The world only exists in your eyes

Ladataan...

”The world only exists in your eyes. You can make it as big or as small as you want.” - F. Scott Fitzgerald

Ajattele, että meren rantaa kävelee kolme ihmistä.

Ensimmäinen katsoo merta ja kiinnittää hetkeksi huomionsa kaukana välähtelevään majakkaan. Hän näkee ylös nostetut veneet, huomaa, miten veden pinta liikehtii, kuinka sumu, tuuli tai aurinko vaikuttaa laineisiin. Hän ihmettelee kaiken kauneutta ja unohtaa itsensä hetkeksi.

Toinen kulkija katsoo myös merta. Hän vetää kaulukset pystyyn ja toivoo olevansa jossain sisällä lämpimässä.

Kolmas tyyppi kulkee meren rantaa, muttei huomaa merta lainkaan.

Laita nyt meren paikalle ihan mitä tahansa. Ja katso sitä kuin se ensimmäinen ihminen. Tarkkaavaisesti, kiinnostuneesti ja keskittyen.

Näe kauneus, ja maailmasi on kaunis.

Ihanaa viikkoa, murmelit.

Share

Kommentit

Laura T.
Missä olet Laura?

Täydellistä. Tätä viikko kaipasi, kiitos.

Anna Vihervaarasta

Kiitos, sinä ihana. <3

EllaE
Ella Elers

Voi, tää oli ensimmäinen asia jonka luin herättyäni. Miten täydellinen muistutus aamuun ennenkun ajatukset ja ideat ja suunnitelmat vyöryy päähän :)

Tiiätkö, mä katoin äsken ikkunasta ulos Mäkelänkadulle, siellä seisoo tuommoisia lehdettömiä lehmuksia. Silloin kun oon huonolla fiiliksellä, ne näyttää mun mielestä uhkaavilta, rumilta, kuolleilta. Mutta nyt tässä aamukahvia juodessani pysähdyin katselemaan tarkemmin yhtä puuta. Katoin uteliaasti, luokittelemattomasti, vähän niinkuin olisin nähnyt sen ensimmäistä kertaa. Ja yhtäkkiä mä tunsin ihan tosi isoa kiintymystä siihen puuhun. Niinku olisin yhtä perhettä sen puun kanssa. Nyt ymmärrän vähän laajemmin käsitettä puunhalaaja; ne halailee puita siks, että ne TUNTEE sen puun elämän, ne tuntee että se puu on kaveri :)

Harjottelin tätä aikoinani paljonkin: yhteyden tuntemista ihan kaikkeen ja kaikkiin. Tää syksyn pimeys ja kylmyys on ollu mulle tosi haastavaa aikaa, enkä oo nyt moneen viikkoon osannu oikein nauttia täysin tästä hetkestä. Tai tietty joo välillä, mutta aika paljon on ollut semmosta vastaankamppailua ja pakenemisentarvettakin. Nyt tuntuu että suunta on taas ylöspäin ja on hetki hetkeltä helpompi olla, mutta kyllä tän syksyn raskaus ja mun vastustus nykyhetkeä kohtaan löi mut aika ällikällä. 

Miten sä koet syksyn? Onko sulle tullut semmoisia pimeitä, turvattomia, alakuloisia hetkiä? Kun tuntuu että väsyttää, kaipaisi lämpöön, kaipaisi kauneutta, elämää, rentoja hymyjä, omaa rentoa hymyä? Jos saapi kysellä :)

Anna Vihervaarasta

Hei ihanainen.

Minä ajattelen, että talveksi lehdensä pudottanut puu ei ole ruma eikä kesän lämpö ole siitä kuollut, se nukkuu. Talvi on luonnolle levon aikaa, ja ehkä me voisimme oppia luonnon viisaudesta jotain. Ehkä talvi on tarkoitettu myös meille lepäämisen ja voimien keräämisen ajaksi. Sillä miltä kevät ja kesä tuntuisivat, jos niitä ei edeltäisi tämä pitkä pimeä jakso?

Olen valon lapsi. Kaipaan aurinkoa. Aina. Minua ei haittaa kylmyys tippakaan, mutta pimeys ja ennen kaikkea matalapaine syövät energiaani. Rakastan niitä kylmiä, aurinkoisia talvipäiviä, joina hanki kantaa. Ja niitä jäätäviä pakkasöitä, joina lumi heijastaa kuun ja tähtien valon. Silloin ilmassa on taikaa. Ja taika on tarpeellista.

Tämä syksy on kulunut oudon nopeasti, helposti. En ole kauheasti ehtinyt surra kesän loppua, mutta kaipaan toki aina kauneutta. Nyt juuri ajattelen, että vielä on hetki aikaa olla vain. Elää arkea ja tehdä töitä. Ihan kohta tulee joulu ja sitten ympärillä on taas tunnelmaa ja kauneutta.

Nyt on aika kuunnella ihania lauluja, polttaa kynttilöitä, lukea ja kirjoittaa. En ole kärsinyt tästä marraskuusta, mutta ehkä se kertoo paljon myös siitä, etten ole kärsinyt arjestani. Vuosi sitten kärsin kovasti.

Tulipas pitkä ja outo vastaus. Toivottavasti saat tästä jotain.

Ja olet ihana, kun olet ja kommentoit. <3

EllaE
Ella Elers

Kiitos vastauksesta :)

Musta tuntuu että mun tarttee olla vähän lempeempi itelleni. Oon tottunut siihen että oon ihan tosi energinen ja inspiroitunut ja täynnä elämää, ja nyt kun on aika semmonen neutraali olo, niin koen jotenkin epäonnistuneeni. Mutta ehkä mäkin voisin ajatella niin että nyt on hetki aikaa olla vain. :)

Kyllä kohta maailma on taas taikaa täynnä.

Ja kiitos itsellesi kun kirjotat, sun teksteissä on taikaa!

Vierailija (Ei varmistettu) http://haaveenahyvakuva.blogspot.fi/

Se on juuri näin kuin kirjoiti. Itse rakastan merta niin paljon, että en pystyisi käsittämään, kuinka joku voisi vain kävellä ohi! Mutta sama pätee muhunkin. Ympärillä näkee paljon kauniita asioita (ja välillä rumiakin) kun vain katselee ympärille. Pysähtyy ja nautii hetkestä.

Anna Vihervaarasta

Juuri näin. Luulenpa, että meissä jokaisessa on nuo kaikki kolme kulkijaa. Mutta se mitä ruokkii, on se, joka pääsee vallalle. Niin kuin vähän kaikessa muussakin.

Ihanaa iltaa, Katinka.

Vierailija (Ei varmistettu)

"One of my friends uses the word "amazing" a lot in conversation. I asked her why she did so often, and she said, " The world is amazing, I call it like I see it."

:)

Kommentoi

Ladataan...