Ladataan...

 

 

”In religion we call it spirits. In science we call it energy. In the streets we call it vibes. All I'm saying is...trust it.”

Oletteko koskaan sanoneet: Mä tiesin tän kyllä, mutten tahtonut uskoa sitä...

Tämä menee ehkä vähän (tai paljon) hörhöilyksi, mutta silläkin uhalla: minusta tuntuu, että sisäinen ääneni on välillä aika paljon paremmin yhteydessä universumiin kuin tietoinen minäni. Se tietoinen minä kun saattaa väkisin puskea sinne, minne se on päättänyt mennä. Ihan sama, vaikka eteneminen olisi kuinka tahmeaa.

Sisäinen viisaus sen sijaan varoittaa tahmeudella, että tuo ei nyt ehkä ole mikään kuningasidea. Ja tahmeus ja vaikeus eivät muuten ole samoja asioita. En usko, että kaiken kuuluu olla helppoa. Mutta tahmeus ikään kuin haalistaa maailman värit. 

Hyvä energia tuntuu kirkkaalta, varmalta, värikkäältä, innostukselta. Tiedättekö, mitä tarkoitan?

No, viimeksi kun päädyin jälleen sanomaan: Mä tiesin tän kyllä..., päätin kuunnella jatkossa paremmin. Jos jokin energia on pielessä, se on. Ja siihen suuntaan ei silloin kannata mennä.

Luota vaistoon, nainen. Seuraa sitä hyvää energiaa, jooko?

Kunhan muistuttelen, itselleni lähinnä. 

 

Lue myös:

Mitä sanoisit tyttärellesi? 

Etsikää minua puutarhasta tai Italiasta

You can still turn around

Bloglovin, Facebook, Instagram

Share

Ladataan...

 

Aloitetaan tunnustuksella: meikkipohja ei ole meikkini ykkösasia, eikä edes toka tai kolmas. Minua on siunattu helppohoitoisella iholla, jossa harvoin on isoja epäpuhtauksia tai muuta pulmaa. Käytän meikkipohjaa pääasiassa tasoittamaan ihoni väriä, hillitsemään kiiltoa ja suojaamaan. Kesällä meikkivoide suojaa auringolta, talvella pakkaselta.

Suosin aika kevyttä pohjameikkiä ja kesällä käytän usein vain puuteria (joo tiedän, ettei se ole muodissa). Puuteri pitää ihoni mattapintaisena, ja sellaisena tykkään siitä enemmän. Ihan sama, miten trendikästä kuultaminen olisi. 

Talvella puuteri ei riitä, sillä se tuntuu liian kuivalta talvi-ihoani vasten. Vaikka ihoni on yleensä aika ongelmaton, sen pintaa kiristelee tähän vuodenaikaan aina vähän. Siksikin tarvitsen nyt myös meikkivoidetta.

Kokeilin muutamia luonnonkosmetiikkameikkipohjia. Jokainen kuvaan päässeistä oli omalla tavallaan tosi hyvä. Kirjoitin jokaisen perään myös käyttämäni sävyn, jos jollain teillä on samanlainen vaalea, mutta oliviin vivahtava iho.

1. Ohuehkot meikkivoiteet: Dr. Hauschkan Foundation 02, Zuiin Flora Liquid Foundation Natural Bisque, Inikan Certified Organic BB Cream Foundation Nude.

Minusta on ennen tuntunut, että moni luomimeikkivoide ei oikein levity. Näistä jokainen levittyy ja sulautuu ihoon kauniisti ja huomaamattomasti. Kaikista tulee erittäin luonnollinen lopputulos ja ihon sävy tasoittuu. Zuii on paksuin, Inika ohuin.

2. Puuterimaiset meikkipohjat: Everyday Mineralsin Base Medium 4N, Boho Green Revolutionin Mineral Compact Powder. Nämä molemmat peittävät aika hyvin ja jättävät ihon mattapintaiseksi. Kesällä pärjäisin hyvin kummalla tahansa. Bohon tuote on muuten suosikkini näistä kaikista ja maksaa roposia. Nyt talvella käytän sitä ohuen meikkivoiteen päälle.

3. Peittävät meikkipohjat: Alima Puren Satin Matte Foundation Olive 2 ja Kjaer Weisin Silken. Silloin kun ihoni voi hyvin, nämä ovat liian paksuja makuuni. Mutta ongelmatilanteessa ne ovat lyömättömiä. Olin juuri flunssassa ja huulten ja nenän välinen alue ihostani rohtuu silloin aina aivan kamalan näköiseksi. Kjaer Weis pelasti tilanteen, ja kehtasin lähteä ulos kodistani. Alima Pure peittää myös tosi hyvin. Kjaer Weisilla peittyvät myös finnit, sillä sitä on helppo levittää täsmänä sormin.

Onko teillä luomumeikkivoidesuosikkeja (kääk, mikä sanahirviö!)?

Useimmat meikkipohjista saatu testiin blogin kautta.

 

Lue myös:

Luomupunat testissä

5 ihonhoitotuotetta, joista en luovu

Kerro, kerro kuvastin

Bloglovin, Facebook, Instagram

Share

Ladataan...

 

Kotonani asuu kaksi elämäntaidonvalmentajaa. He pitävät huolen, että liikun tarpeeksi, ja muistuttavat, että minua tarvitaan. Lisäksi he jakelevat henkisiä opetuksia:

1. Sano kyllä uusille asioille. Epämukavuusalueella ne taiat tapahtuvat.

2. Ala tykätä aamuista. Ja maanantaista. Uusi päivä on mahdollisuus, eikä sitä suoda kaikille. 

3. Ole ystävällinen. Ja jos vihastut, sekin on ok. Kosketa vain hellästi kuonolla jälkeenpäin, pyydä anteeksi, älä jää vihaan roikkumaan.

4. Mene luontoon (Kaivaria ei lasketa.) Kuuntele lintuja, haistele metsän tuoksua, katsele merta. Mieli rauhoittuu, ja huolet häipyvät.

5. Elä tässä. Ei ole muuta kuin nyt. Ota siitä kaikki irti.

6. Ota päikkärit.

7. Ole lähellä. Jos olet allapäin, läheisyys lohduttaa. Ei tarvitse sanoa mitään, riittää, kun joku on siinä ja välittää.

8. Muista, että olet arvokas. Jokaisella on omat viirauksensa. Yksi haukkuu postinkantajaa, toinen jahtaa pyöriä, kolmas jännittää uusia ihmisiä. Jokainen on silti arvokas ja rakastetteva. Ihan sellaisenaan.

 

Lue myös:

Kuva hyvästä elämästä

Courage, my dear

Hus pois, perfektionisti

Bloglovin, Facebook, Instagram

Share

Pages