Ladataan...

Näitä elämän suuria ongelmia, mutta tässä helteessä ja viisi päivää ennen lomaa en pysty ajattelemaan mitään kovin syvällistä. Niin, se ongelma siis: olen yrittänyt nyt pari viikkoa päättää, millä värillä maalaisin olohuoneen seinän. Vaihtoehdot ovat vaalea harmaanvihreä, sama roosa kuin makkarissa tai beige. Viimeinen kiehtoo tällä hetkellä vähiten, mutta vielä hetki sitten se tuntui lämpöiseltä. Niin on naisen mieli muuttuvainen.

Vaalea vihreä on aivan ensimmäinen ihastukseni. Sitä olen miettinyt jo kuukausia, mutta nyt se on äkkiä alkanut tuntua kylmältä. Täällä on tällä hetkellä tosi kiva, puuterinen värimaailma, enkä tahtoisi rikkoa sitä. Makuuhuoneen vaaleanpunainen tuo huoneeseen pehmeäyttä ja sävyttää valoakin siihen suuntaan. Pelkään, että vihreä saa kaiken muunkin näyttämään vihertävältä.

Olin makuuhuoneen seinästä niin innoissani, että itse asiassa aloin jo maalata seinää samalla roosalla. Sitten iski epäilys. Onko se nyt vähän liikaa näin keskeisellä paikalla? Niinpä seinän rajat on teipattu, yksi valkoisella blandattu kerros maalia sudittu ja tilanne patissa. Mitä tehdä? Laitetaanko tämä:

 

Vai tämä:

 

Mitäs sanotte?

 

Kuvat Pinterestistä

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Ladataan...

 

 

 

 

 

 Kaipasin vuokrakotivuosina eniten paikkaa, jossa olla kotona ja ulkona yhtä aikaa. Nyt minulla jälleen on sellainen.

Parvekkeeni on koko asunnon levyinen, eli se tuo kesällä tänne ainakin 10 lisäneliötä. Lasit pitävät sen lämpimänä myöhään yöhön, ja betonikaide heittää viilentävän varjon aina johonkin kohtaan. Pidän valosta, mutten kesän kuumasta auringosta. Tämä parveke on minulle täydellinen. 

Toinen puoli on jo sisustettu ja valmis. Toinen on aika vaiheessa, se rakentuu aikanaan. Yritän olla kiirehtimättä tämän kodin sisustuksen kanssa, tunnustelen mieluummin rauhassa, miltä täällä kuuluu näyttää.

On helle. Olen varmaan maan ainoa ihminen, joka ei kamalasti välitä siitä. Istun korituolissa, nojailen käsinojaan, kuuntelen äänikirjaa ja juon kolmatta kupillista kahvia. Myöhemmin lähden puutarhajuhliin, jos onnistun tästä heräämään. Jääkaapissa on pullo kuohuvaa, mietin, mitä pukisin ylleni. Ensin on kuitenkin mentävä ulos, koiratkaan eivät oikein jaksaisi. Kieli roikkuu lähes maassa, tassu painaa. Olen siirtänyt pidemmät lenkit iltaan, silloin on ehkä vähän viileämpää, toivon niin.

Ihanaa lauantaita, nauttikaa auringosta!

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Ladataan...

Kaupallinen yhteistyö: Värisilmä ja Vintro

Maalasin perjantaina makuuhuoneen päätyseinän vaaleanpunaiseksi Värisilmältä saamallani Vintro-kalkkimaalilla. Visioni oli vähän rouhea ja epätasainen seinä, ja valitsin siksi kalkkimaalin. Kalkkimaalilla maalatessa siveltimen vedot jäävät näkyviin, ja pinnasta tulee elävä.

 

 

Ennen kuin ryhdyin maalaamaan, kysyin työpaikkani lavastajalta neuvoa (kysy aina siltä, joka tietää parhaiten, muistattehan). Hän sanoi, että havittelemani eläväinen maalipinta maalataan leveällä pensselillä ja vähintään kahdella eri maalisävyllä. Sain Värisilmältä kaksi eri sävyä, vaaleanpunaisen Madame de Pompadourin ja valkoisen Crystalin. Maalia oli yhteensä viisi litraa, ja seinäni on noin 3 x 3 metriä. Maalimäärä olisi riittänyt kolmeen seinään. 

 

 

Maalasin seinän kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla vedin siihen pelkkää vaaleanpunaista sävyä. Vintro-kalkkimaali on päällemaalauskuiva neljän tunnin kuluttua, eli sain maalata toisen kerroksen saman päivän aikana. 

 

 

Toisen kerroksen maalasin sekoittamalla valkoista ja vaaleanpunaista sävyä keskenään noin 50/50 suhteessa. Olen aika suurpiirteinen tällaisissa asioissa, joten ihan tarkkaa suhdetta en pysty teille antamaan. 

Maalatessa huomasin, että pinnasta tulee rouheampi, kun maalaa melko kuivalla pensselillä. Niin alempi maalikerros jää kuultamaan läpi. En siis peittänyt ensimmäistä kerrosta kokonaan, vaan sudin vaaleampaa maalia sen päälle melko rennolla otteella (pikkutarkempi tyyppi ei ehkä hyväksyisi maalausmetodiani...).

 

 

Rennosta tyylistäni huolimatta seinä näytti mielestäni toisen kerroksen jälkeen liian tasaiselta (ensimmäisen jälkeen se oli mahtavan rouhea). Niinpä vetelin siihen pelkällä vaalenapunaisella, eli tummemmalla sävyllä, vielä vähän kontrastia. 

 

 

Vintro-kalkkimaali on ekologinen ja myrkytön maali, ja se ei haise maalatessa lainkaan. Kuivuva maali haisee ihan vähän, mutta haju hälvenee muutamassa tunnissa täysin. Sillä operointi on hyvin helppoa myös siksi, että pensselit puhdistuvat vaivatta pelkällä vedellä. Moni maalihan on oikeasti vaikea saada irti pensseleistä, ja ainakin allekirjoittaneella maalia on ennen jämähtänyt myös ihoon aika pahasti. 

Jännitin etukäteen aika paljon, että tuleeko seinästä liian herkkä. Se on kuitenkin mielestäni aivan ihana ja sopii makkarin sisustukseen kuin nenä päähän. Tämä huone onkin nyt valmis, ja on aika siirtyä olkkarin kimppuun, kunhan hetken levähdän. Kolmemetrisen huoneen maalaaminen käy näes melkoisesta rappu- ja käsitreenistä. Seuraavaksi pitäisikin päättää olkkarin värimaailma: vaaleanpunainen, vaalea harmaa vai vaaleanharmaanvihreä?

Mitäs tykkäätte makkarista?

 

PS. Eikö ole ihana makrame? Ostin sen ihan omin rahoin Kaarna knottingilta (IG: @kaarnaknotting). Sen takana on ihana Laura, joka solmii makrameita tilauksesta. Minun seinälläni makrame ei ole pelkkä koriste, vaan peittää alleen lattialämmityksen säätimen ja valokatkaisijan, jotka ihana rakennuttajani oli asentanut keskelle seinää... 

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Pages