Tack, Stockholm

Olenko kertonut, että rakastan lentokenttiä? Ne ovat portteja toisiin maailmoihin, portaaleja, joiden toisella puolella voi odottaa mitä vain. 

Lentokentillä on jännä väliaikaisuuden tunne. Kukaan ei ole niillä jäädäkseen, kaikki ovat matkalla jonnekin. Niillä on helppo ymmärtää, että kaikki kestää vain aikansa. Matkat alkavat ja loppuvat, alkaakseen taas uudestaan, loppuakseen jälleen.

Kun nousee lentokoneeseen, aloittaa uuden matkan, jonka päätepiste on avoin. Matkustamisessa, kaikenlaisessa, onkin niin suloisen jännittävää juuri se, että koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu. 

Rakastan myös lentokoneita. Jos lentokentät ovat portteja, lentokoneet ovat lainasiivet. Ne, joita tarvitsemme päästäksemme merten yli, pilvien ylle ja kauas, vieraisiin maihin, seikkailuihin, sinne jonnekin, minne matkamme juuri silloin vie.

Viikonlopun voi viettää monella tavalla. Yksi niistä on lentää länteen, antaa maaliskuun auringon paistaa kasvoilleen, kävellä niin tutun ja niin vieraan kaupungin katuja, hengittää hetki hieman eri ilmaa.

Nukkua pehmeiden tyynyjen keskellä, valkoisissa lakanoissa, ikkunan edessä verhot, jotka eivät päästä yhtään sädettä läpi.

Sen tutun ja vieraan kaupugin kaduilla voi törmätä vanhoihin ystäviin ja muistaa ne samanlaiset maailman toisilla kulmilla. Vaikka sen Urban Outfittersin jossain Park Avenuen takana tai American Apparellin Lincoln Roadilla. Ja sitten voi olla onnellinen saaliistaan.

Illalla voi juoda mojitoja, nauraa ja valvoa myöhään.

Aamulla voi yrittää tehdä valintoja aamiaisella ja päätyä tekemään niitä liian monta, vaellella siellä täällä, tunnustella kaupungin tunnelmaa, haistaa tuoreiden korvapuustien tuoksun ja kaivaa aurinkolasit esiin.

Ihan viimeiseksi voi katsella auringon matkaa länteen samalla, kun lainasiivet lennättävät itään ja päivän viimeiset säteet sytyttävät potkurin liekkeihin.

Tack Stockholm, det var härligt.

 

 

Share

Kommentit

pienisisko
Spin off

Lainasiivet. 

Pelkään ja inhoan lentämistä enemmän kuin ehkä mitään elämässäni. Niin paljon, etten oikein osaa nauttia lomistakaan jos sinne päästäkseen pitää lentää. 

Jatkossa koitan muistaa sen lentävän kammotuksen lainasiipinä. Ihana juttu!

Anna Vihervaarasta

Oi, älä pelkää. Mieti, kuinka monta lentokonetta tälläkin hetkellä matkaa tuolla pilvien yllä: miten tsiljoonia lentokilometrejä lentäjille ja lentoemännille kertyy työssään, miten moni ihminen matkustaa bisnesmatkoilla satoja päiviä vuodessa. Lentäminen on oikeastaan tosi arkipäiväistä, vähän kuin autolla ajaminen, mutta paljon, paljon turvallisempaa.

Kun lentämistä ajattelee ihan peruskaurana, se ei tunnu niin jännittävältä. Sillä pelottavaahan siinä on juuri se outous, tunne siitä, että ihminen ei kuulu siiville, ne ovat lainassa. Lentopelko on usein myös tuntemattoman pelkoa ja sitä, että tuntee itsensä avuttomaksi siellä yläilmoissa. 

Ja muista, että lainasiivet voivat viedä vaikka miten ihaniin paikkoihin, seikkailuihin, joita ei mistään hinnasta jättäisi väliin. <3 

annakarin
Anna Karin

Olipa kerrassaan ihana teksti!

Anna Vihervaarasta

Kiitos ihana! <3

Anne - Elämäni sanoina (Ei varmistettu) http://elamanisanoina.blogspot.fi/

Oi, oli varmasti kiva miniloma! Ja sattuipa sopivasti, mekin varattiin just viikonloppuna lennot Tukholmaan :) Ootan jo nyt hotellin aamiaista...!

Anna Vihervaarasta

Eikä, hauskaa! Ihanaa reissua teille, jännä yhteensattuma.:) Tukholma on kyllä niin kiva kaupunki....ja ne hotelliaamiaiset! :P

Anne - Elämäni sanoina (Ei varmistettu) http://elamanisanoina.blogspot.fi/

No vielä joutuu pääsiäiseen odottamaan oman reissun kanssa, mutta tätä lukiessa pystyi jo kivasti fiilistelemään! :)

Anna Vihervaarasta

Se vasta on ihanaa, kun on jotain odotettavaa! Melkein aina pitäisi olla jotkut liput jonnekin buukattuina...:)

Paperikaupan tyttö

Ihana Tukholma! Kuulostaa täydelliseltä reissulta! :)

Anna Vihervaarasta

Se on ja se oli.:) Mut sähän se vasta reissunainen oot. <3

Ihanaa iltaa! Just muuten ajattelin taas korupajoja...;)

Aisha J
Aisha

Ihanalta reissulta kuulostaa :) Tykkään myös rautatieasemien tunnelmasta, niissäkin asuu se väliaikaisuuden tuntu. Portaaleja jonnekin tuntemattomaan, heh :)

Anna Vihervaarasta

Totta, varsinkin vanhoissa rautatieasemissa on sitä jotain. Ja vielä plussana sellainen hauska Harry Potter -fiilis - mä mietin nyt jotain Lontoon ihania vanhoja asemia.;)

Portaalit on aika magea juttu, eikös? :)

Sini ~ jotain sinistä (Ei varmistettu) http://jotainsinista.blogspot.fi

Kaunis teksti! Edelleenkin mahtavaa, että päätit sitten matkakuumeen lähtiessä heti lähteä ;) ihan mahtavaa! Mulle kävi tänä aamuna kiva juttu, mikä ihanasti piristi vähän turhan raskasta työrupeamaa. Sain ystävältä viestin, et voisinko järkätä itselleni töistä vapaata parin viikon päästä ja lähdettäis Tallinnaan ;D Mä kuule järkkäsin saman tien. En ole ollut siellä vuosiin ja tykkään kaupungista. Sitten mulla alkaa siitä kevätloma. Ihan kuin tilauksesta tuli ja tarpeeseen.

Voi että, tässä sun jutussa on jotain tosi taianomaista fiilistä! Ihanaa viikkoa ja jatketaan matkoista unelmoimista! Voi hyvin Annaseni :)

Anna Vihervaarasta

Mustakin.:) Matkustamisessa vain on sitä jotain.

Tallinna kuulostaa ihanalta, just noin pitääkin tehdä. Ja kevätloma on suloinen juttu myös, onko sulla suunnittelemia sille? Mullakin on ens viikko lomaa, ehkä mäkin kutsun sitä talviloman sijaan kevätlomaksi. Tykkään ajatuksesta.

Ihanaa loppuviikkoa Sini, unelmoidaan, matkustetaan ja matkataan unelmissa.

jonskulainen (Ei varmistettu) http://siunattuhulluus.blogspot.fi/

Minä lennän muutaman viikon päästä Arlandan kautta Kööpenhaminaan :) Minäkin rakastan lentokenttiä, mutta koska niille harvemmin pääsee, ovat rautatieasemat melkein yhtä ihania paikkoja :D

Anna Vihervaarasta

Ah, Köpis. <3 Se on kyllä ihana kaupunki.

Ehkä sama portaalimeininki pätee kaikkiin paikkoihin, joiden läpi kulkee paljon ihmisiä omine matkoineen, ajatuksineen ja suunnitelmineen.

Mahtavaa reissua!

Kommentoi