Näin vahvistan itsetuntoani

 

Arvatkaa, mitä nykyisin teen, jos minun on vaikea uskoa itseeni? Seison päälläni. 

Opettelin päälläseisonnan tämän kevän ja kesän aikana. Olin jo pitkään halunnut oppia sen, mutta vähän kyllä epäilin, tulenko koskaan onnistumaan. Aluksi se nimittäin tuntui täysin mahdottomalta ja lisäksi aika pelottavalta. Pelkäsin, että satutan niskani ja romahdan alas. Tosin pitkään oli suuria vaikeuksia ylipäätään saada jalkoja ylös.

Olen kuitenkin hyvin sitkeä halutessani. Lisäksi muistin, että opin vetämään leukojakin pari vuotta sitten. Sekin tuntui alkuun täysin luonnon- tai ainakin kehoni vastaiselta. Noin kuukauden ähelsin, en päässyt puoliväliä korkeammalle vaikka kuinka yritin. Ja sitten yhtenä iltana vedin leuan. Sen jälkeen olen osannut. Kehoni vain tarvitsi aikaa ymmärtääkseen, mitä siltä odotetaan. 

Ihan sama kävi päälläseisonnan kanssa. Pari kuukautta treenasin monta kertaa viikossa. Ensin en osannut lainkaan. Sitten pysyin hetken päälläni jalat vatsaa vasten. Sitten pysyin pidempään. Ja juhannussunnuntaina nostin jalat suoraan ylös ja pysyin siinä. 

Kerron teille tästä, sillä jonkin itselle vaikean taidon oppiminen on ihan mahtava tapa kohottaa itsetuntoa. Minulla on aina ollut tiettyjä merkkipaaluja, joihin palaan, kun usko meinaa loppua. Ne eivät ole vain fyysisiä suorituksia, vaan joitain aikoinaan jännittäviä tai vaikeita asioita, joista olen selvinnyt kunnialla. Kuten ensimmäinen lentoni matkustamon esimiehenä, se kun pyöritin käytännössä yksin kokonaisen vuoden ajan isoa sisustuslehteä tai vaikka se, kun lähdin ensimmäistä kertaa yksin reissuun. 

Itseään kannattaa haastaa. Koska kun selviää jostain haastavasta, itseluottamus kasvaa. Silloin uskoo itseensä taas enemmän ja uskaltaa kokeilla jotain uutta haastetta. Ja pian vain taivas on rajana, jos sekään. 

Seison päälläni monta kertaa viikossa. Seuraavaksi aion oppia lisää käsitasapainoiluja. Aina kun pitää olla jokin uusi haaste meneillään. 

Uskokaa itseenne, murmelit!

Share

Kommentit

Essi's
Essi's

Postauksesi otsikko herätti mielenkiintoni. Ensimmäiset lauseet luettuani, alkoi kuitenkin vähän huvittamaan (ei mitenkään pahalla). Enpä olisi nimittäin ensimmäisenä uskonut päälläseisonnan olevan aiheen ydin :D Mutta postauksen luettuani, täytyy myöntää, että totta joka sana. Niinhän se menee, itsensä haastaminen vie eteenpäin ja tietyllä tapaa avaa uusia ovia. Olipa mahtava ja motivoiva postaus näin maanantaille :)

Anna Vihervaarasta

Haha, kunnon klikkiotsikko siis, sori.:D Kiva, jos tykkäsit kuitenkin.<3

 

Saranda
Tyhjä ajatus

Olen itse samanlainen, saan hirveästi voimaa kun mietin aikaisempia saavutuksiani, pieniä ja isoja. Kiitos tästä inspiroivasta postauksesta maanantaiaamuun! :)

Anna Vihervaarasta

Kiitos sulle ihana, kun luet ja kommentoit. <3

Annak___ (Ei varmistettu)

Ihanat nuo trikoot! Minkä merkkiset ovat?

Anna Vihervaarasta

Kiitos.:) Ne ovat Stadiumista, SOC.

Pieni Merenneito

Hei wau, niin totta! En oikeastaan ole edes tullut ajatelleksi, mutta noinhan se juuri menee! Itsellä vastaava äskettäin opeteltu taito on "miesten"punnerrukset. Vuosikaudet en saanut yhtäkään, sitten kävin vähän aikaa salilla tekemässä penkkipunnerruksia ja wau! Nyt menee jo kymmenen hyvänä päivänä :D Mikähän seuraavaksi??

Anna Vihervaarasta

Jee, hyvä sinä! Tosi moni asia on ihan mahdollinen, jos tarpeeksi haluaa, isot ja pienet. Punnerrukset ja päälläseisonnat todistaa sen. :)

Kommentoi