Piha syyskuosiin

Ne teistä, jotka tuntevat minut pidemmältä ajalta, tietävät, että haaveilen aina välillä oikein isosta pihasta. Siellä kasvaisi vanhoja kyhmyisiä omenapuita, tarhan verran ruusuja ja suuria hortensioita. Keväisin polkujen varsilla kukkisi tulppaanimeri, kasvihuoneesta saataisiin kaikki kesän vihannekset, pergolassa pidettäisiin kesäjuhlia ja syksyisin vaahteranlehdistä muodostuisi tuoksuvia kasoja. 

Piha on kuitenkin siitä hankala juttu, että sitä ei sovi unohtaa. Muuten käy niin kuin meidän postimerkkipuutarhallemme: pari viikkoa laiminlyöntiä, terassi villiviinin mädäntyvien lehtien peitossa, kukkapenkki täynnä jotain ihan muuta kuin pitäisi, nurmikko viidakon korkuisena (taas) ja pelargonioissa enemmän kuolleita kuin eläviä kukkia. Ehkei sen ison pihan aika ole oikeasti ihan vielä.

Viikonloppuna otin itseäni niskasta kiinni ja laitoin pihamme talviteloille. Leikkasin nurmikon, vaihdoin ruukkuihin kanervat, keräsin kuolleet lehdet ja istutin kukkasipulit. Tällä kertaa maahan piiloutui 40 krookusta ja 10 keltaista tulppaania. Toivon, että edes osa edellisvuotisista sipuleistani on vielä hengissä, koska muuten kevään kukkaloisto on aika rajallinen. Varsinkin, kun vähän epäilen, etten istuttanut tulppaaneita tarpeeksi syvälle.

 

 

Share

Kommentit

Paperikaupan tyttö

Ihanan näköistä teillä! Kanervat piristää niin kivasti maisemaa, kun luonto muuttuu taas pian niin harmaaksi. Minäkin sain vaihdettua meidän parvekkeelta kuolleet yrtit kanerviin ja nyt on taas kivannäköistä :) Kivaa viikonloppua!

Anna Vihervaarasta

Kiitos ihana! Mua aina vähän ärsyttää, jos piha on rempallaan, varsinkin, jos ulko-oven vieressä nuokkuu joku kuollut kukkanen. Nyt on taas hyvä fiilis, kun sain istutettua nuo kanervat. Ihanaa viikonloppua!:)

Anna Vihervaarasta

Samoilla aalloilla ollaan tosiaan oltu.:) Kanervat piristävät tosi kivasti nyt, kun ilmassa on jo aavistus harmaasta hetkestä ennen lumen ja pakkasten tuloa. Kivaa viikonloppua!

Kommentoi