Ladataan...

Yhteistyössä Kind for Dogs 

 

En ole koskaan ollut sellainen koiranomistaja, jonka koti on sisustettu koirien ehdoilla. Olen esteetikko ja haluan, että kotonani on kaunista. Silloinkin, kun Nessi tuli meille yli seitsemän vuotta sitten, kieltäydyin vakaasti kaikenlaisista koiraporteista ja häkeistä, joita meille suositeltiin. Ja ennen kuin kukaan älähtää, niin häkin tarkoitus on olla koiran pesä, sen ovi jätetään auki. Kamalalta se näyttää yhtä kaikki.

Harmittelin pitkään muutenkin, miten suurin osa koirantarvikkeista on esteettiseen silmääni ihan vääräntyylisiä. On kirkkaita värejä, vahvoja printtejä ja ihan vain tosi rumia tekeleitä.

Mutta sitten löysin Kind for Dogsin.

 

 

Kind for Dogs on suomalainen brändi, jonka tuotteiden idea on yhdistää koirat ja pohjoismainen muotoilu. Sen takana on ennen mainostoimistossa työskennellyt Maarit. Hän halusi alkaa yrittäjäksi ja perustaa pehmeitä arvoja kantavan lifestylebrändin, jonka tuotteet kestävät aikaa ja katseita. Tuotteet valmistetaan Suomessa ja Baltian maissa, ja niissä suositaan luonnonmateriaaleja, kuten pellavaa, puuvillaa ja kasviparkittua nahkaa. Väripaletti on hillitty ja sopii ainakin minun kotiini täydellisesti.

 

 

Löysin Kind for Dogsin jo jokin aika sitten ja olen pitkään ajatellut, että uuteen kotiin meille tulee heiltä pedit ja ruokakupit.

Koirien vanhat pedit olivat hajoamassa käsiin, ja uudessa kodissa myös koirien kupit tulevat olemaan näkyvillä, kun nyt ne ovat katseilta piilossa kaikin puolin epäkuvauksellisessa minikeittiössäni. Haaveilenkin keraamisista harmaista tai vaaleanpunaisista kupeista. Sopisivat yhteen vetimettömien ovien ja sen messinkihanan kanssa, väitän. 

 

 

Olinkin tosi onnellinen, kun saimme Maaritilta Kindin Höyhensaari-pedin. Koirat ottivat sen heti omakseen, kumpikin. Vähän luulen, että meillä on edessä toisen samanlaisen hankinta! Nuo otukset kun ovat toisaalta ylimmät ystävykset, toisaalta aika mustasukkaisia omista jutuistaan. Eli kaksi petiä voisi olla hyvä idea.

Höyhensaari on paitsi kaunis myös käytännöllinen. Yli seitsemän vuoden koirakokemuksella tiedän nimittäin, että pelkkä korea ulkomuoto ei riitä koirien kanssa mihinkään. Pedin on oltava sen värinen, ettei kaikki lika näy, ja se pitää pystyä pesemään helposti. Höyhensaaren päällinen on irrotettava ja konepestävä. 

 

 

Minun koirani ovat melkoisia lellikkejä, mutta kaikilla ei ole asiat yhtä hyvin. Kind for Dogsilla on myynnissä myös kuvan High Paw -kassi. Jokaisesta myydystä kassista lahjoitetaan kaksi euroa Rescueyhdistys Kulkureille

Jos kaipaat uutta pellavakassia, ehkä tämä on se. Samalla teet vähän hyvää, ja jonkun kodittoman koiran elämä paranee.

Ihanaa viikkoa, murmelit.

 

BLOGLOVINFACEBOOKINSTAGRAM

Share

Ladataan...

 

 

Kokeilin kasvissyöntiä ensimmäisen kerran yläasteella. Se oli aikaa, jolloin kasvisruoka tarkoitti hyvänä päivänä juurespihvejä, huonona jotain epämääräistä limaista mössöä, jossa kellui kasviksia kerman seassa. Kasvisproteiinista kukaan tuskin oli tuolloin kuullutkaan. Se oli myös aikaa, jolloin minä ajattelin, että katkarapupasta on kasvisruokaa. 

Että sellaista.

Sinnittelin 1990-luvun lopun kasvisruoalla vielä lukionkin läpi yhdestä ainoasta syystä: en tahtonut syödä eläimiä. Mielestäni ne olivat kaikki elämän ansaitsevia itsenäisiä olentoja, joita en todellakaan halunnut lautaselleni. Ihan samoin ajattelen edelleen.

Opiskeluaikoina elämäntapani olivat kaikinpuolin vähän hunningolla (en ehkä ole ainoa). Söin muutaman vuoden lihaa, mutta sitten lopetin jälleen punaisen lihan syömisen. Kana ei tuohon aikaan ollut mielestäni lihaa, sehän oli vain lintu. 

Vuonna 2006 katsoin elokuvan nimeltä Babel. Siinä katkaistaan kanalta kaula, ja tuo vain lintu jatkaa silti matkaansa. Sen jälkeen en ole syönyt kanaa.

Tuosta elokuvasta lähtien ihan viime aikoihin saakka olen syönyt kalaa ja kasvisruokaa.

Kuutisen vuotta takaperin olin lentoemäntä. Matkalla Manhattanilta JFK:lle luin miehistöbussissa erästä samana päivänä ostamaani kirjaa. Rory Freemanin ja Kim Barnouin Skinny Bitch kuulostaa laihdutusopukselta. Oikeasti se on opas hyvinvointiin vegaaniuden kautta. Se on myös kirja, josta luin ensimmäiset kuvaukset siitä, mitä teurastamoilla tapahtuu. 

Sen jälkeen söin seuraavat kaksi kuukautta kaukolennoilla sämpylöitä ja Floraa ja yritin muuna aikana olla jotenkin terveellinen vegaani. Vähän huonolla menestyksellä. Eräänä yönä lentokoneen keittiössä nälkä vei voiton, ja pistelin poskeeni bisnesluokan lohiannoksen kera kasan Fazerin Sinisiä.

Olin taas kalaa syövä kasvissyöjä. 

Lyhyen vegaaniuteni aikana ehdin kuitenkin lukea lisää. Tuon jo monesti mainitsemani Jonathan Saffran Foerin Eating Animals -kirjan ja Alicia Silverstonen Kind Dietin. Opin, että hyvin moni julkkis on vegaani. Bill Clintonin ja Natalie Portmanin varmaan tietävät kaikki, mutta myös esimerkiksi Gwyneth Paltrow, Portia de Rossi, Michelle Pfeiffer ja Brad Pitt ovat vegaaneja. Lista on todella pitkä.

Ajatus vegaaniudesta jäi kytemään, ja tiesin yrittäväni uudelleen. Niin teinkin, te olette saaneet olla mukana siinä.

Vaikka vegaaniuteni laita on jälleen vähän niin ja näin, en ole luopunut ideasta. Yritän kuitenkin olla salliva itseäni kohtaan, sillä moni hyvä asia kaatuu liikaan ehdottomuuteen. On hirveän paljon parempi olla 85-prosenttisesti vegaani kuin 0-prosenttisesti. 

 

Nykyisin kasvissyöjillä menee aika paljon paremmin kuin aloittaessani vegeilyn. Kuvassa Shanghai Cowboyn vegemenu. Suosittelen!

 

Vaikka pidänkin vegaaniravintoa oikein koostettuna kaikkein terveellisimpänä ruokavaliona, itse syön vegaanipainotteisesti ennen kaikkea eläinten ja ympäristön tähden. Ja nyt eläimillä on hätä.

Suomessa uudistetaan tällä hetkellä eläinlakia, jonka on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Valitettavasti poliittinen tilanne on eläinten kannalta hyvin huono. On mahdollista, että nykyinen eläinlaki tulee olemaan uudistuksen jälkeen entistä kehnompi. Ja jokainen teurastamovideoita katsonut ymmärtää, että nykyinen laki on äärimmäisen surkea.

Siksi Animalialla ja SEY:llä on meneillääin Eläinlaki-kampanja. Sen tarkoitus on vedota hallitukseen ja vaatia vähintään muutamia yksinkertaisia asioita: Turkistarhaus on lopetettava. Kipua aiheuttavat toimenpiteet, kuten kastrointi ja nupoutus ilman kivunlievitystä ja asianmukaista hoitoa on lopetettava. Emakkohäkeistä ja parsinavetoista on luovuttava. Luonnonvaraisten eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaarioissa on kiellettävä. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on säädettävä pakolliseksi.

Vetoomukseen tarvitaan lisää nimiä. Voisiko päivän pieni hyvä teko olla sinun nimesi siinä? Allekirjoita TÄÄLLÄ.

Tätä saa mielellään jakaa. Pus.

 

Kuva Jo-Anne McArthur / We Animals

Share