Ladataan...

 

Tämä kuva on parin viikon takaiselta sunnuntailta. Olin aika väsynyt, koska olin nähnyt edellisenä päivänä ystäviäni, juonut kuplivaa ja nukkunut vähän huonosti sen seurauksena. Minulla oli deadline, joten tiesin jo lauantaina, että tulen käyttämään sunnuntain kirjoittamiseen. Istuin viisi tuntia koneella, katselin ulkona paistavaa aurinkoa ja kiroilin, miksi minun pitää suostua tällaisiin ylimääräisiin duuneihin?

Syy: koska rakastan sitä, mitä teen aina silloin, kun en ole väsynyt ja juonut edellisenä päivänä kuplia.

Minulta pyydettiin vähän aikaa sitten postausta siitä, kannattaako uran eteen tehdä ilmaista työtä. Vastaan, kuten Ina Mikkola uusimmassa Trendissä: 

”En koskaan käytä sanaa 'ura'. Mieluummin ajattelen, että teen asioita, joihin tunnen intohimoa.”

Mielestäni tässä elämässä kannattaa ylipäätään pyrkiä niitä asioita kohti, jotka tuovat iloa ja tehdä niitä asioita, joita kohtaan tuntee paloa. 

Olen itse tehnyt vaikka miten paljon ilmaista työtä aikoinani, kun halusin siirtyä lentoemännästä toimittajaksi. Se ei ollut ihan helppoa, ja kohtasin aika pitkään vähän hymähtelyä. Samaa hymähtelyä olen muuten kuullut bloggaamiseen liittyen, vaikka olin ensin toimittaja ja sitten vasta bloggaaja. Minulle on jopa sanottu, että lehtijuttujen kirjoittaminen ei ole ihan sama juttu kuin bloggaaminen. Pitää paikkansa, mutta olin tosiaan kirjoittanut aika monta lehtijuttua ennen tämän blogin perustamista. 

Lentoemäntämenneisyyttänikään ei siis ole pidetty pelkästään hyvänä asiana, vaikka oikeasti lentoemännät ansaitsevat hurjasti enemmän arvostusta kuin saavat. Kyseessä on fyysisesti raskas ala, jolla pitää jaksaa aina hymyillä ja olla joka hetki valmiina auttamaan sairastuneita, huolehtimaan matkustamon turvallisuudesta ja pahimmassa tapauksessa evakuoimaan kone. Tämä kaikki usein pahasti univelkaisena ja näännyksissä. Minä olen esimerkiksi kohdannut vakavia sairastapauksia, muutaman ylösvedon ja kerran sekakäyttäjän, joka alkoi riehua koneessa. Lentoemäntäystäväni pelasti äskettäin matkustajan hengen. Moni pitää lentoemäntiä nätteinä tarjoilijoina, mutta se ei todellakaan ole totuus. 

No joo, tahdoin siis sanoa, että lentoemännän työ on arvokasta työtä, mutta se sopii parhaiten ihmisille, jotka oikeasti sydämestään nauttivat asiakaspalvelusta myös väsyneenä ja huonoina päivinä. Minä tykkään ihmisistä hyvänä päivänä ja levänneenä. Siksi alanvaihto. 

Arvelin aikoinani, että pelkkä viestinnän opiskelu ei riitä siirtämään minua lentokoneesta toimitukseen. Niinpä kirjoitin jonkin aikaa ilmaiseksi juttuja. Tuohon aikaan olin riemuissani jo siitä, jos joku ylipäätään tahtoi julkaista ne. Vähitellen sain kokemusta. Sitten sain ensimmäisen freetyöni, josta maksettiin, ja sen jälkeen ensimmäisen toimittajan työni. Se oli osa-aikainen, ja palkka oli 1600 euroa kuussa. Olin valmis maksamaan sen hinnan, jotta pääsen alalle. 

Seuraava työni oli jo ihan kunnolla palkattu. Ja nykyisin minulla on mahtava työ ja ihan jees palkka. 

Kannattaako ilmainen tai huonosti palkattu työ? Se pitää jokaisen itse päättää, mutta minä en luultavasti olisi tässä, jos olisi alusta asti vaatinut hyvää palkkaa. Kukaan tuskin olisi palkannut kokematonta toimittajanalkua, jos en olisi tehnyt myönnytyksiä.

Nykyisin en tee ilmaista työtä, mutta sen sijaan käytän vapaa-aikaani kehittääkseni itseäni ja oppiakseni uusia työhöni liittyviä asioita. 

En nyt tarkoita kannustaa ketään huonosti palkattuihin riistoduuneihin, mutta kannustan toteuttamaan unelmia. Aika usein jotain on muutettava ja jotain on uhrattava, jos haluaa mennä eteenpäin. Se, tuntuuko se uhraukselta, on asia erikseen. Minä olin järjettömän onnellinen, että sain kirjoittaa juttuja ilmaiseksi ja että sain sen surkeasti palkatun toimittajan työn. Ne auttoivat minua saamaan jalan oven väliin ja ennen kaikkea sain tehdä sitä, mitä silloin maailman eniten halusin: olla toimittaja. 

Tuon kaiken seurauksena elän nyt ammatillisesti aika pitkälti unelmaani. Muistin nimittäin tuona väsyneenä sunnuntaina jotain, jonka olin hetkeksi unohtanut. Seitsemän vuotta takaperin olisin maksanut mitä tahansa päästäkseni tekemään luovaa ja äärettömän kiinnostavaa työtä omalla läppärilläni.

Niin ne unelmat toteutuvat. Minulla se tarkoitti tiettyjä uhrauksia, mutta ne olivat sen arvoisia. 

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Ladataan...

Urapolkuni ei ole kulkenut kovinkaan suoraan – ja olen kiitollinen kaikista sen monista mutkista. Ne ovat vieneet minua kiehtoviin paikkoihin, ympäri maailmaa ja moniin seikkailuihin. Olen seurannut nenääni, joka on aina osoittanut sinne, missä kuvittelen onnen sijaitsevan. Määränpääni ei ole siintänyt ihan kirkkaana, jos sillä tarkoitetaan sitä, mitä konkreettisesti aion elämässäni tehdä. Eikä se siinnä edelleenkään. Yhdestä asiasta olen kuitenkin varma: nenäni on tiennyt aika hyvin, missä suunnassa näkyy onnellisuutta. Kuljen sitä kohti myös tulevissa uravalinnoissani. Uraoivallus 1: pyri tekemään sitä, mikä tekee sinut onnelliseksi. Etsi työpaikka, jonne menet hyvillä mielin maanantaina. Hanki työ, jossa et elä viikonloppuja ja lomia varten. Silloin olet oikealla tiellä.

Minulle on aina merkinnyt työn sisältö huomattavasti enemmän kuin titteli tai asema. En ole myöskään ikinä tehnyt uramuuveja pelkkä rahankiilto silmissä. Toki haluan saada työstäni kunnon korvauksen, mutta jos tekisisin uravalintani etupäässä rahan ehdoilla, tulos olisi luultavasti kannaltani kehno. Päätyisin ehkä rahan ja aseman asettamaan vankilaan. Tarkoitan, että jos tienaa liian hyvin ja status merkitsee kovin paljon, saattaa jäädä työhön, josta ei nauti, koska ei pysty luopumaan saavutetuista eduista. Minulle se olisi hirveä kohtalo, koska arvostan itseni toteuttamista ja vapautta. Uraoivallus 2: mieti, mikä sinulle työssä merkitsee, ja tavoittele sitä. Titteli ja kova palkka eivät välttämättä tee onnelliseksi, jos työn sisältö ei miellytä. (Toki ne voivat tehdä, puhun nyt vain omasta puolestani.)

En ole koskaan ymmärtänyt kyynärpäätaktiikkaa, vaan uskon, ettei muiden menestys ole minulta pois. Päin vastoin. Kun joku toinen menestyy, se kertoo, että menestyminen on mahdollista. Oikeasti vahvat ihmiset tukevat toisia, eivätkä tallo heitä tieltään. Kaikki tuntemani aidot girlbossit ovat empaattisia, ystävällisiä ja innostavia ihmisiä, jotka eivät koe toisten menestystä uhaksi itselleen. Uraoivallus 3: menestyäkseen ei tarvitse kovettaa itseään. Kovuus kertoo pelosta. Oikeasti itsevarmat ihmiset ovat ystävällisiä. Voit olla yhtä aikaa kiva ja silti ammattimainen, jämäkkä ja arvostettu.Vittumaisuutta ei tarvita mihinkään.

Olen vuosien saatossa tutustunut mielettömään joukkoon inspiroivia ihmisiä ihan vain avaamalla suuni ja olemalla kiinnostunut heistä. Olen myös puhunut urahaaveistani vaikka kenelle. Sitä kautta eteeni on avautunut uusia tilaisuuksia. Uraoivallus 4: ole kiinnostunut muista ihmisistä, puhu haaveistasi, verkostoidu. 

Opiskelin alun perin aivan toista alaa kuin mille päädyin. Silti pääsin erilaisten sivupolkujen kautta unelma-alalleni. Se vaati lisää opiskelua, hirveästi aivan ilmaista työtä ja päättäväisyyttä: kieltäydyin luovuttamasta. Uraoivallus 5: väärä koulutus ei nosta urapolkuasi pystyyn, jos olet valmis näkemään vaivaa unelmiesi eteen ja jollet sitten halua lääkäriksi tai lakihenkilöksi, missä tapauksessa joudut tietenkin opiskelemaan koko tutkinnon. Uraoivallus 6: tee paljon työtä, usko itseesi, äläkä luovuta. 

 

Mikä on auttanut sinua urallasi?

Kuva: Satu Nyström

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

 

 

Ladataan...

Olen aika varma, että tulevaisuuden työpaikkani näyttää suunnilleen tältä: läppäri, puhelin (ja tietenkin kahvia). Onko se kiva juttu vai ei, se on kai lähinnä asenteesta kiinni. 

Kun on alalla, joka muuttuu niin nopeasti kuin media-ala tällä hetkellä muuttuu, miettii väkisinkin välillä, että mitähän seuraavaksi? Viekö robotti työni ja sitä rataa.

Kuuntelin aiheesta ihan sairaan hyvän podcastin, josta halusin vinkata teille. Sen nimi on Steal My Job, sitä vetää Marjaana Toiminen ja se kertoo työn tulevaisuudesta. Haastateltavina ovat muun muassa guruni Saku Tuominen, tulevaisuudentutkija Risto Linturi (olen ihastunut kaikkeen tulevaisuusvisiointiin) ja Ellun Kanojen Kirsi Piha

Hyvää kuunneltavaa, lupaan! Steal My Job pelasti sitä paitsi synkeimmät iltalenkkini juuri ennen pakkasia. On paljon inspiroivampaa kävellä puolitoista tuntia tuolla pimeydessä, kun joku puhuu kiinnostavia kuulokkeissani. 

En tiedä, miltä tulevaisuuden työni näyttää, mutta olen satavarma, että se näyttää kiinnostavalta. Innostavalta! Huiman hienolta!!

Uskon, että tulevaisuuden työ on luovaa ja haastavaa. Työ ei katoa, mutta se muuttaa muotoaan. Ajan myyminen rahaa vastaan ehkä katoaa ainakin tällaisilla aloilla. Onhan nyt melko kummaa maksaa ajasta, kun voisi maksaa tuloksesta. 

Visioin myös, että tulevaisuuden työ on aika paljon nykyistä vapaampaa. Mutta vapautta seuraa myös suurempi vastuu. On pystyttävä johtamaan itseään. Suurempi vapaus ei tarkoita laiskottelua, vaan mahdollisuutta tehdä työtä, josta nauttii sellaisina aikoina ja sellaisissa paikoissa, jotka itse valitsee. 

Voin toki olla väärässäkin. Sehän tässä jännää on!

Luotan kuitenkin aika vakaasti siihen, että itseään pitää kehittää jatkuvasti, jos haluaa pärjätä tulevaisuuden töissä. Mutta oikeastaan sana pitää on ihan väärä. Itsensä kehittäminen on aika ihanaa, minusta ainakin. Mikä olisi siistimpää kuin se, että innostuu jostain ihan uudesta, oppii jotain, mitä ei ennen osannut? 

Minulla on hyvä tunne tästä vuodesta, epäilen, että jotain uutta on tulossa. Jos ei muuten, niin ainakin pääni sisälle. Missioni on oppia tänä vuonna uutta. Mennä jotain sellaista kohti, jota en jo osaa. Uskaltaa kokeilla ja epäonnistua, jos niikseen tulee. 

Juuri nyt menen sitä kohti kuuntelemalla podcasteja, opettelemalla visuaalista ilmaisua (huh, tarkoitan kuvankäsittelyä sun muuta sellaista) ja lukemalla dekkareita ruotsiksi. 

Kun oppii jotain uutta (tai muistaa vanhaa, taisin vuonna 2000 kirjoittaa ruotsista ihan hyvän arvosanan), saa enemmän itsevarmuutta ja into oppia lisää kasvaa. 

Ja kun olemme itsevarmoja, taitavia ja innoissamme, 

meitä ei pidättele mikään. 

 

Mitä sinä ajattelet työn tulevaisuudesta? Ja hei: jos tiedät jonkun hyvän podcastin, ilmianna se!

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Pages