Tukkaunelmia

- Kuule, jos mulle leikattaisiin polkka ja ehkä otsis, niin luuletko, että se olisi enemmän chic pariisilainen vai vaan supertylsä?

- Hmm, ehkä ensimmäinen. Mutta sä oot sanonut, etten enää ikinä saa leikata sulle polkkaa – tai otsista. Sä tykkäät siitä kuukauden ja sit alat kasvattaa. Aina käy samoin. 

---

Viikon päästä.

- Tiedätkö, ehkä perutaankin se leikkausaika, sullahan oli kiirettäkin.

- Kyllä mä ehdin sun hiukset leikata.

- Tota, mulla on tänään hyvä hiuspäivä.

- Sun kanssa!

- Joo, niin ehkei sit leikatakaan. 

---

Viikon päästä.

- Löydettäisiinkö me joku uusi hiustenleikkausaika?

 

Haaveilen vähän polkasta, mutta olen vannottanut kampaajiani koskaan tarttumasta saksiin, kun alan unelmoida polkasta tai otsiksesta. Syy: saatan haaveilla seuraavalla viikolla pitkästä tukasta. Jotain tälle kuontalolle olisi kuitenkin tehtävä, olen kyllästynyt kuiviin oransseihin latvoihin ja muutenkin ehkä tarvitsen jotain vähän uutta.

Saas nähdä. 

 

Kuvat Pinterestistä.

BLOGLOVIN, FACEBOOK, INSTAGRAM

 

 

Share

Kommentit

Millie's
LAISKA SUNNUNTAI

Suosittelen! Mä just leikkautin ja en vois olla tyytyväisempi. Tosin joskus aiemmin on tullut niitä katumuksenkin hetkiä, jos on leikattu liian lyhyeksi. Ainut haittapuoli otsiksessa on, että jos on tosi rasvoittuva iho, otsatukan alle saattaa tulla helposti finnejä. Uskon, että sulle sopis hyvin.

Anna Vihervaarasta

Tuo kampauksesi on IHANA! <3 Mä vielä keräilen rohkeutta ja mietin, haluanko varmasti. Mun mieli on kovin muuttuvainen näissä hiusasioissa. :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Mulla on jotenkin aikojen saatossa muuttunut ajattelu omista hiuksista. Sellaiseksi että hiusten mallin ei tarvitse olla koko ajan sellainen, minkä haluaisin sen olevan hamaan tappiin asti, vaan se jos mikä on asia millä saa leikkiä omassa ulkonäössään ja mennä fiiliksen mukaan. Toki mallin muuttamisessa menee enemmän aikaa ja vaivaa kuin meikkien pois pesemisessä tai kampauksen purkamisessa mutta yleensä vähemmän kuin tatuoinnin poistossa tai kauneusleikkauksen tulosten perumisessa, jos ei miellytäkään. Tämä oivallus on ollut myös siinä mielessä hauska että samalla loppui myös hiusten kasvattamisen tuska. Kun suhtautui sallivammin ja joustavammin hiuksiinsa, ei myöskään enää yhtään kytännyt, milloin ne olisivat jossain tietyssä tavoitepituudessa ja milloin ne ovat siitä vajaat (eli vääränlaiset). Oli helpompi antaa olla, leikkiä kampauksilla, jotka näyttivät parhaalta juuri tietyn mittaisissa hiuksissa. Jonain päivänä sitä sitten vain katsoi peilistä että missä välissä hiukset ovat noin pitkiksi ehtineet. Ja ovat hiukseni ovat tämän oivallukseni jälkeen olleet moneen kertaan superpitkät, polkat, lyhyenä pottatukkana ja vaikka mitä vielä. Niin kauan kuin on hengissä, niin hiukset kasvaa. Elämä on ylipäätään kiinnostavampi uteliaalla leikkimielellä. Hiukset ovat mainio harjoituskenttä :) Mutta ymmärrän toki jos kaikista tämä uusi elämänasenteeni hiuksiin ei kuulosta edes houkuttelevalta. Hiukset voivat olla tärkeä identiteetin ja minäkuvan osa, jonka haluaa varmistaa olevan sitä, mistä pidemmän päälle pitää.

Anna Vihervaarasta

Ihana tapa ajatella! <3 Mä olen just sellainen tavoitepituuden kyttääjä.:D Ja kaksihaaraisten kyttääjä myös, välillä nämä kaksi sotii toisiaan vastaan. Mä vielä vähän mietin, mitä teen.

Torey
Näissä neliöissä

Siis tää on meidän pitkähiuksisten juttu selkeesti! MINÄ pääosin nautin pitkistä hiuksistani ja aina mä kasvatan ne takaisin. Silti saan aina kanssa halun leikata tukkani polkaksi! Se sopii mulle joo, samoin kuin otsatukka. Mutta silti aina kasvatan pitkät hiukset takaisin. Nyt mulla on pidemmät hiukset kuin koskaan ennen. Joten oon päättänyt vielä jarrutella himoani pätkäistä polkka. :D

Anna Vihervaarasta

No on! Ehkä pitkiin hiuksiin jotenkin kiintyy.:) Mäkin vielä mietin, että leikkaanko. Tahdon olla varma, etten sitten ala taas kuukauden päästä kasvatuspuuhiin. 

Mikähän siinä lienee, että aina kun parturiaikaa lähestyy, on hyvä hiuspäivä. Oma tukka onkin aika kiva. Juuri niinkuin kuvailit! Ja muulloin sen kanssa tuskailee.

Anna Vihervaarasta

Haha, todellakin! :D

Kriselda
Kriselda

Sulle sopis otsis!

Anna Vihervaarasta

Kiitos ihana! Mä niin haluaisin sen, mutta pelkään, että jaksan sitä vain hetken. Hmmm...se tosin kasvaa aika nopeasti, jos niikseen tulee. ;)

Kriselda
Kriselda

Sellanen vähän ylikasvanut olis kyl myös makee! Ja sit sitä pitäis keskijakauksella :)

Anna Vihervaarasta

Voi ei, nyt vasta mulle idean annoit! Oli pakko lähettää tämä heti kampaajalle.:D

Jenniiii (Ei varmistettu)

Leikkasin 3-4 vuotta sitten pitkän polkan, josta tulikin hieman lyhyempi mitä ajattelin. Tukka oli niskasta niin lyhyt, etten saanut hiuksia edes ponnarille. Vannoin, etten enää ikinä leikkaa lyhyttä tukkaa :D Monta vuotta annoin tukan kasvaa ja kävin tyyliin kerran vuodessa leikkaamassa latvoja (kampaajien kauhistukseksi). Oon vaan maailman laiskin tukan laittaja, eikä mun reuhka näytä kivalta auki. Tai näyttää se, pari minuuttia. Mutta mun lasimainen hius takkuuntuu todella nopeasti, teki sille mitä tahansa ja laittoi siihen mitä tököttejä tahansa. Siispä pidin hiukset 99% ajasta kiinni, yleensä sivuletillä. Reilu kuukausi sitten olin lähdössä aamuvuoroon niin kireellä, että jäi hiukset harjaamatta ja laittamatta kiinni. (huom. tämä tapahtui viiden ja kuuden välillä aamulla) Lohduttauduin sillä, että ainahan mulla on repussa pompuloita ja harja. No, nyt ei ollut. Hiuksiini kehittyi työpäivän aikana nyrkin kokoinen takku, jota oli mukava selvitellä. Varasin samantien seuraavalle päivälle ajan hiusten leikkuuseen (timman kautta ♥) ja leikkuutin taas "pitkän polkan", huomattavasti pidemmän kun viimeksi. Vähän kuten noissa kuvissa. Onhan tämä helppohoitoisempi ja terveemmän näköinen. Vielä kun jaksais ja osais väkertää tollaset laineet, kuin viimeisessä kuvassa!

iidis
Varpain jaloin

Mä leikkasin keväällä polkaksi ja tykkäsin tosi paljon. Nyt, kun se on taas vähän kasvanut ja hipoo olkapäitä, en enää raaskikaan leikata sitä lyhyeksi. Taidan taas kasvattaa sen pitkäksi :D
Jos ei tarvii saada muutoksia aikaan ihan heti, niin lyhyestäkin pääsee kyllä takaisin pitkään kivojen välivaiheiden kautta.

Kommentoi