Ladataan...

Alkuun todettakoon, että en tiedä tanssista oikein mitään — ja baletista vielä vähemmän. Vaikka jälkimmäisen käsite olikin eilen tulkinnanvarainen käsite, tarjosi Tampere-Talon Rock the Ballet puolitoistatuntisen helposti katsottavaa ja kohtuullisen näyttävää tanssia.

 

Monesti vähän valtavirtamusiikista allergisoituvanakin show'n avausbiisistä, Black Eyed Peasin I Gotta Feelingistä ei tuossa hetkessä vain voinut olla innostumatta. Kun musiikki alkoi soimaan ja kuusi miestanssijaa heilui juuri sopivan yhtenäisessä koreografiassa biisin läpi, sai Rock the Ballet mukaansa. Siihen nähden tuntuikin harmilliselta, että parin alkubiisin jälkeen loput esityksestä oli tasoltaan kovinkin alenevaa.

Iso osasyy siihen oli musiikki. Maailmaa kiertävältä, isohkoja yleisöjä vetävältä show'lta en Wavvesia tai Panda Bearia odottanutkaan kuulevani, mutta ensimmäisen puoliskon kolme U2-kappaletta tuntui jo liialta. Kunnes rimaa alennettiin toisella puolikkaalla vielä montaa astetta helpommaksi soittamalla kuusi biisiä Michael Jacksonilta ja neljä Queenilta — eikä edes selkeänä potpurina, vaan suunnilleen vuorotellen. Mielikuvituksettomampaa ei musiikki olisi juuri voinut olla.

Ikävin juttu Rock the Balletissa olikin se, että esityksessä ei tuntunut olevan minkäänlaista punaista lankaa. Ensimmäisellä puoliskolla esitettiin muutamalla biisillä laveahko rakkautarina, mutta jälkimmäisellä olo oli kuin So You Think You Can Dancen alkuvaiheen ryhmävetoja seuraavalla, hiuksiaan repivällä tuomarilla. Teemaa ei löytynyt myöskään musiikista eikä etenkään taustakankaalla pyörineistä visuaaleista, jotka olivat luvalla sanoen ala-arvoisia. Suhteellisen massiivisessa esityksessä uskoisi näkevän loppuun asti hiotun kokonaisuuden, mutta nyt useampi elementti tuntui kovin köykäiseltä.

Tanssia sinällään olen todetun huono arvioimaan, mutta niin minun kuin vieruspenkkiläisenkin mielestä koreografiasta puuttui paljon dynamiikkaa. Kunnollisia kaksintansseja ei nähty ja soolotkin kestivät korkeintaan biisi-intron verran — lopun ollessa kappaleesta toiseen miesten yksioikoista hyppimistä. Taiteellisia ansioita ei ollut tarkoituskaan löytää, mutta myös viihdyttävyys jäi puolitiehen. Liekö syy kovinkin kalliissa lipuissa, mutta iso osa muusta yleisöstä intoutui taputtamaan seisaaltaan. Katsojaenemmistö koostui tosin pääasiassa nuorista tytöistä, joille esityksen loppupuoli paidattomine Hunkseineen saattoi osuakin.

Rock the Ballet -kiertue suuntaa tänään Lahteen ja kuun lopussa viikoksi Helsinkiin. Jos tanssi on lähellä sydäntä, voi show'ta harkita — kaltaistani musikaali-intoilijaa ja yhteistansseista päiväunelmoivaa harrastajaa esitys ei kovin paljoa lopulta liikauttanut.

Laskevasta trendistä kärsinyt ilta tullee muistettua lopulta siitä, että etkoilla huomasin Telakalta saavan mainiota kasvisruokaa ja että Tampere-talo on salista tarkasteltuna huomattavasti hienompi kuin ulkoapäin.

Share