Ladataan...

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin tahdon suojata ihoni auringolta. Aloitan aurinkosuojavoiteen käyttämisen huhtikuussa ja jatkan pitkälle syksyyn. 

Olen luonnostaan aika tumma. Isäni paahtuu kesäisin kreikkalaisen näköiseksi, ja olen perinyt osan hänen geeneistään. Palan siis harvoin ja rusketun kohtalaisen hyvin. En olekaan kovin huolissani auringon terveyshaitoista. Olen pinnallinen. Suojaan ihoni, jotten rypistyisi ennen aikojani. 

Kenellekään ei varmaan tarvitse kertoa, että aurinko ihan oikeasti vanhentaa ihoa. Se kannattaa tiedostaa mahdollisimman nuorena. Sillä vaikka parikymppisenä tekisi mieli priorisoida rusketus, kolmikymppisenä lyhytnäköisyyttään saattaa katua.

Olen kohdannut viimeisen vuoden aikana enemmän iho-ongelmia (lue: finnejä) kuin ehkä ikinä aiemmin. Lisäksi ennen niin tasaiseen ihooni on viime kesien aikana muodostunut pigmenttiläiskä. En halua yhtään uutta ihokriisiä, joten senkin takia suojaan ihoni mahdollisimman hyvin.  

Käytän tällä hetkellä joka päivä kolmea aurinkosuojatuotetta. 

Ensimmäiseksi levitän La Roche-Posayn Pigmentclar (sk 30) Even Skin Tone Daily Moisturiserin. Pääsin huhtikuussa käymään La Roche-Posayn terveyslähteellä ja tehtaalla Ranskassa ja ihastuin sarjaan entistä enemmän. Tämä kasvovoide sopii herkälle iholle ja on parabeeniton. Sen jälkeen, kun ihoni räjähti joulukuussa, olen suosinut herkän ihon tuotteita. Käytän muutenkin lähinnä luonnon- ja apteekkikosmetiikkaa. La Roche-Posay kuuluu jälkimmäisiin. Tämä voide lupaa myös häivyttää pigmenttiläiskiä. Olen käyttänyt sitä vasta hetken, joten en osaa sanoa, toimiiko siihen. Toivon niin. 

Koska haluan olla varma, en luota pelkkään päivävoiteeseen, vaan levitän sen päälle Hynt Beautyn Sun Prep -primerin (sk 30). Se on käytössäni jo toista kesää, ja olen testannut sen kahdesti Lissabonin auringossa. Toimii ja tuoksuu ihan superhyvälle. Tuote jättää ihon mattapinataiseksi ja sopii meikin alle. Ihan mahtava juttu!

Vartalon suojaan Alga Mariksen Spray Solaire -suihkeella (sk 30). Myös Alga Maris on vanha tuttu, sen olen testannut Portugalin lisäksi toissa kesän kolmen viikon purjehduksella. En palanut kertaakaan. Tuoksu tuo mieleen aurinkorannat, ehkä siinä on vähän kookosta.

Miten te suhtaudutte aurinkoon? Hyvis vai pahis vai sekä että?

 

Tuotteet saatu, kiitos! <3

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Ladataan...

Sain elää elämäni ensimmäiset 36 vuotta lähes ongelmattoman ihon kanssa. Ehkä joku yksittäinen finni joskus, pakkasessa punoittavat posket ja vähän pintakuivuutta talvella. Se siitä. Tiedän, olen onnekas paskiainen. 

Paitsi, että nyt en enää ole. 

Ihoni alkoi oireilla viime vuoden lopulla. Ensin leukaan tuli yksi finni. Ajattelin, jaahas, se aika kuusta. Sitten sen tilalle tuli toinen. Ja viereen kolmas. Neljäs. Pian koko suunympärykseni oli täynnä isompia ja pienempiä näppyjä. Aina, kun yhdestä päästiin, tilalle tuli uusi ja sen kaveri myös. 

Ihmiselle, joka on tottunut käyttämään meikkivoidetta pääasiassa ihoa suojatakseen, asia voi aiheuttaa pienen kriisin. Ja kyllä, iho-ongelmani ovat hyvin pientä oikeisiin iho-ongelmiin verrattuna. Minulla on edelleenkin ihan ok iho, ei ole aknea tai atooppista ihoa. Mutta jos ennen hyvään ihoon ilmestyy yhtäkkiä kymmenen finniä, jotka eivät lähde pois, jossain kyllä mättää.

Uskon vahvasti mielen ja kehon yhteyteen ja ajattelen, että kehomme kertoo usein, jos henkisellä puolella on jotain pielessä. Vastaavasti huono fiilis voi omalla kohdallani johtua joskus puhtaasti siitä, että olen syönyt liian vähän, liian huonosti tai olen vain liikkunut liikaa ja levännyt liian vähän. Liikaa jotakin, on yleensä avain monen ongelman takana.

Mutta liikaa mitä?

 

Olen tehnyt tässä kuvassa kaikkeni peittääkseni finnit. Ja joo, ei tilanne näytä ehkä kauhean pahalta. Mutta minun iholleni se on poikkeuksellinen. 

 

Nyt kun aloin selvittämään ihoni ongelmia, lähdin ensin liikkeelle konkreettisista asioista. Voisiko kyseessä olla ruokavalio? En usko. Syön perusterveellisesti. Käytän kyllä sokeria, mutten erityisesti välitä siitä. Eli en juuri ikinä syö sitä isoja määriä kerralla, koska ei vain kiinnosta (mutta antakaas käsiini sipsipussi, niin huonosti käy). Silti olen kaikkien tapojeni vastaisesti harkinnut sokerilakkoa, jos ihoni ei ala parantua. Harkintaa pidemmälle en ole vielä päässyt.

Sitten on talvi. Kova pakkanen on hyvin rankka asia iholle. Mutta kun ongelmani alkoivat ennen pakkasia. Pakkanen on luultavasti pahentanut asiaa, mutta en usko sen olevan syy ongelmien takana. 

Yksi mahdollisuus on kosmetiikan liikakäyttö. Testaan kauneustoimittajan työni puolesta valtavat määrät kosmetiikkaa. Vaihdan voiteitani ja seerumeitani jatkuvasti. Hyväkin iho saattaa ärtyä siitä. Joten ongelmien alettua heivasin hetkeksi kaiken ylimääräisen ja palasin perusasioiden ja taatusti iholleni sopivien tuotteiden äärelle. Ihonhoitorutiinini on tällä hetkellä seuraava: Mia Höydön putsari, Olivia Kleinin suihkutettava kasvovesi, Mádaran anti-ageing -silmänympärysvoide ja Mádaran Nokkosvoide

Koko ajan olen kuitenkin epäillyt, että äkilliset iho-ongelmani johtavat jostain syvemmältä. Kakki edellämainitut asiat varmasti auttavat ihon korjaamisessa, mutten usko, että ne yksistään ovat aiheuttaneet ongelmani. Ihoni on hyvin vastustuskykyinen ja normaali. Ei se sokeri- tai kosmetiikkayliannostuksesta yksistään mene sekaisin tai jos menee, ainakin korjaa itsensä nopeasti. Taustalla on pakko olla jotain muuta. Toisin sanoen hormonit tai stressi tai molemmat.

 

 

Mietin, onko hormonitasapainoni saattanut häiriintyä jotenkin ja voisiko se selittää finni-invaasion suuni ympärillä. Yksi mahdollinen selitys on se, että lopetin hormonaalisen ehkäisyn viime keväänä. Voisiko kehoni reagoida siihen vasta näin viiveellä? Pelottava ajatus, mutta mahdollinen. 

Toinen ja ehkä luultavampi selitys on yksinkertaisesti stressi. Minulla oli ihmissuhteissa vähän rankkoja hetkiä viime vuonna, ja olen joutunut turhankin paljon selvittämään jo menneitä asioita, tunteita ja ajatuksiani. No, mörköjään ei pääse juoksemalla pakoon, se on nyt käynyt selväksi.

Muuttaminen osoittautui myös yllättävän raskaaksi prosessiksi nimenomaan henkisesti. Siinä kun joutuu käymään läpi juuri sitä menneisyyttä. Pesemään vanhaa likapyykkiä itsensä kanssa ja kaivamaan kaapeista kaiken sen, minkä on sinne piilottanut. Puhdistavaa, muttei kyllä helppoa. 

Sitten on ollut hetkittäin vähän liikaa myös vapaa-ajalla täyteen ahdettuja päiviä. Viikonloppuja, joiden jälkeen ei ole levännyt olo, koska on ollut koko ajan menossa ja tekemässä sen sijaan, että olisi välillä tekemättä yhtään mitään.

Ehkä ihoni reagoi tähän kaikkeen. Pidemmän ajan kuluessa monesta pienestä lähteestä kasaantuneeseen stressiin. Jotta pysähtyisin ja tajuaisin, että jotain on pielessä. Jotain nimittäin on pielessä, jos hyvä iho yhtäkkiä sekoaa, väitän. 

 

 

En voi väittää, että olisin nyt yleisesti ihan kauheasti rauhoittanut elämääni. Mutta se on vähitellen rauhoittunut. Muutto on tehty ja alan kotiutua tänne uuteen kotiin. Kalenterisuma on helpottanut. Ja olen katsonut (ihan liikaa) HBO:n kauhusarjoja, jotka rentouttavat minua paremmin kuin mikään meditaatio. 

Lisäksi olen löytänyt kaksi tuotetta, joiden tehoon uskon nyt kunnolla niitä kokeiltuani ihan täysin. Olen kuorinut ihoani Mossan hiilikuorinnalla, joka sopii tukkoiselle iholle. Sen jälkeen olen levittänyt pari kertaa viikossa kasvoilleni Mádaran Smart-naamion, joka sisältää niin ikään hiiltä. Kun ensimmäisen kerran käytin naamiota ja katsoin sen jälkeen peiliin, ajattelin: vau. Ja minua ei helposti kosmetiikalla hurmata, olen käyttänyt sitä niin paljon. Ihohuokoseni olivat supistuneet, ihon väri parantunut ja näytin yleensäkin hehkeältä. 

Nyt ihoni on myös selvästi alkanut rauhoittua. Finneistä on pääosin jäljellä enää arpia, eikä uusia ole ilmaantunut enää yhtä nopeasti kuin vielä hetki sitten. En  tiedä, kuuluuko kiitos kosmetiikalle, stressin laukeamiselle vai molemmille, mutta se on varma, etten enää ikinä väheksy iho-ongelmia.

Onko teillä kokemusta vastaavasta? Ja jos, miten selvititte ongelman?

 

Ensimmäinen kuva: Satu Nyström

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Ladataan...

Kaukana ovat ajat, jolloin luonnonkosmetiikka tuoksui yrteille ja pakattiin vihreisiin pahvipakkauksiin. Nykyään se näyttää usein enemmänkin tältä ja tuoksuu melkein mille vain. 

Halusin tänään esitellä teillä yhden uuden luonnonkosmetiikan suosikkibrändini, englantilaisen ihon-ja hiustenhoitosarjan Evolven. Olen ihastunut sekä noiden kauniiden purkkien sisältöön (juu, sisältö on toki tärkein) mutta myös itse purkkeihin. Tykkään tällaisista aika minimalistisista mustavalkoisista purnukoista, sillä ne näyttävät kivalta kylppärissäni. Ja niissä on myös jotain rauhallista ja uskottavaa. Sellaista kosmetiikan mielestäni kuuluukin olla. Jotain, joka hellii, tasapainottaa, suojaa ja parantaa, ja tekee sen vahingoittamatta ihmisiä, eläimiä tai ympäristöä.

Minulla on testissä muutama Evolven tuote, joista normaalista kuivalle iholle tarkoitettu Daily Renew Cream pääsi heti suosikiksini. Ihoni kuivuu aina talviaikaan, joten siirryn kylmien kuukausien ajaksi kuivaihoisille sopivan kosmetiikan käyttäjäksi. Tämä voide imeytyy hetkessä ja poistaa kiristävän tunteen iholtani. 

Toinen suosikkini on Nourishing Hair Elixir. Minulla on menossa hiusten vahvistusoperaatio (leikkasin aika paljon, mutta auringossa toissakesänä kärventynyttä latvaa on edelleen jäljellä), ja siksi levitän hiuksiin pesun jälkeen aina muutaman pisaran tätä pelastajaa. Kannattaa tosiaan tyytyä aika pieneen määrään. Alkuun nimittäin vähän liioittelin, ja tulos oli vanhaa termiä käyttääkseni: rasvaletti. 

Evolvessa on sekin ihana puoli, että jokaisen purkin kyljessä lukee a) missä se on tehty (Hertfordshiressä, mistä ainakin minulle tulee mieleen James Herriot ja sellainen kunnon brittiläinen maaseutu) ja b) kuka sen on tehnyt. Tekijän nimi siis lukee etiketissä. Näinä epäilyttävien tuotanto-olojen aikana tämä on ihanan virkistävä asia. 

Onko Evolve teille tuttu? Mitä olette tykänneet?

 

Tuotteet saatu testiin.

PS Talja ei ole aito, vaan Ikean Tejn-matto.

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

 

Pages