Netflixin ruotsalaiset dekkarisarjat

Blogia pidempään seuranneet tietävät, että tykkään vanhoista kunnon dekkareista. Agatha Christien ja varsinkin ruotsin alkuperäisen dekkarikuningattaren Maria Langin mysteerit ovat parhaita. Myös Sujata Masseyn murhia ratkova japanilais-amerikkalainen antiikkikauppias Rei Shimura on mieleeni. Nykydekkarisitit sen sijaan usein eivät. 

Monet uudemmat dekkarit ovat minulle liian raakoja ja pelottavia. Luin Camilla Läckbergin ensimmäiset dekkarit sitä mukaan, kun ne ilmestyivät. Ne olivat kamalia, mutta niin koukuttavia, etten pystynyt jättämään lukematta. Sitten muutama vuosi sitten yksi niistä tuli uniini. Näin painajaisia siitä ja tajusin, että ehkä minun ei kuulu lukea näitä raakuuksia. Suunnilleen vuosi sitten aloin lukea Leijonankesyttäjää. Heitin sen menemään parinkymmenen sivun jälkeen. Tahdon jännittäviä psykologisia mysteereitä, joissa murhataan yksi ihminen (ja ehkä yksi tai kaksi murhan todistajaa sen jälkeen). Leijonankesyttäjän jälkeen päättelin, että Läckberg ei ole minua varten. 

Olen kuitenkin aina pitänyt Läckbergin henkilöhahmoista ja Fjällbackasta. Sydämessäni on oma paikka idyllisille pikkukylille. Kun sitten löysin Netflixistä Fjällbackan murhat, päätin antaa Läckbergille vielä tilaisuuden. Vähän kyllä pelkäsin, että lopetan yhden jakson jälkeen, mutta katsoinkin koko kuuden jakson tuotantokauden parissa viikossa. Ihan parasta! Epäilen, että näitä tarinoita on siivottu pahimmista raakuuksista telkkaria varten tai sitten sarja ei vain tunnu yhtä pelottavalta kuin kirja. 

 

 

Netflixissä on toinenkin sarja, jota ehdottomasti suosittelen kaikille vanhojen kunnon dekkarien faneille: Maria Langin Crimes of passion. Niille, joille Maria Lang ei ole tuttu, kerrottakoon, että tarinoissa ratkotaan murhia 1950-luvulla idyllisissä puitteissa Ruotsissa. Ratkojina ovat Puck Eksted, Einar Bure ja rikoskomisario Christer Wijk. Kolmikon välillä leiskuu myös romantiikka, joka tietenkin tekee kaikesta paljon kiinnostavampaa. Tosin Langin teoksissa ei muistaakseni ole ihan tällaista kuviota. Kaikki kolme päähenkilöä (ja kaikki muutkin) polttavat koko ajan, mikä kertoo paljon aikakaudesta, jolla Lang on alun perin kirjoittanut dekkarinsa, eli 1950-luvusta.

Sarja on kiehtova myös tyylin tähden. Mitä ihania, fifties-asuja!

Onko teillä dekkarisarjasuosikkeja (ei kauhean raakoja sellaisia)?

 

BLOGLOVIN, FACEBOOK, INSTAGRAM

Share

Kommentit

Sokerikeiju

Mä tykkään just sellaisesta, jossa ratkotaan max. kahta murhaa. Agathat on parhaita mutta myös monet muut brittidekkarit on ihania. Ylikomisario Morse, komisario Lewis ja nuori Morse on ihan huippuja. Sit tykkään tosi paljon Midsomerin murhista. Sitten vielä ruotsalaisen Viveca Stenin kirjoista tehty sarja murha Sandhamnissa. Nuo kaikki on sellaisia sopivia, eli ei mitään liian raakaa. :) Nää ei vaan taida löytyä netflixistä.. Mä oon kanssa lukenut Läckbergit. Itse asiassa just sain luettua sen uusimman kirjan. Oon samaa mieltä, että ne on raakoja ja tosi ahdistavia. Etenkin se Leijonankesyttäjä oli niin ällö, että meinas välillä oksu lentää. Jotenkin se vaan kirjoittaa niin koukuttavasti, että on pakko aina lukea, kun tulee uusi vaikka tietää ettei ehkä kannattais. :)

Anna Vihervaarasta

Hei mäkin tykkään Midsomerin murhista! Noita muita en ole tainnut katsoa, pitää tutustua.:) 

Se Leijonankesyttäjän alku oli ihan kamala. En tiedä lopusta, kun heitin sen tosiaan menemään. Mutta Läckbergit ovat todella koukuttavia mustakin, tuo vain oli ihan liikaa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiitos näistä! Aloitin Vinkistä katsomaanLangia ja jäin koukkuun. Ihanaa kun on joku sarja, jota seurata, kiitos! :)

Ja samalla iso kiitos todella inspiroivasta ja aidosta blogista. Piristävä, rehellinen blogi, jollaisia soisi löytyvän enemmänkin!

Iloista syksyä :)

Anna Vihervaarasta

Kiitos ihana! <3 Tuli hyvä mieli kommentistasi.

Paljon aurinkoa syksyysi!

ReetaJohanna (Ei varmistettu)

Olen lukenut Langit ja olen lukenut Läckbergit (ja monet muut). Yritin katsoa tuota Fjällbackan murhat-sarjaa, mutta minua häiritsee suunnattomasti, kun tämäkin sarja on niin erilainen kuin kirja. Langin kirjoihin perustuva sarja on myös aivan erilainen. On todellakin otettu ns.taiteellisia vapauksia. Crimes of Passion oli kuitenkin hyvin tehty, mutta aina nuo sarjat ovat pettymyksiä kirjan jälkeen.

Anna Vihervaarasta

Niinhän se on. Mulle se taas sopii juuri siksi, että on mielestäni paljon vähemmän raaka kuin kirjat. Ja samaa mieltä myös Langista, olen lukenut varmaan suunnilleen kaikki hänen dekkarinsa. Toisaalta itseäni ei haittaa, että sarjaan on keksitty vähän ylimääräistä romantiikkaa.:D

Kommentoi