Pieni hyvä teko ja tarinoita kasvissyönnin takaa

Ladataan...

 

 

Kokeilin kasvissyöntiä ensimmäisen kerran yläasteella. Se oli aikaa, jolloin kasvisruoka tarkoitti hyvänä päivänä juurespihvejä, huonona jotain epämääräistä limaista mössöä, jossa kellui kasviksia kerman seassa. Kasvisproteiinista kukaan tuskin oli tuolloin kuullutkaan. Se oli myös aikaa, jolloin minä ajattelin, että katkarapupasta on kasvisruokaa. 

Että sellaista.

Sinnittelin 1990-luvun lopun kasvisruoalla vielä lukionkin läpi yhdestä ainoasta syystä: en tahtonut syödä eläimiä. Mielestäni ne olivat kaikki elämän ansaitsevia itsenäisiä olentoja, joita en todellakaan halunnut lautaselleni. Ihan samoin ajattelen edelleen.

Opiskeluaikoina elämäntapani olivat kaikinpuolin vähän hunningolla (en ehkä ole ainoa). Söin muutaman vuoden lihaa, mutta sitten lopetin jälleen punaisen lihan syömisen. Kana ei tuohon aikaan ollut mielestäni lihaa, sehän oli vain lintu. 

Vuonna 2006 katsoin elokuvan nimeltä Babel. Siinä katkaistaan kanalta kaula, ja tuo vain lintu jatkaa silti matkaansa. Sen jälkeen en ole syönyt kanaa.

Tuosta elokuvasta lähtien ihan viime aikoihin saakka olen syönyt kalaa ja kasvisruokaa.

Kuutisen vuotta takaperin olin lentoemäntä. Matkalla Manhattanilta JFK:lle luin miehistöbussissa erästä samana päivänä ostamaani kirjaa. Rory Freemanin ja Kim Barnouin Skinny Bitch kuulostaa laihdutusopukselta. Oikeasti se on opas hyvinvointiin vegaaniuden kautta. Se on myös kirja, josta luin ensimmäiset kuvaukset siitä, mitä teurastamoilla tapahtuu. 

Sen jälkeen söin seuraavat kaksi kuukautta kaukolennoilla sämpylöitä ja Floraa ja yritin muuna aikana olla jotenkin terveellinen vegaani. Vähän huonolla menestyksellä. Eräänä yönä lentokoneen keittiössä nälkä vei voiton, ja pistelin poskeeni bisnesluokan lohiannoksen kera kasan Fazerin Sinisiä.

Olin taas kalaa syövä kasvissyöjä. 

Lyhyen vegaaniuteni aikana ehdin kuitenkin lukea lisää. Tuon jo monesti mainitsemani Jonathan Saffran Foerin Eating Animals -kirjan ja Alicia Silverstonen Kind Dietin. Opin, että hyvin moni julkkis on vegaani. Bill Clintonin ja Natalie Portmanin varmaan tietävät kaikki, mutta myös esimerkiksi Gwyneth Paltrow, Portia de Rossi, Michelle Pfeiffer ja Brad Pitt ovat vegaaneja. Lista on todella pitkä.

Ajatus vegaaniudesta jäi kytemään, ja tiesin yrittäväni uudelleen. Niin teinkin, te olette saaneet olla mukana siinä.

Vaikka vegaaniuteni laita on jälleen vähän niin ja näin, en ole luopunut ideasta. Yritän kuitenkin olla salliva itseäni kohtaan, sillä moni hyvä asia kaatuu liikaan ehdottomuuteen. On hirveän paljon parempi olla 85-prosenttisesti vegaani kuin 0-prosenttisesti. 

 

Nykyisin kasvissyöjillä menee aika paljon paremmin kuin aloittaessani vegeilyn. Kuvassa Shanghai Cowboyn vegemenu. Suosittelen!

 

Vaikka pidänkin vegaaniravintoa oikein koostettuna kaikkein terveellisimpänä ruokavaliona, itse syön vegaanipainotteisesti ennen kaikkea eläinten ja ympäristön tähden. Ja nyt eläimillä on hätä.

Suomessa uudistetaan tällä hetkellä eläinlakia, jonka on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Valitettavasti poliittinen tilanne on eläinten kannalta hyvin huono. On mahdollista, että nykyinen eläinlaki tulee olemaan uudistuksen jälkeen entistä kehnompi. Ja jokainen teurastamovideoita katsonut ymmärtää, että nykyinen laki on äärimmäisen surkea.

Siksi Animalialla ja SEY:llä on meneillääin Eläinlaki-kampanja. Sen tarkoitus on vedota hallitukseen ja vaatia vähintään muutamia yksinkertaisia asioita: Turkistarhaus on lopetettava. Kipua aiheuttavat toimenpiteet, kuten kastrointi ja nupoutus ilman kivunlievitystä ja asianmukaista hoitoa on lopetettava. Emakkohäkeistä ja parsinavetoista on luovuttava. Luonnonvaraisten eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaarioissa on kiellettävä. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on säädettävä pakolliseksi.

Vetoomukseen tarvitaan lisää nimiä. Voisiko päivän pieni hyvä teko olla sinun nimesi siinä? Allekirjoita TÄÄLLÄ.

Tätä saa mielellään jakaa. Pus.

 

Kuva Jo-Anne McArthur / We Animals

Share

Kommentit

jennajohannasi
Pirtti

Allekirjoitettu ja jaettu :) Oon niin samaa mieltä tosta, että parempi suosia vegaanisia vaihtoehtoja kuin jättää moiset kokonaan pois, jos ei pysty/halua olla kokonaan vegaani! Oma ruokavalioni nyt on vegaaniudesta kaukana, mutta suosin silti esimerkiksi maitotuotteiden tilalla kaurapohjaisia tuotteita.

Anna Vihervaarasta

Kiitos kun allekirjoitit ja jaoit.<3

Looking for...

Itse olen onnellisessa asemassa, sillä isäni metsästää ja marjastaa niin, että arkkupakastimeni on pullollaan syksyn lopulta. En kuluta juuri laisinkaan muuta lihaa ja saan paljon tuotteita läheltä. Valintani eivät aluksi pohjautuneet laisinkaan ekologisuuteen vaan hintaan. Nyt vasta olen tajunnut, kuinka onnekas olen ja kaupassa olen alkanut syynäämään muitakin tuotteita tarkemmin. 

Erittäin hyvä postaus ja eläimet rakkaina elämän kumppaneina ovat kyllä opettaneet, kuinka tärkeää niiden oikein kohtelu on. 

Kommentoi

Ladataan...