin mitä sinulta odotetaan.

2. Kokeile uusia asioita.

3. Opeta muille se, minkä osaat ja tiedät.

4. Tee työstä leikkiä ja leikistä työsi.

5. Pidä taukoja.

6. Työskentele, kun muut lepäävät.

7. Luo aina.

8. Ole oma inspiraatiosi.

9. Rakasta sitä, mitä teet, tai lähde.

Aika hyvät ohjeet, eikö? Olkaa luovia ja nauttikaa keväästä, te kaunokaiset ja komistukset, prinssit ja prinsessat.

 

Share

Kommentit

Paperikaupan tyttö

Niin ihanan inspiroivia sanoja. Kiitos!

Anna Vihervaarasta

Kiitos itsellesi, kun olet niin luova ja inspiroiva.:)

Gardener

Oih. Melkein tuli tippa linssiin, liippasi likeltä.

Anna Vihervaarasta

Kiitos Gardener. <3

NJ (Ei varmistettu) http://entajosalkaisit.blogspot.fi/

Olet pukenut nyt ajatukseni täydellisesti sanoiksi. Flow-tila on aivan varmasti portti onnellisuuteen samoin kuin kyky luoda uutta ja epätavallista. Uskon, että onnellisuuden avain on kyky elää hetkessä, nähdä ihmeitä ympärillään ja ratkaista ongelmia uudella epäsovinnaisella tavalla.

Anna Vihervaarasta

Kiteytitpä tuon ajatuksen ihanasti. <3 Mä oon myös sitä mieltä, että kun vain osaa katsoa oikein, maailma on täynnä ihmeitä. Samoin ajattelen, että elämän kuuluu olla kivaa, kepeää ja ihmeellistä. Ylipäätään onni asuu aika pienissä asioissa, asenteessa ja meissä itsessämme. 

Suloista iltaa, NJ!

annakarin
Anna Karin

Ihana teksti. Sai miettimään, ehkä pelkäämään epäonnistumista vähemmän. Luovuus on ihana asia, ilman flow-tilaa tuntee olevansa ihan hukassa. Kiitos tästä tekstistä! Upeat ihmiset ja kirjoitukset ovat myös yksi suuri tekijä luovuuden lisääntymisessä. Onneksi olen löytänyt tällaisen isnpiraatiota pursuavan blogin!

Anna Vihervaarasta

Kiitos Anna Karin, on ihan mielettömän ihanaa saada tällaista palautetta. <3 Mä aina välillä mietin, että miten täällä blogimaailmassa tapaakin niin mahtavia tyyppejä.:)

Luulen, että me kaikki pelkäämme epäonnistumista enemmän tai vähemmän. Mutta kun huomaa pelkäävänsä sitä, on jo pitkällä. Olen jo tosi kauan ajatellut, että mitään ei saa, jos mitään ei uskalla. Ja se todella pitää paikkansa. Uskaltaminen ei ole aina helppoa, mutta musta on parempi yrittää täysillä ja ottaa epäonnistumisen riski kuin pysyä siellä turvallisella mukavuusalueellaan, jossa ei koe suuria tunteita mihinkään suuntaan. 

Tykkään muuten sun teksteistä ihan kauheasti. Sulla on kirjoittamisen lahja, ja kaiken lisäksi osaat tehdä sen hauskasti.:)

Sini ~ jotain sinistä (Ei varmistettu) http://jotainsinista.blogspot.fi

Voi Anna, niin hyvä kirjoitus! Ja ihanat kuvat (loistava valo, pistin heti sen merkille! miten sateen jälkeen voikin olla noin kaunista!) Mäkin unohdan valokuvatessa kaiken muun. Varsinkin silloin, kun se sujuu :) Mietin tässä, ryhtyisitkö mun kirjoitusmentoriksi, kun olet siinä niin hyvä! ;)

Käytän myös tuota unta ratkomaan asioita. Nyt olen alkanut hyödyntää enemmän aamusivuja siinä ratkomisessa. Saatan miettiä tai jopa kirjoittaa asian illalla ylös ja aamulla sitten kirjoittamalla pohtia sitä saaden vastauksia. Aina ei kaikki kirkkaasti loksahda paikoilleen heti, mutta selkeästi jotain on tapahtunut yön aikana.

Nyt tekisi hirmuisesti mieli lähteä ulos luontoon! Katselemaan kukkasia, vettä ja kevään kasvua. Ja olen kyllä hurjan onnellinen aina silloin, kun luovuus imaisee mukaansa ja voin tehdä täysillä sitä, mistä nautin :) Mukavaa viikonloppua!

Anna Vihervaarasta

Kiitos Sini-ihana.<3 Oli aika kaunis aamupäivä, hetki juuri sateen jälkeen, muttei ollenkaan sellainen kepeä lämmin kevätpäivä. Ehkä noista kuvista tuli hieman synkkiä, mutta jostain syystä tahdoin niistä vähän tummasävyisiä.

Mulla on idea: mä ryhdyn sun kirjoitusmentoriksi, niin ryhdy sä mun valokuvausmentoriksi. Ulkona on tähän vuodenaikaan ihana kuvata, mutta ne sisäskuvat...sulla on ihmeellinen taito tehdä niin kauniita asetelmia ja tuoda kuviin jännää herkkyyttä.

Siellä luovuuskoulutuksessa neuvottiin nimenomaan ajatuksella miettimään ennen nukkumaan menoa sitä pulmaa, jonka tahtoo ratkaista. Niin alitajunta tietää, mihin sen pitää pureutua. Ja sähän oot tehnyt juuri niin, hauskaa.:)

Luovuus on ihanaa. Suloista viikonloppua sulle, nauti luonnosta ja keväästä!

annam_
anna k.

Mikä sattuma, oon miettinyt luovuuttaa aika paljon nyt viime aikoina. On ollut sellainen olo, että tekisi mieli luoda kaikkea, askarrella, värittää, valokuvata... Valokuvaus on mullekin sellainen kanava flow-tilaan, välillä ihan säpsähdän ulkona, kun huomaan jonkun ihmisen lähistöllä, sillä olen ollut niin keskittynyt. Luonto on todellinen inspiraation ja luovuuden aarreaitta.

Luovaa viikonloppua! (:

Anna Vihervaarasta

Sitten sun ehdottomasti kuuluu tehdä kaikkea ihanaa ja luovaa.:) Musta tuntuu, että luovuus on tavallaan aika perustavanlaatuinen osa meitä, toiset vain käyttävät sitä enemmän kuin toiset. 

Mulle käy myös tuota, etten huomaa ihmisiä tai mitään muutakaan, kun keskityn kuvaamaan. Se on ihanaa. Tykkään myös samalla tutkia kaikenlaista luonnosta löytyvää, niin kuin vaikka niitä valkovuokkoja ja juuri avautuvia puiden lehtiä. Niissäkin on mielettömiä yksityiskohtia, kun vain katsoo kunnolla.

Hurmaavaa viikonloppua, Anna!

Annita, ei kirjautunut (Ei varmistettu)

Pidän ihan valtavasti siitä, miten kirjoitat ja mistä kirjoitat! Ihana, että kirjoitat meille :) Tulee aina hyvä mieli.

Anna Vihervaarasta

Kiitos Annita! On aivan ihanaa saada tällaisia kommentteja ja kuulla teistä siellä ruudun toisella puolella. Siitä vasta hyvä mieli tulee. <3

Suloisia hetkiä viikonloppuusi!

Jaananneli (Ei varmistettu)

En ole koskaan blogiisi kommentoinut, mutta nytpä sen teen. :) Kiitos inspiroivista ja kauniista teksteistä &amp; kuvista kaikkineen, tätä on aina vallan ilo lukea.

Ja voi mikä merkitys juuri tällä luovuus-teemalla olikaan itselleni tähän hetkeen, etpä arvaakkaan. Kunpa aina rohkenisi katsoa luottavaisin mielin eteenpäin, kolkutella ovia ja kurkottaa kuuta. Suurkiitos rohkaisusta! :)

Anna Vihervaarasta

Hei Jaananneli! Ihanaa, kun kommentoit. <3

Aina ei ole kauhean helppoa uskaltaa ja astua tuntemattomille alueille, mutta sitten, kun sen tekee, niin usein juuri siellä kaikki taiat tapahtuu. Sillä jollei kokeille uusia juttuja, elämä jatkuu samanlaisena kuin ennenkin. Jos ei välillä astu vieraille poluille, elämä on luultavasti melko turvallista, mutta ei aina ehkä niin kauhean kiehtovaa.

Kannustan ehdottomasti kurkottamaan kuuhun ja kolkuttelemaan vieraille oville, jos siltä tuntuu. Sillä joku aina onnistuu myös niissä hankalilta tai pelottavilta tuntuvissa asioissa. Epämukavuusalueella ei välttämättä ole kovin helppo aina olla, mutta siellä voi myös saavuttaa ihan erilaisia asioita kuin niillä tutuilla poluilla.

Paljon tsemppiä, ollaan luovia ja uskalletaan!:)

Kommentoi

Ladataan...