Ladataan...

Tilastot kertovat, että yksin asuu tässä maassa 1 131 424 henkilöä. 
 
Öisin uudessa kodissani
kuuntelen lähteviä ja saapuvia junia, kuinka ne humisevat
pääni yli valuvat tarinat

joissa minulla ei ole edes sivuosaa.

 

Tilastot kertovat, että päivissä on jo 28 minuuttia lisää valoa. 
 

Aamuisin se ryömii seinääni pitkin
kuin haluaisi koskettaa

luvata jotain parempaa.

Ettei siihen kuole 

vaikka viesteihin ei vastata, niihinkään

kirjeisiin, joita en koskaan lähettänyt

vihamiehille 

tai niille, joista ei koskaan ehtinyt tulla rakastettuja. 

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Tämä talvi on ollut pimeä kuin päähän heitetty säkki

harmaata armeijasarkaa, 

niin tiheää, että sen läpi tuskin näkee.

 

Pimeimpänä päivänä pakkaan,

ensin levyt, sitten vaatteet, muistiinpanot lause kerrallaan.

Olen lähdössä taas. 
 

Tänä talvena olen tehnyt päätöksiä parhaan rohkeuteni mukaan

parhaiden voimieni mukaan

ja valmis jo hautaamaan tämän vuoden, tämänkin,

sen vaikeimmat päivät ainakin.

 

Päästämään irti, sillä vain se on pakko oppia

nivel kerrallaan 

 

katso, minun kämmeneni ovat tyhjät, takki on tyhjä jo

 

vuoden vaihtua, lumen pyyhkiä mennessään 

tänne rämmityt askeleet 
ne vaikeimmat päivät 

 

vielä joskus tulen ja kerron: ne on takana taas. 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Jossain kaukana tuuli laulaa mahtavan laulun 

jonka kuullessani aina liikutun,

kuten aina, kun täytän vuosia,

vaikka päivät raahautuvat seuraaviin samankaltaisina sittenkin

 

iltaisin syön jääkaappikylmiä klementiinejä,

järsin nahistunutta aurinkoa

miten näin valottomia päiviä voi olla

miten iho näin varisee irti 

                   hauras solukko

(kylmästä tai kosketuksen puutteesta tai molemmista)

 

  pitää hankkiutua ihmisten luo, johonkin, pitää pysytellä lämpimässä

 pitää rohjeta mennä kohti

 

ehkä siten selviämme kevääseen.

 

 

Share
Ladataan...

Pages