Ladataan...

Uudenvuodenaattona omaa elämää saa perkailla ehkä ihan luvankin kanssa. Mitäs oikein on tapahtunut?

Vuonna 2012...

... kotiuduin Helsinkiin vielä aiempaakin paremmin. Ullanlinna on kohdellut kauniisti, ja niin on tehnyt koko kaupunkikin. Muualle olisi vaikea lähteä — ainakin Suomen sisällä.

... tein kolme hienoa ulkomaanreissua. Keväinen Pariisi lumosi, Ruotsissa piipahdettiin ihastuttavissa häissä ja kesäinen Berliini veti otteeseensa yhä tiukemmin.

... löysin itseni ammatillisesti yhä paremmin. Olin mukana monessa hienossa projektissa ja sain tehdä töitä hyvien tyyppien kanssa — täysiverisenä ammattilaisena. Monta vuotta ehdin vähän hukassa olemaan, mutta nyt teen sitä mitä pitääkin.

... loin uutta. Alkuvuosi meni suunnitellessa, kesä ja alkusyksy kirjoittaessa ja loppusyksy äänittäessä ja miksatessa. Lopputulemasta osaan hiljalleen olla jo ylpeä, vaikka sen jakamista odotankin valtavalla jännityksellä.

... rakastuin entistä enemmän. Superlatiiveja omaa puolisoa kuvaillessa on vaikea välttää, mutta tärkein niistä on se jatkuva, katkeamaton tunne yhteenkuuluvuudesta. Tänä vuonnakin se on vain vahvistunut. Saumoja ei ole.

Hyvä vuosi. Kiitos siitä.

Loppuun vielä video toimituksen palstalla vuoden levyksi hehkuttamaltani Chromatics-albumilta.

 

Share

Ladataan...

Se on se aika vuodesta taas. Toisaalta paras, toisaalta aika haikea. Flow tulee, sanoisi sisäinen kalenteri mitä tahansa.

Kaveripiirissä tämänvuotinen lineup on saanut enemmän kritiikkiä kuin ylitsevuotavia kehuja. Ehkä musiikin ystävien ja festivaalin kuherruskuukausi on lopullisesti ohi ja nyt saa esittää kritiikkiäkin — tai ehkä kattaus vain on edellisvuosiin verrattaen köykäisempi. Jos näin on, ei sekään ole välttämättä huono juttu; ehkä tällä kertaa löytää aikaa myös festareiden ei-musiikillisen tarjonnan kokeilemiseen.

Joka tapauksessa: alla muutamat tärpit tulevalle loppuviikolle, olkaa hyvä.

Perjantai

Kotimainen Stockers! on vielä testaamatta livenä. Hyvä startti.

Open Source Stagen korkkaava Straktobeam on ennakkoon lavan kiinnostavin akti koko viikonloppuna.

Mustan teltan Korallreven taitaa olla eniten odottamani artisti tämän vuoden Flow'ssa. Inspiroivaa, vähäeleistä ja tässä vaiheessa vielä sopivan hiljaista keikkaa odotellessa — eturivissä nähdään!

 

 

Kakkoslevyllään vähän väljähtänyt Miike Snow perui viimeksi. Biisit ovat täynnä popnerokkuutta, mutta edellinen, parin vuoden takainen livekokemus ei vakuuttanut vielä täysin. Tällä kertaa isommin, kovemmin ja täyteläisemmin.

Lykke Li perui hänkin — ja oli viime kesän Popagandassa pienoinen pettymys, kun ei diivaillutkaan makuuni tarpeeksi. Hieno show silti. Onko hittien kuumuusaste tipahtanut reippaassa vuodessa kädenlämpöiseksi? Vähintään perushyvä keikka odotuksessa.

Four Tet ja Caribou yhdessä — kyllä, kiitos! Liven sijaan ilmoille tulee pelkkä dj-setti, mutta silti odotukset ovat kovat.

Lauantai

Kurkistus takapihalle feat. Yön Syke feat. Jaakko Eino Kalevi.

Soliti-kaverit sinisen teltan kätköissä: Black Twig on edelleen yksi lempiliveyhtyeistäni.

Lindstrøm oli viime syksyn MOPissa paikoin vähän yksioikoinen, mutta pisti jalat tanssimaan kovinkin kiitettävästi. Livekokemus ei tosin ollut hehkutuksen arvoinen, kun tyyppi vain väänteli nuppeja läppärin takana.

Swans on kulttiyhtye, mutta itselleni vielä valitettavan vieras — korjataan virhe nyt.

Melankolisdiskoilija Kindness saattaa puolestaan hyvinkin olla yksi viikonlopun isoimmista liveihastuksista. Kovia biisejä plakkarissa.

 

 

Saint Etienne oli viimeksi Popagandassa vähän väsähtänyt, vanhentunut ja laimentunut — ja silti hyvinkin sympaattinen. Istuskeluun.

The Black Keys on tuntunut saavan valtavan paljon lisää radiosoittoa ja tunnettuutta — joko aikaisen Flow-kiinnityksen vuoksi tai laadukkaan materiaalin vuoksi. Veikkaan jälkimmäistä ja odottelen siistiä liveä.

Loppuillan Sleep ∞ Over ja Chromatics ovat ärsyttävästi päällekkäin. Ensimmäinen kiinnostaisi, mutta jälkimmäinen on yksinkertaisesti pakko nähdä. Pankin räjäytys?

 

 

Sunnuntai

Päätöspäivä startataan kovilla kotimaisilla: Bendagram tyylitteli viimeksi suoraan sydämeen, Burning Hearts on aina ihana, Sin Cos Tan singahti kerralla suosikiksi ja uusi Pepe Deluxé on miellyttänyt edelleen sekä korvia että silmiä.

Yhden tai puolentoista hitin ihme vai ei — näytä karvasi, Friends.

Feistin kohdalla pitäisi oletettavasti puhua mahlasta ja kiimasta. Uusin levy ei riittäviä tunteita herättänyt, mainstreamimpi edellinen sitä vastoin kyllä. Yksi / risti / kaksi painottuu ennakkoon keskimmäiseksi.

OSSilla kannattaa tarkastaa Phantom, yksi hypetetyimmistä kotimaisista hetkeen. Vanhaa Portisheadia + sohvapöytäelektronismia.

Vartin kuluttua Meltissä kuukausi sitten lumonnut the War on Drugs täyttää Nokia-teltan. Eksy tänne, vaikkei nimi sanoisi mitään!

 

 

Odotukset Björkin suhteen kasvoivat entisestäänkin Hesarin Tukholman-keikan arvion jälkeen. Luvassa on tesla coileineen kaikkineen toivottavasti Suvilahden isoin show.

Viikonlopun perinteisellä ihan kiva -paikalla saa festarit päättää St. Vincent. Hienoa musiikkia, mutta yltääkö ikimuistoisuuteen?

--

Monta unohtui, moneen eksytään. Monta hienoa hetkeä luvassa, monta hyvää syytä lähteä jo kuudetta kertaa Suvilahden öihin.

Share