Parasta nyt: itseruskettavaneitsyys meni ja ihmissuhdedraama tuli

Ladataan...

 

Talking about klikkiotsikko. Sori, oli pakko.

Aloitetaan siitä itseruskettavasta. Kokeilen sellaista ensimmäisen kerran siinä viikko sitten. Ja olen virallisesti koukussa.

Olen noviisi tässä, sillä kuvittelen olevani aika tumma. Aina kun valo keväisin lisääntyy, säikähdän vähän, miten vaalea minusta talvisin tulee. Kaipaan väriä naamaani. 

Näin kävi tänäkin keväänä. Ja sitten muistin: jossain lipaston perällä on itseruskettavaa. Voisinkohan kokeilla sitä? Siinä lukee: talvi-iho. Ehkä tulos ei ole kovin paha, ei oranssi, ei laikukas. Ehkä.

Rohkea rokan syö. Eco by Sonyan Winterskiniä aamulla naamaan ja samana iltana kouluun. ”Sä olet ihan ruskea!” ”Ootko ollut etelässä?” ”Ihana väri!”

Kun katson itseäni peilistä en oikeastaan huomaa mitään suurta eroa. Näytän varmaan siltä kuin olisin viettänyt viikonlopun ulkona, iholla on sellainen kultainen hunajan sävy. Ihana. Iso peukku tälle. 

Itseruskettavaa naamassani luin Erika Vikin Hän sanoi nimekseen Aleia -kirjan. Se kertoo ihmistyttö Aleiasta, joka tuntee huonot tuulet. Se on poikkeuksellista, sillä yleensä vain aisteiltaan ylivertainen seleesien kansa tuntee ne. 

Fantasiromaaneissa on yksi asia ylitse muiden: ne ovat todellisuuspakoa parhaimmillaan. Ja minä tykkään aina välillä paeta todellisuutta. Mistäs sitä sitä paitsi tietää, mitä kaikkea tässä maailmassa ja kaikissa muissa on meiltä piilossa. Mistä sitä tietää, mikä on mahdollista ja mikä ei?

Kuten uuden lempisarjani päähenkilö Noah Solloway sanoo (suunnilleen näin) rakkaus on uskon asia ja jumala on uskon asia. Jos niihin uskoo, ne tekee todellisiksi ja silloin ne ovat olemassa. En väitä, että fantasiamaailmat ovat olemassa, jos niihin uskoo, mutta maailma voi olla jännittävämpi (ja ystävällisempi) paikka, jos uskoo johonkin. Hän sanoi nimekseen Aleia on nopealukuinen ja ahmittava kirja, ja näin pääsimme aasinsillan kautta siihen ihmissuhdedraamaan.

En tajua, miten olen välttynyt The Affairilta tähän asti! Se on ihan paras. Olen katsonut sitä ihan liikaa ja ihan liian myöhäisinä kellonaikoina, koska en vain voi lopettaa. Se saa miettimään juttuja, joita olen muutenkin toisinaan miettinyt: onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella, jos pettää yhtä onko taipuvaisempi pettämään myös toista, onko pitkä onnellinen suhde mahdollinen, mikä on onnellinen suhde...

Ja tietenkin The Affair on myös todella viihdyttävä.

2010-luvun moraalittomuudesta 1800-luvun tiukan moraalin aikaan. Toinen uusi lempisarjani on Ylellä pari viikkoa sitten alkanut Victoria. Jos tykkää Downton Abbeysta ja The Crownista, on melkein pakko tykätä tästäkin. Parasta kaikesta on, että päähenkilöt (siis ne oikeat) voi googlata, jos ei satu muistamaan, että Lordi Byron oli Viktorian neuvonantajan vaimon rakastaja. Ja muuta sellaista.

 

Lue myös:

Mistä maailmat alkavat

Koska olen nainen

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Share

Kommentit

Elsa P. (Ei varmistettu) http://elsa-p.blogspot.fi

Ihana kirjoitus, Anna! Olen ihan samaa mieltä fantasiakirjoista: todellisuuden pakeneminen on se juttu ja lisäksi ei ikinä voi tietää, etteikö toisenlaista maailmaa olisi..:-)

Anna Vihervaarasta

Kiitos ihana Elsa.<3

Anna/Niittykukkia (Ei varmistettu) http://starbox.fi/niittykukkia

Kiitos kirja- ja sarjavinkeistä! Etenkin tuo kirja ja Victoria alkoivat kiinnostaa. :)

Anna Vihervaarasta

Jee, uskon, että tykkäät.:)

iidis
Varpain jaloin

Kiitos vinkeistän kirjaan ja sarjoihin. Itselleni asettama kirja kuukaudessa -haaste (joka ennen lapsia ei olisi ollut haaste eikä mikään) on tuonut elämääni kirjojen valitsemisen haasteen, kun mitään huonoa en haluaisi lukea. Siksi onkin kiva saada suosituksia :) The Affair on mulle vieras, mutta Downton Abbey, The Crown ja Victoria on kolahdelleet mulle oikein hyvin.

Itse en ehkä uskalla vieläkään kokeilla itseruskettavia, vaikka kovasti väriä iholleni kaipailisinkin. Pelkään, että musta tulee oranssi tai laikukas tai jotain muuta outoa.

Anna Vihervaarasta

Ymmärrän hyvin. Mä en haluaisi lukea mitään huonoa ylipäätään. Jos tykkäät fantasiasta, tykkäät varmaan tuosta kirjasta. Musta se oli tosi hyvä ja myös ihanan nopealukuinen.

Tuolla Winter Skinillä ei tule oranssia eikä laikukasta, en usko, että se on mahdollista. Mua pelotti juuri nuo samat asiat, mutta se on niin vaalea itseruskettava, että pelkoa tuskin on.:)

smagardi
astu harhaan

Hyvää fantasiakirjallisuutta tulee luettua aivan liian harvoin, kiitos siis tästäkin lukuvinkistä! :)

Anna Vihervaarasta

Ole niin hyvä! Ihanaa, jos nämä lukuvinkit kiinnostaa. Mä olen aina lukenut tosi paljon, ennen ei vain ole kauheasti tullut kirjoitettua kirjoista tänne.:)

punastus
Punastus

Affairi <3 Paras sarja. Harmittaa että oon ehtinyt katsoa jo kaikki kolme kautta. Äärettömän koukuttava.

Anna Vihervaarasta

No on! Paitsi että mä en ole varma, että tykkäänkö kolmoskaudesta. Oon ehkä sen puolivälissä, ja se on kyllä vähän masentava. Kaksi ekaa oli parhautta!

Kommentoi

Ladataan...