Uudistumisen aika

Sanotaan, että jos haluaa muuttaa jotain, on tehtävä jotain erilailla. Muutettava rutiinejaan, tapojaan tai ajatteluaan. Sillä jos vain jatkaa samoin kuin aina ennenkin, saa aika luultavasti samaa kuin ennenkin. 

Minulle ehkä yksi tärkeimmistä muutoksista on ollut päästää irti täydellisyyden tavoittelusta. Hyväksyä se, että asiat ja elämä eivät ole täydellisiä, ja minä ja tuotokseni ovat kaukana täydellisyydestä. Se on hyvin vapauttavaa.

Kun ei tavoittele täydellistä, uskaltaa tehdä paljon enemmän asioita ja kokeilla, mihin kaikkeen pystyy. Se on myös lempeyttä ja armollisuutta itseään kohtaan. Kumpaakin kannattaa opetella, elämä on kivempaa niin. 

Löysimme eilen lenkillä ensimmäiset kukat. Kevät on täällä, ja se jos mikä on uuden aikaa. Joogaopettajani kertoi, että talvi on irtipäästämisen aikaa ja kevät uudistumisen. Ja niinhän se menee: jotta jotain uutta voisi tulla, on ensin päästettävä irti vanhasta. Olkoon se sitten perfektionismi, liian myöhään valvominen, huonoissa ajatuksissa vellominen, kehon kaltoinkohtelu, ihmissuhde, jonka on jo aika mennä, tai mitä ikinä.

Jos on jotain, mitä haluat elämässäsi muuttaa, nyt on hyvä hetki siihen.

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

 

Kommentit

Nettanen

"Talvi on irtipäästämisen aikaa ja kevät uudistumisen".

Ihana ajatus. Uudistumista on kyllä omassa elämässäkin meneillään, ja se tuntuu hyvältä. Samoin kuin täydellisyydestä luopuminen. <3

Anna Vihervaarasta

No eikö! Tähän mä uskon. <3 Ihanaa kevättä!

Saranda
Tyhjä ajatus

<3<3<3

Hei Anna,

Erinomainen ja ajatuksia herättävä pohdinta jälleen kerran sinulta :) Rutiinien kyseenalaistaminen on tosiaan suotavaa, jos haluaa muutosta elämäänsä. Se ei ole neuvona monimutkainen, mutta voi että, kun se on välillä vaikeaa - minullekin :) Mutta elämä on ollut minullakin kivempaa, kun hyväksyy sen, että ei tarvitse olla täydellinen. Täytyy kiittää psykologia, joka jaksoi masennukseni aikana nuijia paikoittain paksuun kallooni armollisuutta itseäni kohtaan niin kauan, että se meni perille.

Anna Vihervaarasta

Kiitos! :) Me helposti totumme tekemään asioita aina tietyllä tavalla. Mutta jos aina tekee asiat samoin, niin miten mikään voi muuttua? 

Perfektionismi on yksi elämää eniten kurjistavista luonteenpiirteistä, ja olen itse kamppaillut sen kanssa aika pitkään. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä rennommaksi onneksi tunnun muuttuvan.

Mikään elämässä ei ole koskaan täydellistä, täydellisyys on utopia, jota ei koskaan voi saavuttaa. Jos on hirveän kriittinen ja armoton itseään kohtaan, on vaikea olla onnellinen. Täydellisyyden tavoittelu on sitä, ettei mikään riitä. Ja elämä on ehkä usein onnellisinta silloin, kun huomaa kaiken sen, joka jo nyt on hyvin, eikä elä tavoitellen koko ajan jotain vielä parempaa. Mikä ei toki tarkoita, etteikö unelmiaan saisi ja kannattaisi tavoitella, mutta ymmärrät ehkä ajatukseni? 

Hei,

Hyvin sanottu, ymmärrän kyllä. Jujuna ehkä se, että tavoitteet voi asettaa korkealle, mutta samalla on sinut sen kanssa, että kaikkea ei voi osata ja ei pelkää mokaamista. 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.