Ladataan...

 

On tunne, että tästä tulee hyvä kesä. Sellainen, jona tapahtuu paljon ja jonka muistot voi viedä mukanaan kauaskin. Kun elää vaan, tekee paljon ja ajattelee vähän. Yleensä se menee näes toisin päin: ajattelee paljon ja tekee vähän. Tänä kesänä keskityn tekemiseen.

 

 

 

KESÄN 2018 BUCKET LIST:

Makaa järven rannalla hyvän kirjan kanssa

Ui meressä

Ja Altaalla

Mene piknikille Suokkiin, jonnekin keskustan puistoon ja luonnon keskelle

Käy Vartiosaaressa ja Isosaaressa

Istu myöhään yöhön terassilla

Tanssi Sidewaysissa ja ehkä Flow’ssa

Nuku yö ulkona

Käy Loviisassa, Porvoossa ja Hangossa

Osallistu puutarhajuhliin (laitan toivoni sinuun, E)

Leivo raparperipiirakka

Syö jätskitötterö(itä) ulkona

Järjestä parvekebileet

Katso ulkoilmaleffaa

Juo samalla viiniä

 

Eipä siihen paljon muuta tarvita, kesään.

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Ladataan...

Kaikki on niin kaunista ja niin vihreää, etten malta olla sisällä lainkaan. Kävelemme koirien kanssa pitkiä lenkkejä, pysähtelemme ihastelemaan vähän kaikenlaista, koirat tonkivat maata ja syövät multaa, kaivan kameran repusta ja kuvaan kahdennenkymmennentoisen kuvan kukkivasta tuomesta. 

Olen niitä ihmisiä, jotka ihan rehellisesti tulevat onnelliseksi kukista. Siksi kai kotikin muistuttaa viidakkoa, ja hankintalistallani on vaikka mitä uusia kasveja. 

Tällä hetkellä makuuhuone tarvitsisi niitä lisää. Siellä on vain kituva palmu (en ymmärrä, mitä teen väärin, koska olohuoneen samanlaisella menee lujaa) ja pari kaktuksentapaista. Ajattelen isoja orkideoja ikkanalaudalle ja ehkä jotain jännää päätyseinälle. 

Lakanoissa kasvaa lehtiä, mutta muuten huone on liian valkoinen, vähän tylsä. Enkä usko olevani tylsä, paljon muuta voin olla, mutta sitä tuskin. Siksi ei kotinikaan kuulu olla. Mietin, maalaisinko hennon vihreällä, tummanvihreällä vai repäisisinkö ja elvyttäisin rakkauteni tapetteihin. Niihin sellaisiin vähän romanttisiin, vanhoihin taloihin sopiviin, mutta miksei uuteenkin. Mielessäni on William Morris ja Designer's Guild, ehkä Boråstapeterkin.

Juon joka päivä viherpirtelön, onnistuin viimein tekemään siitä tavan. Se valmistuu parissa minuutissa, ei siitä tavasta muuten mitään tulisi. Näin se syntyy:

1 banaani

iso kourallinen jotain salaattia

1 mitallinen Foodinin viherjauhetta *

Jos oikein innostun, lisään puolikkaan avokadon

Ja tietenkin vettä.

 

 

*saatu, kiitos!

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Ladataan...

Olen istunut lukemattomia tunteja parvekkeella, nauttinut lämmöstä, katsellut lakastuvia kirsikankukkia ja miettinyt kaiken väliaikaisuutta, kävellyt koirien kanssa varjoisia metsäpolkuja, haistellut merta, kukkivia tuomia ja kuuman maan tuoksua. Se tuoksuu ihan omanlaiselleen, kesäinen metsä, oletteko huomanneet?

Mennyt huhti-toukokuu on ollut kiireisempi kuin mikään hetki pitkiin aikoihin. Vielä viimeinen kouluraportti, ja sitten se olisi siinä. Sitten ei tarvitse enää joka hetki kantaa sitä painoa hartioillaan, sitä joka tulee kaikista niistä asioista, jotka pitäisi tehdä. Ehkä sitten saan taas luovuuteni takaisin, se on ollut hukassa. Olisi ihana kirjoittaa taas tarinoita, olisi ihana, jos päähän virtaisi kirkkaita ajatuksia, jotain pakottamatonta.

Haastattelin amerikkalaista onnellisuusgurua. Hän meditoi joka päivä. Seuraavana aamuna latasin Headspacen – taas. Josko se nyt pääsisi pysyväksi osaksi elämääni.

Ehkä joogakin auttaa. Yritän lisätä sitä taas elämääni. Olen liian pitkään mennyt vain yhdellä viikkotunnilla, se on liian vähän. Hartioita kiristää, ja päätäkin. Kävin BohOm-joogasalilla, keskityin juurtumaan maahan ja kasvattamaan siivet selkääni. Muistin taas, miten hengitetään syvään. 

Joka toinen päivä tekee mieli vihreää, salaatteja ja smoothiekulhoja. Seuraavana tahdon kuohuvaa ja suolaista ruokaa. Well, sellaista on kesä, ja elämä. Muuttuvaista.

 

PS. Meillä on Nanan kanssa uusi harrastus: viikoittainen peiliselfie.

 

Ylempi kuva: huppari H&M, farkut Bik Bok

Alempi kuva: Kimono Free People, farkut Levi’s.

Pages