Ladataan...

Toukokuun lopulla viikottainen kohokohtani oli Nelosen Stage — tosi-tv-ohjelma, jossa lukiot tekivät kilvan musikaaleja. Sekä yleisön että tuomariston suosikiksi ja kisan voittajaksi päätyi Tampereen yheiskoulun lukio, jolle hurrasin itsekin.

Voittajien palkinto oli oletettavasti mitä parhain: lukiolaiset pääsivät esittämään musikaalinsa Linnanmäen Peacock-teatteriin Marco Bjurströmin ohjaamana ja Antti Vauramon kapellimestaroimana. Elokuun viidentenä päivänä ensi-iltansa saanutta Silmistä pois -musikaalia pääsin itse katsomaan Flow-aattona, viime torstaina.

 

 

Pidän itse musikaaleista valtavan paljon. Erityisen heikkona olen lauluharmonioihin ja isoihin tanssikohtauksiin — ja kun TYK niitä telkkarissakin tarjosi, olivat odotukset korkealla.

Ensimmäistä kertaa koettu Peacock oli paikkana yllättävän toimiva. Paikalle istuessa jännitys tiivistyi: onko ne nyt yhtä hyviä ihania kuin telkkarissakin?

Ja ah, olivathan ne. Ensimmäinen iso laulukohtaus antoi alussa odottaa itseään hetkisen, mutta iski sitäkin enemmän. On vaikea kuvitella We Will Rock Youn alkuperäismuodossaan herättävän itsessäni kovin suuria innostumisen tunteita, mutta Peacockissa avausnumeron jälkeen oli vaikea pysyä penkissä.

TYKin tasaisessa esiintyjäkaartissa harva nousi ylitse muiden. Siru oli laulajana arvattavasti ykkönen, mutta Kiira pisti hienosti kampoihin. Tuukka puolestaan esitti livenäkin sellaisia komediakykyjä, ettei tulevaisuuden tähteyttä auta epäillä. Numeroista erityisesti toiseksiviimeinen kappale, Mika-cover We Are Golden pisti ihon kananlihalle ja tipan linssiin. Muutamissa kappaleissa musiikki oli aavistuksen turhan lujalla — tai vokaalit hiljaisella, oivaltavat käännöstekstit kun jäivät pariin otteeseen kuulematta.

Hienossa esityksessä jäi harmittamaan lopulta vain päätös. Loppuratkaisu tarjosi draamallisesti hienon käänteen, mutta jätti lopulta hölmistyneen ja osin harmillisenkin olon. Lajityyppiin se ei sopinut.

Stagelle ja Bjurströmille ei voi olla nostamatta hattua. Kohdeyleisön parissa sarja ja sen huipentuminen teatterin lavalla ovat varmasti tuoneet musikaaleihin uutta innostusta. Jatkoa toivonkin kovasti — mutta tuntuu vaikealta kuvitella, että seuraavalta kaudelta voisi löytyä yhtä hyvää voittajaa. Toivoa kuitenkin sopii.

Silmistä pois -musikaalia esitetään Peacockissa vielä lauantaihin asti. Vaikka liput ovatkin vähän hintavat, suosittelen esitystä lämpimästi.

Share

Ladataan...

Kevään hienoin televisioaiheinen ilmiö ei ole se parjattujen suomalaisten ruokarealityjen marssi, Hesarin Hakkarais-video tai ilmaveiviselostuksen kierrätys — vaan musikaalin tosi-tv-muodossa tarjoava Nelosen Stage.

 

 

Myönnetään, odotukset eivät alussa olleet hirveän korkealla. Teini-iän kohta vuosikymmenellä ohittanut sisäinen kyynikkoni veikkasi etukäteen ruudussa nähtävän myötähäpeää uusissa sfääreissä — ja tarpeettomassa uusformaatissa.

Ja pyh!

Formaatti on toiminut ihan täydellisesti; etukäteen Napoleon-kompleksiselta tuntunut parin tunnin kesto on ollut juuri sopivan täynnä, keskiviikon alkuilta passeli esityspaikka ja jokaisen jakson lopussa on oikeasti harmitellut jonkun koulun tippumista — koska esitykset ovat olleet niin hyviä. Näytteleminen on ollut parhaimmilla osaajilla yllättävänkin vaikuttavaa ja muutamia oikeasti valloittavia lauluesityksiäkin on mukaan mahtunut. Ylinäyttelemisiä ja epävireisiä laulusuorituksia on seassa roppakaupalla, mutta kun jokaisen taustalla on tuntunut olevan valtavan sympaattinen, vähän epävarma nuori, huomaa kerta toisensa jälkeen kannustavansa esiintyjää kotona rystyset valkoisena.

Numeron loputtua teinejä katselee hykerrellen, kuin kyseessä olisi uudella tempulla ihastuttanut lemmikkimarsu. "Oiii kuin toi on ihana! Ja voiii kun toi niin selkeesti tykkää tosta!"

Hihityksen määrä — siis juuri sen kotikatsomossa kuullun — on ollut mitä positiivisin yllätys.

Ja kaiken sen sopivan makean sympatiamarengin keskellä kirsikkana on Marco Bjurström. Kun Marco itkee, tahtoo niin käydä itsellekin.

Kaksi jaksoa on vielä jäljellä. Oma suosikkini on paikallisylpeydestäkin riippumatta Tampereen yhteiskoulun lukio, joka on ollut koko kisan läpi täysin suvereeni. Erityisesti isot, synkatut koreografiat saavat minut huokailemaan ihastuksesta joka kerta.

Myös koko kisan palkinto on mikä mainioin: koulun toteuttamaa, valmista musikaalia esitetään kesällä Peacock-teatterissa parin viikon ajan. Haluaa nähdä!

Stagen toiseksiviimeinen jakso tänään Nelosella kello 19.

Share