Kotiinpaluu ja heppatyttöbuutsien kohtalo
Ylläoleva kuva on tällä hetkellä ainoa hallussani oleva todiste siitä, että Roskildessa on oikeasti käyty. Tallentuneet kuvat ovat ainakin hetkellisesti hävinneet kosahtaneen puhelimen mukana - väärään paikkaan kaatunut Irish Coffee työvuoron kiireisimmällä hetkellä aiheutti aika paljon harmia ja vahinkoa.
Paluu Arkonagadelle on nyt tapahtunut yhtä puhelinta ja muutamaa kadonnutta sukkaa köyhempänä. Tuntuu kummalliselta - Roskildea on mahdotonta kuvailla helpoin sanankääntein.
En törmännyt Bruce Springsteeniin VIP:ssä, mutta keltainen muoviranneke oli eilen alueelta poistuessani silti melkein rikki. Kädet sekä vaatteet haisevat varmaan vieläkin kahvipavuille ja tuplacappuccinolle muistona 28 tunnista espressokoneen ääressä.
Usein kiukutti öisin laskeutuva kylmyys ja telttojen kosteus, mutta vielä useammin kikatutti naapuritelttojen valtavan tanskalaispoikaporukan kanssa juhliminen tai hiprakan voimin small talkaavat asiakkaat. Ympärille syttyvät valot ihastuttivat öisin ja jos sattui menemään nukkumaan tahditti unia jostain vaimeana kuuluva musiikki.
Kadonneita sukkia korvaa ehkä elämäni paras rusketus ja uudet ystävät, joista muutama sattuu asumaan kirjaimellisesti 20 sekunnin päässä asunnoltamme. Illalla onkin luvassa grillibileet ihan naapurissa, kun naapuritelttaseurueen australialaisystävät lähtevät huomenna jatkamaan matkaansa Berliiniin.
Kepeää ja ihanaa.
PS: Heppatyttöbuutseillekin kävi vähän kurjemmin. Onneksi onnellinen hymy paljastaa, ettei materiaalimenetyksillä ole väliä, kun saa jotain muuta paljon arvokkaampaa tilalle.
Kommentit
Voi mikä ihana bien bronzée mimmi! Hymyilyttävä hymy ja muukin kuva!
Hitto että siellä on täytynyt olla superia, en kestä!
Terkkuja toimistosta - työpaikka sijaitsee vanhan linnan päivitetyssä versiossa, täällä on onneksi vähän viileämpää kuin ulkona (+30). Suomen aikaan unohtunut tietokoneen kello teki käytännön pilan, ahkeroimista on sittenkin vielä tunti jäljellä vaikka luulin aurinkoon ryntäämisen olevan jo käsillä, haha blaah!
Pusuja pusuja
Ihana Suski; ihanaa kuulla susta! täällä on kaikki mennyt suoraan sanottuna superhyvin, odotan vaan sitä räsäystä joka palauttaa maan pinnalle. pistän facebookissa sulle kohtapuolin viestiä, haluan nimittäin tietää millon palaat suomeen ja mitä muita suunitelmia on!
pusuja niin sairaasti, grenoble kuulostaa ihanalta.
Haha hauska yhteensattuma... asun myös Kööpenhaminassa ja eilen satuin lukemaan blogiasi ensimmäistä kertaa. Menin tapaamaan kaveria illalla, ja muistin kadun jolla hän asuu, mutta en nimeä. Kun pääsin kadulle tsekkasin sen nimen ja mikäs muukaan kuin Arkonagade:D Toivottavasti vietät mukavan loppuajan täällä!
Keskustele