Turvassa

Ladataan...

 

Pyöräilin yhtenä sumuisena aamuna kohti keskustaa ja tunsin itseni vapaaksi ja oudon onnelliseksikin. Oudon siksi, että minulla olisi ollut syytä olla hieman onneton. En vain ollut. Oli sumu, oli aamu, oli vähän raivokasta musaa kuulokkeissa ja maailma ympärillä. Tunsin, että universumi tahtoo minulle pelkkää hyvää ja uskoin vahvemmin kuin aikoihin, että olen turvassa ja rakkauden ympäröimä.

Tajusin siinä polkiessani ehkä selvemmin kuin koskaan aiemmin, että turva ei tule kenestäkään toisesta, se on minussa itsessäni. Rakkaus ei tule kenestäkään toisesta, se on minussa ja kaikkialla ympärilläni. Tiesin, että mitä ikinä tapahtuukin, jokin merkitys sillä on, jotain hyvää siitä on tarkoitus seurata. 

Niin kuin perhosen siiven isku voi sysätä alkuun jotain suurta, niin jokainen tapahtuma, jonka kokee, ja valinta, jonka tekee, vaikuttaa tulevaan. 

Ja jos jostain olen varma, niin siitä, että jotain on aina tulossa. Jotain hyvää, jos vain itse elää hyvin.

Mene siis ja ELÄ.

Anna hyvän tulla.

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Share

Kommentoi

Ladataan...