Ladataan...

Halusin näin vuoden viimeisinä päivinä muistuttaa yhdestä asiasta. Rakkaudesta. Sitä on, olen varma siitä. Kirjoitin aiheesta pitkän tekstin, mutta lopulta pyyhin lähes kaiken pois. Yksi kysymys riittää:

Mitä toivoisit kaikkein eniten?

Vastaisitko: toivoisin rakkautta?

Jos vastaisit, todistit juuri rakkauden voiman. Jos kaiken sen jälkeen, mitä olemme kokeneet, pystymme vielä uskomaan ja toivomaan, niin varmasti olemme vahvoja ja osaamme rakastaa. Ja jos osaa rakastaa, saa rakkautta takaisin. Muistathan, että se on jo täällä, kaikkialla ympärillämme. Lumisateessa, metsään loikkivissa kauriissa, leikkivissä lapsissa, vastaan kävelevissä ihmisissä, meren aalloissa, sohvalle kiivenneissä koirissa. Rakkaus on sinussa.

Ehkä juuri tänään lähdet ulos, kävelet kaupungin katua, ja vastaan tulee joku toinen, joka myös osaa rakastaa. 

Koskaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Mutta kun rakkautta on, ja sitä on, kaikki on hyvin. 

Ihanaa uuden vuoden odotusta ja vuoden viimeisiä, murmelit!

 

Ehkä haluat lukea myös tämän: Rakkaudesta, osa tsiljoona

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Ladataan...

Me vietämme aatonaattona ennakkojoulua. Se on keksitty siksi, että aattona on vain vähän vaikea jakautua kahtia, eikä satojen kilometrien ajaminen eestaas houkuta. Teimme ennakkojoulun viime vuonnakin, ja se oli aika hauskaa.

Ennakkojouluna syödään vähän erilaisia jouluruokia. Lihat ovat kasvislihoja, eli seitan- tai tofuleikkeitä ja -kinkkua ehkä, ja lisäksi syödään jotain kivaa, mutta ei sitä, mitä siinä perinteisessä joulupöydässä tarjotaan. Kuulemma tarjolla tulee olemaan ainakin saaristolaisleipää, punajuurihomejuustovuokaa ja maa-artisokkalaatikkoa.

 

 

Lisäksi aion tehdä näitä herkkuja, jotka löysin alun perin Pinterestistä (mitä tekisinkään ilman sitä!), mutta jotka olivatkin ihanan Tuulia Talvion käsialaa: bataatticrostineita päärynällä, saksanpähkinöillä ja tuorejuustolla. Juustona voi käyttää joko vegaanista tuorejuustoa (Oatlyn maustamaton toimii) tai vuohenjuustoa. Olen kokeillut reseptin kummallakin. 

Käykää katsomassa resepti Tuulialta täältä.

Miten te vietätte joulua?

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Ladataan...

Okei, puolustaudun nyt sillä, että mennyt vuosi on ollut ehkä hieman väsyttävä. Ei mitenkään huonolla tavalla kylläkään. Pikemminkin niin, että nyt, kun se, mitä piti tänä vuonna saada aikaan, on tehty, olen nostanut kädet ylös ja siirtynyt sohvalle. (Olen kyllä sohvan lisäksi kiinnostunut kaikenlaisesta hauskasta, viinistä, brunsseista, matkoista ja sen sellaisesta, mutta mitään hyödyllistä ei huvita tehdä.) Tämä pohjustus siis jälleen uudelle sarjasuositukselle.

Katsoin Netflixistä Keskustytöt-sarjan ensimmäisen tuotantokauden kahdeksan jaksoa (Googlen mukaan niitä pitäisi olla tulossa lisää, jee!). Ihan loistava! Olen selvästi nyt erikoistunut 1920-luvun epookkisarjoihin ja huomannut samalla, että vaikka rakastan tuon aikakauden muotia, olisi ollut melko kamalaa olla nainen silloin. Siitä kertoo Keskustytöt. 

On puhelinyhtiö, jossa puheluiden yhdistämiseen tarvitaan puhelinkeskusta, ja sinne keskustyttöjä. Naisia, jotka ovat päässeet töihin, ja joille jokaiselle työ tarjoaa jonkinlaista itsenäisyyttä ja vapautta miehistä. Miehistä, joiden maailma 1920-luvun Espanja on. Naisilla ei ole oikeuksia, ja isät ja aviomiehet vetelevät heidän elämänsä naruista. Tässä maailmassa naiset ovat olemassa miehiä varten, kotia ja lapsia varten. 

Mutta se maailma on muuttumassa.

Keskustytöt, tai siis Las chicas del cable, on kiehtova kuvaus tuosta ajanjaksosta. Siinä vilisee kauniita naisia, komeita miehiä, niitä ihania vaatteita, polkkatukkia (tahdon!) ja kaikki espanjaksi. Sarja toimii siis hyvin myös kielikylpynä. 

Oletteko katsoneet?

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Pages