Ladataan...

Aloin pari vuotta sitten miettiä, että voisinko vaihtaa antiperspirantin alumiinittomaan deodoranttiin. Jos ero ei ole teille tuttu, niin antiperspirantin toiminta perustuu  alumiininkloorihydraattiin. Se on aine, joka tunnetaan paremmin alumiinina, ja se estää hikirauhasten toiminnan. Siksi kainalot pysyvät kuivina. Alumiinittomat deodorantit eivät estä hikoilua. Niissä on usein ruokasoodaa ja eteerisiä öljyjä, jotka poistavat hien hajun. 

Alumiinikloorihydraatti on jo pitkään kuulostanut mielestäni hyvin epäilyttävältä aineelta, varsinkin, kun alumiinista puhutaan rintasyövän yhteydessä. Tutkimuksissa ei ole löydetty yhteyttä näiden kahden välillä, mutta se mietityttää silti. Onko tämä ihan tarpeellista, muokata kehon toimintoja näin?

Kaiken lisäksi minulla on kaksi ystävää, jotka eivät  ole koskaan käyttäneet antiperspiranttia tai deodoranttia, edes alumiinitonta luomuversiota. Kumpikaan ei haise pahalle, ei millekään. Olisiko niin, että he eivät ole tottuneet deodoranttiin? Väitetään nimittäin myös, että alumiiniton deodorantti toimii, kunhan siihen tottuu. 

Aloin miettiä asiaa. Mitä jos alumiinidödö ei olekaan pakollinen tuote, vaan olen vain totuttanut itseni siihen?

Testaamalla se selviää. Olen kokeillut parin vuoden aikana varmaan kymmentä eri luomudödöä tutusta ja turvallisesta Dr. Hauschkasta ylelliseen Fineen, päättänyt heivata alumiinia sisältävät antiperspirantit roskikseen – ja nöyrtynyt sitten kuuman päivän tai hikiliikunnan jälkeen ostamaan Nivean tai Rexonan lähikaupan hyllyltä. 

Kokeilujeni seurauksena olin pitkään sitä mieltä, että luonnonkosmetiikan deodorantit toimivat vain viileällä säällä ja silloinkin vähän varauksella. Kunnes viime kesänä jotain sitten tapahtui. 

Tanssin kokonaiset festarit helteessä kainaloissani luomudödöä.

Joogasin hikisellä flow- ja astangatunnilla kainaloissani luomudödöä. 

Juoksin lenkkejä kainaloissani luomudödöä.

En haissut pahalle. 

Syyskuussa matkustin Lissaboniin, ja siellä oli niin lämmin, etten uskaltanut luottaa alumiinittomaan deodoranttiin. En siis edes antanut sille mahdollisuutta, vaan käytin viikon verran Niveaa. Palattuani Suomeen vaihdoin takaisin luomuun. Viikon tai pari kainaloni kostuivat, sitten se loppui. Luomudödö toimi jälleen.

En osaa selittää tätä ilmiötä millään muulla kuin sillä, että keho tosiaan tottuu alumiinittomaan deodoranttiin. Siihen menee aikaa, ja joudut ensin kärsimään märistä kainaloista ja pitämään synteettistä antiperspiranttia varmuuden vuoksi mukana. Mutta se tottuu.

 

 

Kylppärinkaapissani on edelleen Nivea, ihan just in case. Minulla on nimittäin vieläkin päiviä, joina tarvitsen luomudödöä vahvempaa ainetta. Kova stressi, hyvin huonot unet tai nopea vaihdos lämpimään ilmanalaan saavat minut hikoilemaan enemmän. Mutta 90 prosenttia ajasta Lovefreshin Lavender Tea Tree riittää. Se onkin suosikkini kaikista kokeilemistani luomudödöistä. Toinen ihana on edellä mainittu Fine, mutta en ole ihastunut sen levitystekniikkaan. Se siis levitetään pienellä lastalla tai sormin. Henkilökohtaisesti pidän enemmän puikkomaisesta pakkauksesta.

Mietin, että tottuisikohan kehoni myös elämään ilman deodoranttia. Niihin kokeiluihin en kuitenkaan ole vielä valmis, ajatuskin hikoiluttaa. 

Käytättekö te luomudödöjä?

 

Kuva minusta: Saara Helkala. Eikö muuten ole ihana kimono? Sekin on second hand, sain sen Saaralta. <3

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Share

Ladataan...

Sinä iltana kävimme baarissa, joka piti vain tietää. Se oli ihan tavallisen oven takana. Soitimme kelloa, ja ovi aukesi. Kuin museo, jostain siirtomaa-ajalta ehkä, ehkä joltain toiselta. Vaikea sanoa enää, kun en kuvannut, olihan hämärää. Söin siellä juustovoileivän, koska aiemmin olin syönyt vain puolikkaan pitsan. Näköjään se ei riittänyt, kun välissä kävimme toisessa baarissa, joiden samettinojatuolit olisin halunnut viedä kotiin ja jossa oli hyvää sangriaa. 

Ennen näitä sattumuksia otin muutaman kuvan. Aurinko oli juuri laskemassa, oli sellainen jännä hämy, joka syntyy päivän viimeisistä säteistä. Ylläni oli punainen mekko, jonka olin saanut samana päivänä, kun ystäväni kaivoi kirppikselle menevien vaatteiden säkkiä. 

- Täällä on kämppiksen punainen mekko, tykkäisitkö sä tästä, näyttää jotenkin sulta?

Tykkäsin. Se on ihana, ehkä vähän lyhyt, koska ystävän kämppis on minua päätä lyhempi. Mutta ei haittaa. Olen käyttänyt tuota mekkoa enemmän kuin mitään vaatetta lähiaikoina sitä vaaleanpunaista tyllihametta lukuun ottamatta. Suomessa olen jo vaihtanut tennarit mustiin nilkkureihin ja lisännyt mekon ja takin väliin pitkän harmaan villatakin, sen, jonka neuloin joskus muinoin itse. 

Jotkut vaatteet vain tuntuvat omilta. Tämä mekko tuntuu. 

 

BLOGLOVIN, FACEBOOK, INSTAGRAM

Kuvat minusta: Saara Helkala

Share

Ladataan...

Yhteistyössä Tauko

Tunnetteko te Taukon? Se on suomalainen, eettinen ja ekologinen vaatemerkki, jonka vaatteet tehdään kierrätetyistä kankaista. Aika ihanaa, eikö? Juuri tällaisia brändejä toivoisin maailmaan lisää. 

Sain valita Taukon AW 17/18 mallistosta pari mieleistäni vaatetta. Päädyin paitaan nimeltä Kulma ja housuihin nimeltä Kartta. Molemmat on valmistettu 100 prosenttisesti kierrätetystä materiaalista ja ovat vegaanisia. Vaatteet valmistetaan Suomessa, Virossa, Saksassa ja Puolassa.

Ihastuin näiden ylläni olevien vaatteiden eleettömyyteen ja istuvuuteen. Nuo housut sopivat kropalleni ihan täydellisesti (olisi pitänyt ehkä kuvata takaakin). Ne ovat oikeasti täyspitkät, mutta käärin lahkeet tuollaiseen trendimittaan, kun nyt vielä säiden puolesta voi. Paidan kangas taas on ihanan pehmoinen mutta silti jämäkkä. Se ei ole tasaisen valkoinen, vaan pinnassa on pientä ruudukkoa. 

Tämä on juuri sellainen asu, jonka voi laittaa minä päivänä tahansa. Eri tavoin asustettuna se toimii yhtä hyvin töissä kuin vapaalla.

Tykkään asuissani kontrasteista, sillä ne tekevät kokonaisuudesta kiinnostavan. En esimerkiksi ikinä laita siistin asun kanssa kauhean huoliteltua kampausta. Mielestä tuollainen pörheä rento hiustyyli tuo kivaa elävyyttä yksinkertaiseen ja tyylikkääseen asuun. Kuontalollani kyseisen kampauksen toteuttaminen on myös hyvin vaivatonta: herää aamulla, äläkä tee hiuksille mitään. 

Onko Tauko teille tuttu?

PS Pääsitte varmaan ekaa kertaa tämän blogin historiassa kurkistamaan työpaikalleni! Noilla sohvilla ja tuon takkatulen ääressä istun usein. 

 

BLOGLOVIN, FACEBOOK, INSTAGRAM

 

Vaatteet Tauko, Kengät Zio, koru Berliinistä, kalenteri Papershop.

Kuvat Sari Kilpiäinen

Share

Pages