Ladataan...

Olen lähivuosina alkanut pukeutujaksi, jollaista olisin nuorempana kuvaillut äärettömän tylsäksi.

Kaapistani löytyi ennen vähintään kymmenen värikästä, kuviollista mekkoa – eikä yhtään niiden lämmikkeeksi sopivaa villatakkia. Siellä oli kauheasti kaikkea ihanaa, mutta vaatevarastoni ei oikein toiminut.

Tiedätte ehkä ne aamut, kun mikään ei näytä hyvältä, olet jo myöhässä ja päädyt lähtemään kotoa jossain ihan väärässä yhdistelmässä ja tunnet olosi koko päivän vähän oudoksi? Tai ehkä se olen vain minä.

Niin tai näin, niitä aamuja oli usein

 

 

Mutta nuo tilanteet ovat kuulkaa historiaa! Suunnilleen kaikki talven vaateongelmani on ratkaissut kuvien asu tai jokin versio siitä. Elämääni helpottaa valtavasti, että tiedän näyttäväni hyvältä, mitä päivä tuokin tullessaan, kunhan valitsen rekiltä seuraavat asiat:

 

- mustat nilkkurit

- leveät mustat housut / mustat pillifarkut / mustan röyhelöhameen

- mustan tai valkoisen laskeutuvan yläosan pitsillä tai ilman

- ison neuletakin, joita omistan roosana, tummanvihreänä ja keltaisena (jos et tykkää väreistä, niin vaihda vain mustaan, valkoiseen, beigeen tai harmaaseen)

 

Se siitä. Yksinkertaisempaa ei kai voi edes olla?

Tällä tyylillä en välttämättä ole se päivän jännittävimmin pukeutunut ihminen. Mutta en myöskään ole se, jolle tuli aamulla vaatekriisi.

 

 

Kuvat Satu Nyström

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Share

Ladataan...

Hei murmelit, ihmeellistä vuotta 2018!

Moni kai lupaa tähän aikaan tehdä parannuksia elämäänsä. Syödä terveellisemmin, liikkua enemmän sun muuta sellaista. Ihan hyviä juttuja nuo, mutta minä en lupaa mitään sinne päinkään. Lupaan ihan vain tehdä tästä vuodesta ihmeellisen ja lisätä jokaiseen päivään edes ripauksen luksusta. Näin se tapahtuu:

 

 

KAHVI. Olen nyt melkein pari vuotta keittänyt kahvini mutteripannulla ja lämmittänyt sen seuraksi kermaista kauramaitoa. Maistuu todella erilaiselta kuin perusaamukahvi, voin luvata. Lupaus 1: juo vain hyvää kahvia. 

 

KOTIASU. Olen aina ollut vähän ymmälläni ajatuksesta, että kotona (tai mökillä ynnä muissa sellaisissa paikoissa) pukeudutaan vanhoihin verkkareihin ja hengaillaan tukka takussa. Miksi ihmeessä? Elämä tuntuu kotonakin aika paljon hurmaavammalta, jos yllä on jotain kaunista. Silkkipyjamaa en viitsi enää edes mainita, mutta miten olisi kaunis aamutakki tai samettiverkkarit tai vaikka vain mustat legginsit ja pitkä, pehmoinen neuletakki? Lupaus 2: pidä vain nättejä kotiasuja.

 

RUOKA on osa kaunista elämääni. Yritän pysähtyä sen äärelle ja keskittyä siihen. Arvostaa sitä ja asetella sen kauniisti. Syödä niitä makuja, joista nautin ja ruokaa, joka oikeasti ravitsee minua (plus välillä croisantteja ja hillotoasteja, koska eihän ilman niitä elämä ole hyvää). Suosikkiaamiaiseni on avokadoleipä. Se tekee ihan tavallisesta arkiaamusta vähän paremman, samoin kuin se mutteripannulla keitetty kauralatte. Lupaus 3: syö hyvin. 

 

 

TEKSTIILIT. Edellisessä elämässäni lentoemäntänä yövyin työmatkoilla hienoissa hotelleissa. Se ei ole niin glamöröösiä kuin miltä kuulostaa, siltä yleensä valvoin ne yöt. Hotellien sänkyjä kuitenkin rakastin ja halusin kotiin samanlaisen muhkeuden. Sen saavuttamiseen tarvitaan jättityynyjä eli huomattavasti normaalia tyynykokoa suurempia yksilöitä. Tavallisilla littatyynyillä on turha kuvitellakaan luovansa kotiin hotellitunnelmaa.  

Hotellien lakanat ovat useimmiten hienoa (ja kallista) pitkäkuituista puuvillaa, ja lisäksi ne mankeloidaan. Minua ei haittaisi, jos joku tahtoisi mankeloida lakanani, mutta itse olen moiseen liian laiska. Siksi olen korvannut egyptiläisen puuvillan pellavalla. Pellavalakanat tuntuvat pehmeiltä ihoa vasten ja näyttävät kivan rouheilta. Niitä ei myöskään tarvitse silittää, koska pellavan kuuluu olla vähän ryppyistä. Täydellinen keksintö!

Paksu, eettinen villamatto on pehmeä jalkojen alla. Perinteinen marokkolainen Beni Ouarain -matto kestää sukupolvelta toiselle, ja sen tekijä saa kunnon korvauksen. On aika ihana omistaa jotain näin kaunista.

Uuteen kotiini onkin tulossa enemmän juuri tätä henkeä, vaivatonta, eleetöntä luksusta.

Lupaus 4: hanki luonnonmateriaaleista valmistettuja tekstiilejä, jotka muistuttavat hotelleista ja kaukaisista maista. 

 

VALAISTUS. Kodin tunnelma muuttuu toiseksi, kun sammuttaa kattovalon ja vaihtaa epäsuoraan valaistukseen. Asettele eri puolille kotia tunnelmavalaisimia, valoköynnöksiä ja kynttilöitä. Lupaus 5: sammuta kattovalo.

 

 

KUKAT. Okei, ette tarvitse minua kertomaan tätä, mutta ihminen kaipaa luontoa ympärilleen, tiedosti sen tai ei. Kasvit kaunistavat kotia, rauhoittavat mieltä ja kosteuttavat ilmaa.

Päätin kauan sitten, että kotonani on aina tuoreita kukkia. Ne ovat pientä ylellisyyttä, ja uusi kukkakimppu tekee minut aina iloiseksi. Kesällä kukat voi myös kerätä ulkoa, jos budjetti on tiukka.

Leikkokukkien lisäksi täällä pitää majaa iso valikoima viherkasveja. Ne ovat seurallisia olentoja ja viihtyvät lähekkäin. Silloin ne luovat ympärilleen oman mikroilmaston ja voivat paremmin. Kasvien suhteen enemmän on siis enemmän. Lupaus 6: tuo luonto sisään.  

 

 

TUOKSU. Tuoksut kantavat mukanaan muistoja ja luovat tunnelmia. Minulla on kaksi suosikkituoksua, joista toista käytän päivällä ja toista juhlissa tai muuten vain iltaisin (joskus myös päivällä, jos päivä tarvtsee erityistä hohtoa). Tuoksumakuni ei ole ihan perinteinen, tykkään jännittävistä, tummista, hieman maskuliinisistakin tuoksuista. Molemmat tuoksuni ovat nenääni jollain tavalla mystisiä ja ylellisiä, ja varsinkin iltatuoksuni Chanelin Misia on hieman erikoinen. Itse rakastan sitä, mutta se ei varmasti ole tuoksu, jonka jokainen valitsisi ylleen. Sillä ei ole väliä, sillä tuoksuissa (kuten kaikessa muussakin) kannattaa valita se, jossa itse tuntee olonsa ihanaksi. Lupaus 7: tuoksu ihanalle.

 

 

VAATTEET. Kun olen pukeutunut asuun, jonka tunnen omakseni, kaikki muukin tuntuu vähän helpommalta. Ja päin vastoin. Huonot asupäivät yritän välttää valitsemalla vaatteet illalla valmiiksi. Niin ei tule aamukiireessä vedettyä ylle outoa yhdistelmää tai asua, josta ei oikein tykkää.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvostan mukavuutta, väljyyttä ja luonnonmateriaaleja. Olo ei ole mukava vaatteissa, jotka eivät näytä minulta, kiristävät tai ovat niin hankalia, että niitä joutuu miettimään. Haluan unohtaa vaatteet, jotka ovat ylläni. Se on minulle luksusta. 

Tavoitteeni on, että minulla olisi pelkkiä lempivaatteita. Arvostan niitä, joten hoidan niitä hyvin. Suojaan kengät, korjaan reiät, harjaan nukan pois kashmirkammalla. Lupaus 8: pukeudu vain lempivaatteisiisi.

 

 

AROMATERAPIA. Olin ennen joulua joogasalillani ja sanoin ohjaajalleni, että vähän väsyttää tämä jatkuva pimeys. Hän käski sulkea silmät ja katosi jonnekin. Palatessaan hän sanoi: haista. Mistä tuoksusta pidät eniten? Hän käytti nenäni alla ehkä kymmenen tuoksua, joiden joukosta valitsin sen yhden, jota siinä hetkessä eniten tarvitsin. Se oli Frantsilan Eukalyptus -eteerinen öljy, joka piristää ja raikastaa. Vuoden ensimmäinen ostokseni olkoon tuoksulyhty, joka levittää eukalyptuksen aromin koko kotiini.

Aamulla olen jo vuosia sipaissut ranteisiini Frantsilan aamuöljyä. Jos illalla on levoton olo, suihkautan vuodevaatteisiin rauhoittavaa iltatuoksua. Lupaus 9: herättele mielentiloja tuoksuilla.

 

 

ASTIAT. Juon kaiken vedestä kahviin koristeellisista laseista, syön ruokani kauniilta lautasilta, keräilen vanhoja, kauniita aterimia. Koska miksipä en? Lupaus 10: tee arkisetkin asiat mahdollisimman kauniisti.

 

Kaunista, taianomaista vuotta! Kiitos, kun olette siellä.

 

Kuva minusta: Satu Nyström

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Share

Ladataan...

Joulukuu herättää minussa vähän ristiriitaisia tunteita. Toisaalta se tuntuu yllättävän kivalta, tunnelmalliselta. Sitä tunnetta olen kaivannut monena menneenä joulukuuna. Olen yrittänyt tavoittaa joulun taikaa ja tuntenut vain kiirettä ja tyhjyyttä. Joulun suhteen siis, en elämän. Tänä vuonna tuntuu toiselta, hieman maagiselta, pimeys kietoutuu ympärille ja siellä täällä vilkkuu valoja. Keskitalven juhla, valon juhla. 

Samaan aikaan pimeys on saanut minusta otteen. Haluaisin vetäytyä talviunille kuin karhu konsanaan ja heräillä helmikuussa kantohankiin ja kirpeisiin aurinkoisiin pakkaspäiviin. Tämä on tunne, jonka koen joka vuosi tähän aikaan. Pimeys ja jatkuva matalapaine ovat minulle vaikeita kestää, olen auringon lapsi.

Tänä vuonna jokin on kuitenkin erilailla. Syytän taas joogaa. Hyväksyn, että energiatasoni on heikompi kuin muina vuodenaikoina, ja annan sen olla. Entisaikaan ihmiset kai nukkuivat auringon mukaan. Se tuntuu jokseenkin järkevältä idealta näin joulukuun keskellä.

Joulukuun teemani onkin pysähtyminen. Paketoin vuoden mielessäni, päästän siitä vähitellen irti. Annan joidenkin asioiden mennä sen mukana, jotain otan mukaani. Nyt ei ole uuden aika, suunnitelmat odottakoon ensi vuotta ja uutta energiaa. 

Kun katselee vastaantulijoita, näkee paljon mustaa ja harmaata. Minulle talvi ei kuitenkaan ole väritöntä aikaa, vaikken olekaan voimakkaimmillani. Juuri nyt tarvitsen entistä enemmän ylleni jotain kaunista. Siksi piiloudun pörrötakkiin, siinä on hyvä olla, tuntuu, että se suojaa vähän kaikelta. Viininpunainen lierihattu korvaa pipon, siinä tunnen itseni astetta puetummaksi. Hatut. Mikä ihana idea!

Mitä teille kuuluu?

takki Samsoe & Samsoe, hattu second hand, villapaita Hollannista ja vanha, hame Lindex, kengät Zio

Kuva Sari Kilpiäinen

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Share

Pages