Ladataan...

 

 

 

Shoppailulakkoa on takana kaksi viikkoa. Tuntuu, että kaapistani löytyy ehtymätön virta uusia asuyhdistelmiä. Se mietityttää. 

Olen usein toivonut, että olisin ihminen, joka tahtoisi aina pukeutua samalla lailla. Se helpottaisi elämää. En kuitenkaan ole sitä tyyppiä. Toisena päivänä pidän väreistä ja toisena kelpuutan ylleni vain mustaa. Olen kuitenkin jo nyt huomannut, että tämä vaatekaapin läpikäyminen auttaa selkiyttämään, minkälaisista vaatteista noin yleisesti ottaen pidän. Toki luulin olevani siitä ihan kartalla, mutten ehkä olekaan, täysin ainakaan. 

Neutraaleissa väreissä on aina helppo olla, ja vaaleat farkut ovat selvästi kesägarderobini korvaamaton tukipilari. Nyt on tosin niin kuuma, ettei farkkuja voi ajatellakaan. 

Musta haalari on sekin luottovaatteeni. Yritin vähän korjailla sitä, jotta voisin käyttää sitä myös pelkästään, mutta ei oikein toiminut. Se vaatii alleen tai päälleen toisen yläosan, se on niin venynyt.

Käytän kesällä 99 prosenttia ajasta matalia kenkiä. Lauantaina kävin ystäväni puutarhajuhlissa ja laitoin korot. Oli vähän epämukava olo, en oikein viihdy korkkareissa, tunnen itseni liian hienoksi, tiedättekö tunteen? Pyöräily 10 sentin koroissa oli myös melko haastavaa, ja ne kohottavat minut 180-senttiseksi. Se on aika hauskaa kyllä. Lopputulos kuitenkin on, että korkkarit eivät näin kesällä ole oikein juttuni.

Olen huomannut, että vaatekaappini koostuu aika pitkälti perusvaatteista. Se on hyvä. Niitä on helppo yhdistellä, eikä niihin kyllästy. Minulla ei lopulta ole järjetöntä määrää vaatteita, mutta omistamistani vaatteista tuntuu syntyvän hyvin monta erilaista asua.

Kerään kaikki lakon ajan asukokonaisuudet Instagramin Storyyn ja kohokohtaan nimeltä Päivän asut.

To be continued...

Lue myös:

Shoppailulakko

Viikko 1

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Ladataan...

 

 

Ihan hyvin menee vielä.

Ennen lakon aloittamista tilaamani espadrillokset saapuivat. Aion palauttaa ne.

Katselin kaverin Birkenstockeja sillä silmällä. Näyttäisivät hyviltä jaloissani.

Vanhat Raybanit tuskastuttavat. Tahtoisin sellaiset isot ja mustat glamourlasit, jotka peittävät puolet kasvoista. Näyttäisin hyvältä niissä. Itse asiassa omistin jo sellaiset. Ostin ne toukokuussa ketjuliikkeestä. Kahdessa viikossa niistä lähti sanka irti. Universumin kosto?

Lasketaanko asusteet mukaan lakkoon? Kengät ainakin lasketaan. Ja laukut. Onneksi en osta jälkimmäisiä käytännössä koskaan. Ainakin jokin osa tästä lakosta on helppo toteuttaa. Huoh. 

Vietin pari päivää Lissabonin Bershkasta vuosi sitten ostamassani mustassa haalarissa, asustin sen vain eri tavoin. Haalari on periaatteessa ihana, mutta valitettavasti tämä on niitä vaatteita, joissa hinta näkyy. Sillä huonolla tavalla. Haalari on vuodessa venynyt ja vanunut, sitä ei voi enää käyttää pelkästään. Sen yläosa valuu tarkoitettua alemmas, ja lopputulos on melkoisen siveetön. Kangas on nuhjaantunut ja sitä laatua, joka kerää kaikki koirankarvat. Se on muuten jännää. Toiset mustat kankaat ovat ihan mahdottomia tässä suhteessa, toisiin ei tartu mikään. 

En ole ihan varma noista punaisista korviksista. Toisina päivinä tykkään niistä, toisina ne ovat vähän liikaa. 

Nuden värisistä avokkaista kysytään jatkuvasti. Ne ovat Zarasta. Tekonahkaa ja kauniit, mutta natisevat kävellessä ja puristavat varpaista. Käytän niitä silti koko ajan. Ovathan ne nätit.

Shoppailulakko alkoi viikko sitten sunnuntaina, alkuviikolla käytin näitä asuja. Asut löytyvät myös Instagramin kohokohdista nimellä Päivän asut. Kerään sinne kaikki lakon aikana käyttämäni eri asukokonaisuudet. 

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Ladataan...

 

 

 

Siivosin lauantai-iltana vaatekaappiani ajatuksenani raivata sieltä paljon vaatteita kirppikselle. Sovitin jokaista lähtemään tuomitsemaani vaatetta peilin edessä ja kokeilin, mihin muihin vaatteisiin se sopii vai sopiiko mihinkään. Sitten aloin kaivaa kirppiskassiani ja kokeilla vaatteita, jotka olin jo henkisesti hylännyt. Arvaatteko mitä tapahtui? Kirppikselle meneviä vaatteita ei ollutkaan kovin montaa. Kivoja asukokonaisuuksia sen sijaan oli vaikka kuinka. 

Yllättäen tuntui samalta kuin shoppaillessa, kun löytää jotain kivaa ja itselle sopivaa. 

Minulla on pitkään ollut lista, jonka mukaan ostan uusia vaatteita. Kirjoitan siihen ne vaatteet, jotka koen tarvitsevani, jotta vaatekaappini olisi täydellinen. Paha vain, että se lista ei lyhene koskaan, keksin sille aina jotain uutta. Lisäksi se saa minut kaipaamaan uusia vaatteita. Se saa minut tuntemaan, että garderobistani puuttuu jotain. 

Ja nyt ollaan asian ytimessä. Siksihän me nimittäin shoppailemme: täyttääksemme jotain tyhjiötä, todellista tai kuviteltua. Shoppailu on nopea tapa saada mielihyvää ja tuntea uudistuvansa.

Lauantai-iltana tuon peilini edessä tajusin, että minulla on aivan hirveästi kivoja vaatteita. Ja niistä kivoista vaatteista syntyy vaikka kuinka monta tosi kivaa asukokonaisuutta. 

Kun siinä sitten mietiskelin, mikä olisi sellainen kesätilaisuus, johon kaapistani ei löydy mitään sopivaa ja nättiä päällepantavaa, en keksinyt ainuttakaan. Joo, en edelleenkään omista sitä täydellistä hapsumekkoa tai pitkää boheemia kukkakaapua. Vaan haittaako se? Missä tilaisuuksissa oikeasti tarvitsisin juuri noita vaatekappaleita? Entä ehtisinkö edes käyttää niitä kaikkien jo omistamieni vaatteiden lisäksi niin usein, että niiden ostaminen kannattaisi?

Tätä pohdittuani tajusin, etten todellakaan tarvitse nyt uusia vaatteita. Siksi lupaan, etten osta yhtään uutta vaatetta kesän aikana. Ehkä jatkan lakkoa kesän jälkeenkin. Oikeastaan toivon niin. Ja tiedän: kesä on säälittävän lyhyt aika, mutta muistakaa, että olen vaateaddikti. 

Päätin aloittaa Vaatekaapin kartoitus -projektin ja haastan sinut mukaan. Tutkin, mitä vaatteitani oikeasti käytän ja millaisia asukokonaisuuksia niistä syntyy. Lisäksi otan jokaisesta peiliselfien. Epäilen, että lopputulos tulee konkretisoimaan minulle (ja sinulle), että omistat valtavan määrän ihania vaatteita, etkä oikeasti kaipaa juuri mitään uutta. 

Julkaisen näitä päivän asujani IG-storyssa ja täällä aina silloin, kun olen saanut muutaman uuden kokoon. En tietenkään pukeudu joka päivä eri asuun, joten katsotaan, onnistuuko kuvien julkaiseminen joka viikko. Saattaa kyllä onnistuakin, sen verran paljon kivoja vaatteita taidan kuitenkin omistaa.

Ne vaatteet, joita en enää koe omakseni, laitan myyntiin ja kierrätykseen.

Tähän projektiini on monta syytä.

Ensimmäinen on, että olen kyllästynyt tuntemaan, että elämästäni puuttuu vaatteita. Sehän on ihan kreisiä, kun sitä alkaa ajatella. 

Toinen on, että inhoan shoppailua. 

Kolmas on, että näin saan käyttää luovuuttani ja löydän varmasti uusia kokonaisuuksia vanhoista vaatteistani. 

Neljäs on, että minun täytyy säästää rahaa erästä unelmaani varten ja nykyisin tuhlaan joka kuukausi satasia uusiin vaatteisiin, joita en tarvitse. Vaatteiden ostaminen köyhdyttää minut.

Viides on, että maailma ei kestä nykyisenlaista kulutusta. 

Kuudes on, että tahdon alkaa elää arvojeni mukaan. Kertakäyttökulutus ja jatkuva uuden ostaminen on hyvin kaukana arvomaailmastani.

Seitsemäs on, että jatkuva vaateshoppailu lähinnä sekoittaa tyyliäni, aiheuttaa minulle morkkista ja vie aikaa, jonka tahtoisin käyttää ihan toisin. 

Kahdeksas on, että minua kiinnostaa ihan uteliaisuudesta, kuinka monta erilaista asukokonaisuutta omistamistani vaatteista syntyy.

Haaste alkakoon. 

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

 

Pages