Ladataan...

Huomenta murmelit!

Tein viikonloppuna ovikranssin puolukanvarvuista ja kävyistä. Tämä kranssi on tosi helppo ja nopea tehdä, tarvitset vain puolikkaan ämpärillisen puolukanvarpuja, kymmenisen käpyä, puutarhassa käytettävää vihreää rautalankaa ja sakset.

1. Sido ensin varvut rautalangalla nipuiksi ja tee sitten suurimmasta osasta nippuja ympyrä sitomalla ne kiinni toisiinsa langalla. Jätä muutama nippu yli.

2. Kun ympyrä on valmis, sido loput niput siihen kiinni niin, että ympyrän sidoskohdat jäävät piiloon. 

3. Sido sen jälkeen kävyt kiinni kranssiin niin, että lanka kulkee kranssia vasten jäävien väkästen läpi. Näin lanka ei jää näkyviin.

4. Tee lopuksi langasta ripustuslenkki.

Aurinkoa ja kivoja askartelutuokioita!

Share
Ladataan...

Ladataan...

Viime viikko oli kaunis, luonto leiskui vielä värikkäänä, mutta tänä aamuna tuntui, että suurin osa puista oli jo tiputtanut lehtensä. Ne makasivat maassa ruskeina, valkean kuuran kuorruttamina. Tekisi mieli laittaa jo talvivalot ulos, mutta lupasin itselleni, että teen sen vasta marraskuussa. On jotain kivaa, mitä odottaa, vaikka illat pimenevät ja luonto menettää värinsä.

Viime viikolla juhlittiin Silkkitassun synttäreitä. Siitä on lähes neljä vuotta, kun meille muutti pieni mustavalkoinen karvapallo, teki pesän sängyn alle, järsi sähköjohdon poikki ja kaatoi kuusen, oli joulukuu. Ulkona otus huvitteli jahtaamalla lumihiutaleita ja leikkimällä köydenvetoa hihnallaan. Heijastinliivin se pisti palasiksi ensi töikseen.

Nyt neljä vuotta myöhemmin meillä asuu lempeä bordercollie. Se roikkuu edelleen hihnassa sille päälle sattuessaan, kuvittelee olevansa suuri oravanmetsästäjä ja rakastaa metsälenkkejä sekä kaikkea, mikä lentää: keppi, pallo, frisbee. You name it. Kotona se tulee viereen sohvalle, painaa pään syliin ja odottaa rapsutuksia.

Yksi neulomisprojekti päättyi ja toinen alkoi, lankakorissa on monta kerää puikkoja odottamassa. Uusia pyyhkeitäkin löytyi ja olkkariin Annon matto. Annolla on muuten ihan hurjasti kivoja mattoja, voisin ottaa niistä kotiin aika monta muutakin.

Ulkona on paistanut tänään ihana pakkasaurinko, antakoon se energiaa viikkoon!

 

Share

Ladataan...

Olen käyttänyt pääasiassa luonnonkosmetiikkaa nyt puolisentoista vuotta. Kun jokin vanha tuotteeni loppuu, ostan tilalle luonnonversion, eli jossain vaiheessa meikkipussistani ja kylppärinkaapista ei muuta enää löydykään. 

Ajattelen kosmetiikasta oikeastaan aika pitkälle samalla tavalla kuin ruoastakin. Haluan, että se on mahdollisimman luonnollista ja tiedän, mitä siinä on, mistä purnukan sisältö oikeasti tulee, ja miten se vaikuttaa maailmaan. Tahdon sen tekevän minulle hyvää ja olevan mahdollisimman eettistä ja ekologista. En kuitenkaan usko ehdottomuuksiin, enkä jaksa nipottaa ihan pienistä. Niinpä, jos en löydä paloautonpunaista luonnonkosmetiikkahuulipunaa ja tunnun ehdottomasti tarvitsevan sellaisen, ostan tavallisen vaihtoehdon. Ihan samoin syön silloin tällöin riistaa, jos sitä minulle jossain tarjotaan, tai korvaan smoothien jätskillä, kun kerran tekee mieli. Minusta tärkeintä on se, mitä tekee usein ja miltä se saa olon tuntumaan.

Tämän puolentoista vuoden aikana olen ehtinyt kokeilla aika montaa luonnonkosmetiikkamerkkiä, joista pari on jo ansainnut pysyvän paikan elämässäni. 

Madaralla on hyviä kosteusvoiteita ja minun luonnonlaineileville hiuksilleni sopiva shampoo ja hoitoaine. Lisäksi tuotteet tulevat kauniissa paketeissa, mikä ei ole luonnonkosmetiikan ollessa kyseessä valitettavasti mikään sääntö.

Mia Höydön voiteet ovat aivan ihania.

Weledan suihkugeelit ovat kylppärin vakiokalustoa.

Honoré des Présin Vamp â NY taas uusin tuoksurakkauteni, josta ei hevillä enää luopuisi. Ja ah-mikä-pakkaus: ajatuksilla höystetty lattemuki.

Seuraavaksi kokeiluun menee Suomeen nyt lokakuussa rantautunut ranskalainen Cattier, jonka tuotteissa käytetään muun muassa luonnonsavea.

Käyttääkö teistä kukaan luonnonkosmetiikkaa ja onko teillä suosikkituotteita?

Share

Pages