Yleiset tyylimogat ja miten niistä selvitään

Olen tehnyt omassa pukeutumisessani nuorempana varmaan suunnilleen jokaisen tyypillisen tyylimogan. En todellakaan ollut kauhean tyylikäs parikymppinen (kuvittelin toki muuta, mutta todistusaineisto puhuu puolestaan). Lantiofarkut, pinkit topit ja yleisesti liian pienet vaatteet olivat tyylini kulmakivet – ja kaikki pahoja tyylimogia väreilläni ja kropallani. En tiennyt, minkälaisissa vaatteissa näytän hyvältä, tyylini muuttui suunnilleen joka toinen viikko ja kuvittelin näyttäväni hoikimmalta mahdollisimman nafteissa vaatteissa (paha virheoletus). 

Vanhenemisessa on monta hyvää puolta, ja yksi niistä on kohdallani ehdottomasti tyylin parantuminen. Halusin jakaa oivallukseni teillekin:

Tyylimoga 1: et tunne tyyliäsi. Tämä on kaiken pahan alku ja juuri. Ennen kuin voit unelmoida täydellisestä tyylistä ja vaatekaapista, sinun on määritettävä, millainen se oikein olisi. Päätöksessä olisi myös hyvä pysyä mielellään suunnilleen aina, eikä ainakaan muuttaa mieltään joka kuukausi. 

Tämä kuulostaa ehkä helpota, muttei välttämättä ole sitä. Oman tyylin löytäminen liittyi ainakin omalla kohdallani identiteetin muodostumiseen ja oman itsen löytämiseen syvemminkin. Yhä edelleen hairahdun silloin tällöin polultani ja kuvittelen olevani jotain muuta kuin olen. Siitä seurauksena on kaapin perälle hylättyjä vaatteita, jotka tuntuivat omalta vain hetken ja sen jälkeen menettivät rakkauteni. Yritän kaikkeni ollakseni tekemättä tällaisia hutiostoksia enää nykyisin. Siksi shoppailen nykyisin listan mukaan. Minulla on siis lista vaatteista, jotka vaatekaapistani kuhunkin vuodenaikaan uupuvat. Nyt siinä lukee: tyylikäs valkoinen pitkähihainen pusero, hillitty juhlava toppi, pitkä, boheemi kukkamekko. Kun shoppailen listan mukaan, en tee hutiostoksia. 

Jos oma tyyli on hukassa, mieti, millaisissa vaatteissa viihdyt parhaiten. Millaisissa vaatteissa tunnet itsesi viehättäväksi, itsevarmaksi ja ennen kaikkea itseksesi. Ne ovat tyylisi kulmakiviä ja johdattavat sinua kohti toimivaa tyyliä.

Tyylimoga 2: pukeudut väärän mallisiin vaatteisiin. Tärkeintä on pukeutua vaatteisiin, joissa viihtyy. Fakta kuitenkin on, että kaikki mallit eivät sovi kaikille vartalotyypeille. Valitsemalla omalle vartalolle edullisen mallin, voi helposti näyttää halutessaan viisi kiloa hoikemmalta. Ja toisin päin. 

Oma kroppani on edestä katsottuna tiimalasimainen: minulla on hartioihini ja lantiooni nähden kapea vyötärö. Nuorempana pukeuduin usein silloin muodikkaisiin lantiofarkkuihin ja lantion leveimpään kohtaan päättyvään yläosaan, jossa oli madallettu vyötärö. Tämäkin oli muotia – ja todella epäedullinen malli vartalotyypilleni. Kapea vyötärö ei tietenkään näkynyt tuon asun alta, joten näytin tasapaksulta.

Nykyisin pukeudun usein vyötäröä korostaviin asuihin, kuten korkeavyötäröisiin hameisiin ja housuihin. Rakastan myös pitkiä, väljiä yläosia, kuten kimonoita ja jättineuleita. Ne eivät korosta vyötäröä, mutteivat myöskään lantiota. 

Jos et tiedä, minkälaiset vaatteet sopivat kropallesi, suosittelen ehdottomasti stailistin puoleen kääntymistä. Pukeutumisesta tulee mielekkäämpää, kun osaa korostaa parhaita puoliaan. 

Tyylimoga 3: pukeudut väärän kokoisiin (yleensä liian pieniin) vaatteisiin. Luulin tosiaan nuorempana, että näytän sitä hoikemmalta, mitä pienempiin vaatteisiin olen itseni tunkenut. Iso moga. Liian pienet vaatteet lihottavat. Lisäksi olosi on niissä luultavasti vähän epämukava. Silloin voi olla vaikea tuntea olonsa viehättäväksi ja itsevarmaksi. Kannattaa myös muistaa, että koot vaihtelevat brändeittäin ja mallistoittain ja jopa vuosittain. Itse pukeudun kokoihin XS-L, joista L on varattu neuleille. Niiden haluan olevan vähän liian isoja, koska tykkään piiloutua niiden sisään kylminä talvipäivinä. En myöskään enää ikinä osta vaatteita, joissa ei ole mukava olla. 

Tyylimoga 4: pukeudut epäedullisiin väreihin. Vaatteiden värit voivat korostaa omia värejäsi hyvällä tavalla tai saada ihosi ja hiuksesi näyttämään valjuilta ja värittömiltä. Itse näytän monissa pastelleissa naurettavalta, mustassa usein värittömältä ja harmaankalpealta ja monissa punaisissa kellertävältä. Sen sijaan valkoinen, vihreä, murrettu keltainen ja lämpimät ruskeat, kuten terrakotta, saavat ihoni ja silmäni esiin. 

Jos olet epävarma, mitkä värit sopivat sinulle, esimerkiksi täältä saa osviittaa.

 

PS. Taisin joskus varoittaa, että alan ottaa jälleen peiliselfieitä. Koska luonani ei edelleenkään asu ihanaa valokuvaajapoikaystävää, a girl's gotta do what a girl's gotta do. Koettakaa kestää. 

Kimono Filippa K, kaikki muu Zara.

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

 

Share

Kommentit

Ew (Ei varmistettu)

Avasin postauksen innoissani, koska kuvat näytti niin kutsutulta että lisää vaan peiliselfieitä pliis! :D

Vierailija (Ei varmistettu)

*kutsuvilta

Anna Vihervaarasta

Haha, niitä tulee! Päätin just, että joka viikko ansaitsee oman peiliselfiensä.:)

Kiitos tästä ja aurinkoa viikkoosi! <3

Outi k (Ei varmistettu)

Tykkään blogistani, mutta aina välillä täällä on näitä ahdistavia painojuttuja. Miksi pukeutumisen idea olisi vain näyttää pienemmältä? Tästä paistaa tosi vahvasti se, että vain pienuus ja laihuus on hyviä ja tavoiteltavia asioita. Itse kyllä pukeudun vain vaatteisiin, joista pidän enkä koskaan mieti vartalotyyppejä tai sitä kuinka painavalta näytän? Ihan vain, koska en halua vihata itseäni.

Torey
Näissä neliöissä

Mäki vähän mietin, että pitäisikö sitä pukeutua vain siten, että varmasti miellyttää muiden silmää. Jos pitää pinkistä ja se ei nyt ihan mätsää hiustenväriin, niin pitäisikö ihmisen olla käyttämättä sitä? 

Mulle joskus sanoi yksi tuttu, että lyhyiden ihmisten ei pitäisi käyttää pohjepituisia legginsejä, koska ne saa ne näyttämään entistä lyhyemmiltä. Vatut, kuljin silti sellaisissa! Viis siitä jos näytin 157 senttiäni lyhyemmältä! 

Vierailija (Ei varmistettu)

Eikö ylipäätään ole vanhanaikaista ja turhaa antaa muille ihmisille neuvoja "näin pukeudut". Kukin pukeutukoon juuri niihin väreihin, kokoihin ja malleihin kuin haluaa, miettimättä sitä, onko kyseessä "tyylimoka". Kuka nämä tyylimokat edes määrittelee? 2010-luvulla soisi, että kaikki kukat saisivat kukkia juuri sellaisina kuin haluavat. Ja miksi nainen ei saisi näyttää "tasapaksulta", vaan pitäisi korostaa kapeaa lantiota, uumaa tai mitä milloinkin. Monethan meistä myös olemme tasapaksuja, eikä sitä voi vaatteilla peittää, ja se on ihan ok.

Vierailija (Ei varmistettu)

mullekkin tuli vähän epämukava olo näistä neuvoista. Ymmärrän idean, kyllä minustakin sopivat vaatteet on tärkeä juttu mutta rivienvälistä kaikuu vähän ankea painokriittinen klangi...

Vierailija (Ei varmistettu)

Yleisiä tyylimokia ja sinulle omakohtaisia, mutta entä jos joku viihtyy vaatteissa, jotka eivät imartele omaa vartalotyyppiä ja näyttävät niissä jopa lihavammalta kuin ovat. Miksi varsinkin naisten aina oletetaan pyrkivän ideaaliin?
Minulla on esim. lempineule, joka lihottaa, mutta on mukava ja lämmin päällä ja käytän sitä mieluusti. Toinen taas tykkää vaikka hameesta, joka lyhentää jalkoja. Ja monet varmasti tykkäävät tiukoista vaatteista, vaikka he eivät niissä niin laihoilta näytäkään kuin ehkä jossakin muussa vaatteessa (jos koskaan, tiukkoja vaatteita saa käyttää myös lihavat).
Värit on toinen juttu. Entä jos vain tykkää jostakin väristä, vaikka se ei sopisikaan niin hyvin kuin joku toinen. En ole tehnyt värianalyyseja tästä syystä. :)

Minusta pahin tyylimoka on se, että miettii liikaa miltä näyttää ja ottaa pukeutumisen liian tosissaan.

Vierailija (Ei varmistettu)

Äh, musta taas tää oli tosi hyvä postaus. Iso osa ihmisistä pyrkii täyttämään länsimäiset kauneuskriteerit ja tässäpä oli opasta siihen auttamaan. Ainakin minulle hyödyllistä.

Samalla tavalla toinen haluaa vaikkapa modernin sisustuksen kattohuoneistoonsa ja toinen taas romanttisen vanhan puutalon boheemilla sisustuksella. Kullekin omansa. Anna minusta osaa hyvin neuvoa tässä yleisessä länsimaisessa kauneusihanteessa ja kertoo siitä oman makunsa ja näkemyksensä mukaan. Samalla tapaa kuin joku kertoo, että miten saada koti näyttämään ihanan boheemilta - en mäkään mene sinne sanomaan että hei en halua kuulla neuvojasi koska itse asiassa en ole kiinnostunut tästä tyylistä.

Kaikki tehköön miten haluaa! Tietty ihan hyvä herättää keskustelua tästä asiasta mutta tälle postaukselle oli kyllä paikkansa. Kiitos Anna, mä toivon lisää tällaista &lt;3

Anna Vihervaarasta

Kiitos ihana! <3 Oon itse ehkä vähän hämmentynyt siitä, millaista keskustelua tämä postaus herätti. Itse vain korostan mieluiten niitä kehoni puolia, joista pidän eniten. Se ei kuitenkaan todellakaan tarkoita, että en pitäisi lopuista. Jotenkin itse ajattelen, että parhaiden puoliensa korostaminen on tapa osoittaa rakkautta itseään ja kehoaan kohtaan. 

Ihanaa viikkoa ja kiitos tästä! <3

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.