Mahdollisuuksista

Ensin oli kaksi kerää paksua sinapinkeltaista lankaa ja suuret pyöröpuikot. Mielessä syksy, kaavana aina oikein. Oli kesä, lämpimät mökkirappuset, aikaa opetella. Kesän kääntyessä lopuilleen ja silmukoiden kasvettua kaulahuiviksi vastaan tuli lehti. Sellainen oikeiden neulojien opas, kannessaan pari maailman suloisimpia lapasia. Ajattelin, että ne neuloo joku taitava.

Aika kului, oikean silmukan rinnalle tuli nurja, palmikot alkoivat kiertyä, neuleet kaventua ja leventyä.

Joululomalla neuloin ne lapaset.

Tiesittekö, että melkein kuka vain voi juosta maratonin kohtuullisen hyvään aikaan, jos vain oikeasti haluaa? Se vaatii totta kai lukemattomia tunteja lenkkipolulla ja tiukkaa kurinalaisuutta, mutta kummallakaan niistä ei tee mitään, jos motivaatio puuttuu. Jos aikoo juosta maratonin, sitä pitää tahtoa oikein kovasti. Vasta silloin siitä tulee mahdollista.

En nyt vertaa lapasia maratonin juoksemiseen, tahdoin vain sanoa, että todella moni asia on ihan mahdollinen. Niistä pitää vain osata unelmoida ja haaveistaan pitää kynsin hampain kiinni. Sen lisäksi täytyy tehdä töitä, usein aika paljonkin. Luovuttaa ei saa.

Neulominen on siitä ihana harrastus, että siinä kehittyy hirmuista vauhtia. Kun kokee usein pieniä onnistumisia, on helppo uskoa itseensä ja unelmiinsa. Haastavaa on pitää se usko mukana silloin, kun maali häämöttää kaukana eikä välietappeja näy tai ne eivät tunnu tarpeeksi isoilta.

Minkä tahansa uuden taidon oppiminen kasvattaa itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin. Kun osaa jonkun ennen haastavalta tai jopa melkein mahdottomalta tuntuneen asian, on helpompi uskoa, että voi oppia jotain muutakin. Jos on kerran oppinut neulomaan kirjoneulelapaset, oppii varmaan myös valokuvaamaan hämärässä. Sama pätee uskallukseen. Mitä useammin astuu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, tuntemattomiin seikkailuihin, sitä mukavammilta ne tuntuvat. Esimmäinen askel on usein se vaikein.

Kun kokeilee uusia juttuja ja oppii uusia asioita, silloin pysyy vahvasti elossa, uskoo itseensä ja omiin taitoihinsa. Ja kun unelmoi, uskaltaa ja tekee, melkein mikä vain on mahdollista.

Ihanaa viikonloppua tyypit!

 

Share

Kommentit

Anna Vihervaarasta

Kiitos Mia! <3

Ja olet ehdottomasti oikeassa, tahdonvoimalla voi saada aikaan vaikka mitä.

Aivan ihanaa viikonloppua ja nauti lumesta ja pakkasesta!

suveliina (Ei varmistettu) http://fallenforanoldchair.blogspot.fi/

Ihan mahtava postaus jällleen &lt;3 Osaat kyllä Anna pukea monta asiaa kivasti tiiviiseen pakettiin ja tämä paketti oli taas sen verran tsemppaava, että nyt taidan taas tarttua graduun ja ehkä niihin keskenjääneisiin lapsiinkin. Jaksan yleensä kutoa vain toisen lapasen, mutta joskos nyt saisin lopulta molemmat tehtyä. Jätän nuo kuvioinnit sitten seuraavaan lapaseen kuitenkin =) Mutta totta joka sana taas. Varmasti onnistuu, kun vain lähtee rohkeasti sitä yrittämään. Pakko kuitenkin myöntää, että tietynlaista energiatasoa kuitenkin vaaditaan, jotta saa itsensä liikkeelle. Ja ehkä pientä stressiäkin =D Joissain asioissa. En nyt ehkä tarkoita, että rupean tästää nyt kutomaan hirveessä stressisää hikikarpalot otsalla keskeneräisiä tai uusiakaan lapasia tai sukkia, mutta opintoasioissa pienet detlainit ja stressi tekee kyllä minulle hyvää. saan puhtia ja tekemisen intoa, kun kirjoitus luistaa, vaikka päivämäärät lähenee.

Mutta ihanaa ja aurinkoista viikonloppua Sinulle!

Anna Vihervaarasta

Kiitos ihana! <3

Näissä asioissa on mun mielestä myös hirveän tärkeä kuunnella itseään ja sitä omaa olotilaansa ja fiilistään. Mitään ei kannata tehdä väkisin... tai no joo, gradu on tietty ihan hyvä saada valmiiksi. ;) Mutta: jos oikeasti haluaisi tehdä jotain, mutta itseluottamusta puuttuu, niin silloin yritän ainakin itseäni tsempata edes kokeilemaan. Useimmat jutut eivät ole ihan niin vaikeita kuin miksi ne kuvittelee.

Hmm, olikohan tässä mitään järkeä? Perjantai ja tyhjiin ammennettu olo.:D

Ihanaa viikonloppua!

 

suveliina (Ei varmistettu) http://fallenforanoldchair.blogspot.fi/

Mun on ihan pakko tunnustaa, että sain itseni nauramaan ääneen kirpparilla eilen ja Sinin myös, kun kerroin mitä olin lukenut VÄÄRIN postauksestasi. Luin, että ei lapsia voi verrata maratooniin, mutta kaikki unelmat ovat mahdollisia. Jotenkin sekin tuntui järkevältä, mutta luettuani uudelleen ymmärsin, että kyse oli lapasista =D

Paperikaupan tyttö

Eikä! IHAN SAIRAAN HIENOT! Ihan turhaan epäilit omia taitojasi :)

Anna Vihervaarasta

Hahaa, kiitos ihanainen! Muistan, kun katselin silloin loppusyksystä sitä sun pipoa ja kaulaliinaa ja ajattelin, etten ikimaailmassa pystyisi moiseen. Mutta eihän se ollutkaan ihan niin vaikeaa, pitäisi luottaa itseensä enemmän.:)

Kivaa viikonloppua!

Anne - Elämäni sanoina (Ei varmistettu) http://elamanisanoina.blogspot.fi/

Onpa hienot! Hyvä sinä! Mulla on vielä tämän vuoden kirjoneuleet tekemättä, saas nähdä ehtiikö. Mieli tekis, kun jotkut kauniit lapaset olis kyllä aika ihanat kevättalvella.

Anna Vihervaarasta

Jee, kiitos Anne!:) Oon hirmuisen ylpeä näistä, koska ovat ihan ensimmäinen kirjoneuletekeleeni ikinä.;)

Tee, tee!

Suloista viikonloppua!

Aisha J
Aisha

Ihanat lapaset ja teksti. :) Tuli kyllä juuri tarpeeseen nuo sanat. Viime vuosina mulla on ollut voimat aika vähissä, minkä takia en ole jaksanut toteuttaa niitä asioita, joita olen halunnut. Mutta pienillä asioilla saa kasvatettua luottamusta itseensä ja omiin kykyihinsä- sitä ei vaan aina muista. Kiitos muistutuksesta.  Leppoisaa iltaa :)

Anna Vihervaarasta

Kiitos Aisha!

Aina ei jaksa eikä tarvitsekaan jaksaa, mutta uuden oppimisesta, pienistä seikkailuista ja onnistumisen tunteesta saa myös paljon energiaa. Meissä jokaisessa on paljon enemmän potentiaalia kuin arjen kiireessä muistaakaan.

Ihania pakkaspäiviä ja kauniita pieniä hetkiä! <3

jotainsinistä (Ei varmistettu) http://jotainsinista.blogspot.fi

Apua, ihan sairaan hyvä postaus! Ensinnäkin noi lapaset ovat ihanat :) Todella mukavaa, että pidät tuota mukavuusaluejuttua esillä. Miten se ensimmäinen askel voikaan olla niin vaikea? Tuo nyt jotenkin niin taas puhuttelee. Mä niin rakastan mun mukavuusaluetta... Luin juuri myös tähän aiheeseen sopivan ystäväni (josta olen maininnutkin) kirjoituksen http://himahappiness.com/unelmista-totta-tiuku-pennola-toteutti-unelmansa/ Voi kunpa itse ei olisi omien unelmien ja mahdollisuuksien esteenä!

Mulla on langat levällään lattialla. Aloitin neulomaan kirjoneulesukkia. Purkasin jo aloitetun neuleen ja nyt on vasta silmukat luotuna. Mitenkähän tämä homma etenee vai eteneekö lainkaan... Oon nimittäin keksinyt niin paljon kaikkea kivaa tekemistä itselleni.

Ihanaa viikonloppua!

Anna Vihervaarasta

 

Kiitos Sini! <3

Epämukavuusalue on tärkeä juttu, se on se paikka, missä taiat tapahtuu. Sitä turtuu niin helposti ja kaikenlaista hienoa jää helposti kokematta/kokeilematta, kun on niin helppo tehdä sitä samaa, mitä aina ennenkin. 

Mulle mukavuusalueelta poistuminen pienemmissä asioissa on ehkä verrattain helppoa, tylsistyn nopeasti ja innostun helposti. Luin jostain, ehkä Saku Tuomisen kirjasta, että ihmisiä on kahdenlaisia. Niitä, jotka minimoivat pahan ja niitä, jotka maksimoivat hyvän. Se kumpaan ryhmään kuuluu vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka innokas on kokeilemaan uusia asioita. Hyvän maksimoija lähtee tietenkin mukaan pahan minimoijaa paljon helpommin, koska ne uudet asiat voivat olla vaikka miten ihania. Toisen tyypin mielestä taas aika moni asia voi mennä pieleen.

Kävin lukemassa tuon ystäväsi jutun! Musta on aina niin ihanaa, kun ihmiset toteuttavat unelmiaan!

Ihanaa viikonloppua ja neulo hyvin! 

 

jotainsinistä (Ei varmistettu) http://jotainsinista.blogspot.fi

Moikka, mullekin pienemmissä asioissa mukavuusalueelta poistuminen on ihan älyttömän helppoa. Tykkään kokeilla kans kaikkea uutta ja innostun helposti. Sitten on niitä tiettyjä isompia juttuja, joissa se on vaikeampaa. Luulenpa, että olen hyvän maksimoija :)

Sitä mun piti kysyä, mistä toi lapasen ohje on? Ihanat värit tossa mallissakin. Mun neulomukset on kyllä nyt niin menneet purkamiseksi. Ei natsaa värit tms. Siis mitään ei ole tullut aikaiseksi. Muutenkin ollut ihan 'haluan vain maata sängyssä' vuorokausi. Välillä näin :D Mutta koukuttavaa neulominen on! Kaikista hommista voisin tehdä vain sitä.

Kivaa ja aurinkoista ensi viikkoa! Ihanan aurinkoista tänäänkin.

Anna Vihervaarasta

Juu, ne isot jutut on ne vaikeet jutut mullakin.:)

Lapasten ohje on vanhasta 7 Veljestä -lehdestä, jonka kannessa on Saimi Hoyer. Voin yrittää muistaa ottaa sulle kopion siitä!

Mun piti aloittaa seuraavaksi se villatakki ja nyt niitä on jo kaksi mielessä! En kuitenkaan jaksanut odottaa lankojen tuloa, joten aloitin uudet villasukat. Puikkoriippuvuus.;)

Ihanaa viikkoa kaunokainen!

Hanna W.
Pöytälaatikko

Ihanan tsemppaava kirjoitus! Kun omiin (hulluihinkin) unelmiinsa uskoo tarpeeksi, mikä tahansa on mahdollista. :)

Anna Vihervaarasta

Juuri näin! Oikeita unelmiaan ei saa hylätä, vaikka ne tuntuisivat miten hassuilta. Sillä aina joku onnistuu. Sitä paitsi moni asia, jota ennen pidettiin mahdottomana, on nykyisin ihan peruskauraa.:)

Ihanaa viikonloppua!

AKK (Ei varmistettu) http://sohvannurkassa.blogspot.com/

Mahtavia sanoja! Nämä pitäisi pitää mielessä joka päivä.

Aurinkoista viikonloppua!

Anna Vihervaarasta

Kiitos AKK!:)

Suloista sunnuntaita sinulle!

Anna Vihervaarasta

Hei Raiku!

Tosi hyvin sanottu, aloin oikein ajattelemaan tätä asiaa. 

Omasta mielestäni uusien taitojen opettelu kannattaa aina. Miksi tekisi päivästä toiseen vain samoja juttuja, kun maailma on täynnä mahdollisuuksia ja mielenkiintoisia asioita? Se tuntuu jotenkin haaskaukselta.

Lapsenahan elämä on aika jännää, kun on niin paljon uutta edessä. Ihan sama toimii aikuisenakin, maailmassa on vaikka mitä kokematonta meille jokaiselle, mutta me vain niin helposti valitsemme sen tutun ja turvallisen. Ehkä taustalla on epäonnistumisen pelko tai sitten se aloittaminen on vain niin vaikeaa. Olen itse ainakin välillä todella aikaansaamaton uusien juttujen suhteen.;)

Ja sitten tuo ammattilaisuus tai taidoista hyötyminen, josta sanoit. Se, että kaikesta pitäisi hyötyä ja mieluiten taloudellisesti, on kauhean tylsä ajattelutapa - ja hyvin aikuismainen. Minusta saan esimerkiksi nelomisesta tosi paljon hyötyä, vaikka en todellakaan oli siinä kovin pro eikä kukaan halua maksaa tekeleistäni. Saan siitä hirmuisesti iloa, koen onnistumisen tunnetta, itseluottamus kasvaa, saan lapasia ja huiveja ja vaikka mitä ja voin vaikka kirjoittaa tällaisia blogipostauksia.:)

Ihanaa sunnuntaita!

Cattt
Reading Minds

Voi, miten suloiset lapaset! Mistähän tuollaisen ohjeen löytäisi? Alkoi kummasti innostaa taas neulominen :)

Totta se on, että kaikki on mahdollista, kun oikein yrittää. Niinhän ne asiantuntijatkin sanovat, että tarpeeksi monella tuhannella harjoitustunnilla jokainen voi tulla ammattilaiseksi ihan missä vain haluaa. Esimerkiksi viulunsoiton kohdalla omat tuntini ovat vielä "hiukan" vajaat, mutta nyt kun opiskeluasiat ovat kunnossa eikä suurempaa stressiä elämässä, tuntuu soittaminen taas ajankohtaiselta. Tähän saattaa tietenkin vaikuttaa myös se, että enää ei tarvitse stressata lähestyvistä tutkinnoista ja tasosuorituksista, vaan voi rauhassa soitella sitä mitä haluaa, omaan tahtiin ja ilman ulkoisia paineita. Ja porukalla soittaessa se esiintymisjännityskin vaihtuu sujuvasti innostukseen.

Mielestäni yrittämisen täytyykin aina lähteä itsestä. Halun yrittää täytyy antaa rauhassa kasvaa ja kehittyä, jotta siitä syntyisi jotain konkreettista. Nuo sinun lapaset ja niihin johtanut prosessi on malliesimerkki tästä!

Ihanaa viikonloppua sinullekin! :)

Anna Vihervaarasta

Kiitos Cattt!:)

Ohje on siitä Novitan 7 Veljestä -lehdestä, jonka kannessa on Saimi Hoyer. Pahoin kyllä pelkään, että lehteä ei ole enää myynnissä. Yritin nopeasti etsiä ohjetta netistä, mutten löytänyt.:/

Olen ihan samaa mieltä siitä, että yrittämisen ja motivaation tulee lähteä itsestä. Missään ei voi kehittyä kovin hyväksi, jos ei oikeasti itse sitä halua. Tahdonvoimalla on mieletön vaikutus.

Ihanaa sunnuntaita!

Cattt
Reading Minds

Täytynee siis katsoa, jos kirjastosta löytyisi! :)

Souliina (Ei varmistettu) http://souliina.blogspot.fi/

Hei Anna, olet kyllä niin oikeassa tuosta, että kaikki on mahdollista jos oikein kovasti tahtoo ja uskoo &lt;3
Olet neulonut taas kauniit lapaset, minä neuloin sdamanlaiset alkutalvesta ja vaikkakaan en ole mestari kirjoneuletöissä olin erittäin onnellinen näiden valmistumisesta, pystyin kun oikein tahdoin :)

Rakastan myös neuloa paljon, se on rentouttavaa ja siinä kehittyy ja näköö konkreettisesti oman työnsä jäljen.
oikein ihanaa viikonloppua sinulle!

Anna Vihervaarasta

Hei Souliina ja kiitos!:)

Juu, olen kovasti sillä kannalla, että unelmointi ja itseensä uskominen kannattaa. Samoin kova työ.:)

Neulominen on ihanaa! Noiden lapasten jälkeen ajattelin pitää vähän taukoa, mutta eihän siitä mitään tullut. Nyt on taas uudet langat puikoilla.;)

Suloista sunnuntaita!

annam_
anna k.

Onpas siulla ollut taas kivoja kirjoituksia täällä! Hauskaa, että teit asupostauksenkin, tee ihmeessä lisääkin kun siltä tuntuu :) Vaatteet selkeästi on myös sun juttu!

Miekin liian usein sorrun siihen ajatukseen, kun näen jotain hienoa, että sen tekee joku taitava. Toisin sanoen en minä. Aika rajoittavaa. Kun eihän sitä tiedä, ennen kuin kokeilee. Niinhän sitä sanotaan, ettei kukaan ole seppä syntyessään, tai ainakin aika harva ;).

Musta on hienoa, että täällä siun blogissa syntyy aina näin paljon keskustelua. Taidan tässä vaiheessa iltaa toivottaa jo hyvää viikon alkua!

annam_
anna k.

Aloin tässä aamulla miettiä, että mitä sitä tulikaan toivoteltua tänne illalla. Jos nyt vietettäisiin tää sunnuntai kuitenkin ennen viikon alkua.. :D Olin eilen jotenkin ihan sunnuntaissa melkein koko ajan.

Anna Vihervaarasta

Kiitos Anna!

Olen vieläkin hiukan jäkyttynyt siitä asupostauksesta, katsotaan.;)

Me olemme kaikki tosi paljon taitavampia kuin kuvittelemme. En olisi kesällä ikinä uskonut neulovani kirjoneulelapasia, mutta eihän se edes ollut erityisen vaikeaa. Piti vain opetella matkan varrella pari juttua ja tarttua sen jälkeen toimeen.

Hih, huolestuin eilen illalla hetkeksi, kun luin tämän kommenttisi. Mietin, että eikös huomenna (tänään) olekaan sunnuntai, ei kai vielä voi olla maanantai.:D

Kivaa sunnuntaita!

Nii
En vaihtais sekuntiakaan

Nätit lapaset! Piti tulla kurkkaamaan kun etusivulla näin, on tuo kukkakuvio niin samankaltainen yksien perinteisten lapasten kanssa. :) Mutta ei se sit ollutkaan ihan sama malli. Tosi kauniit on kyllä.

Minäkin oon opetellut vasta vajaa pari vuotta sitten neulomaan, aloitin ihan totaalinollasta. Nykyään neulon mitä vaan ja neuloisin paljon, paljon enemmänkin kun vain olisi aikaa. Neulominen ja virkkaaminen on kyllä parasta rentoutumista ja ajanvietettä! :)

Anna Vihervaarasta

Kiitos Nii!

Varmaan tuo malli on aika lähellä ihan perinteistä mallia, en ole ihan perillä näistä. Se on joka tapauksessa Novitan 7 Veljestä -lehdestä.:)

Neulominen on aivan ihanaa! Voisin neuloa koko ajan, kun vain ehtisin.

Kivaa päivää!

pienisisko
Spin off

Hei apua,

tajusin neuloneeni sileän neuolksen torkkupeittoa nyt kolme vuotta. Ehkä mäkin voin tästä inspiroituneena vähän tsempata sen kanssa:)

ps. Ihania kuvia!

 

 

Anna Vihervaarasta

Hih, sileän neuloksen torkkupeitto kuulostaa kyllä juuri siltä, että siinä voi vähän kestää. Sehän on hurjan iso! Lapasissa on se hyvä puoli, että ne valmistuvat aika nopeasti, ei ehdi kyllästyä.:)

Ihanaa iltaa!

Kommentoi